Muuten, tasankointiaanien keskuudessa sukulaisuussuhteet olivat joustavampia kuin länsimaisessa perinteessä. Serkkuja saatettiin kutsua siskoiksi ja veljiksi, ja sedät sekä täditkin saattoivat olla isiä ja äitejä. Vaikka Hopeanuoli ja Kuunsäde eivät ehkä olekaan sukua toisilleen, voidaan ajatella Hopeanuolen "adoptoineen" Kuunsäteen, mikä selittäisi hänen ylisuojelevan käytöksensä.
Ahaa, en tiennyt joustavasta sukulaisuudesta. On mahdollista, että tällainen on taustalla. Mieleeni tulee, että kyllähän ”veljeys” myös meillä voi tarkoittaa syvää ystävyyttä tai ykseyden tunnetta (on aateveljiä, aseveljiä jne.).
Netistä saamieni näytteiden perusteella saksalainen lehti kuitenkin tuntuu käyttävän sankareiden kohdalla ”veli”- ja ”sisar”-nimityksiä paljon enemmän kuin suomalainen.
Liitän tähän ruudun, jossa Kuunsäde nimittää Hopeanuolta veljeksi (Bruder). Tätä myöhäistä tarinaa numerosta 686 ei ole julkaistu suomeksi. En muista suomeksi yhtäkään tapausta, jossa hän tekisi näin. En tiedä, miten tämä pitäisi tulkita.
Liitän toiseksi ruudun, jossa Hopeanuoli sanoo Pekkaa veljeksi. Alkuperäinen lähde on Silberpfeil 207. Saksankielinen puhekupla näkyy hieman huonosti, koska sivu on taittunut, mutta siinä lukee: ”Auf, Bruder, das ist was los! Laß uns nachsehen!” eli ”Ylös, veli, jotain on tekeillä. Tarkistetaan!”.
Jälkimmäinen tarina on julkaistu Hopeanuolessa 16/78, jossa ”veli” on jätetty pois. Liitän skannin suomalaisesta herättämisruudusta tähän kolmanneksi kuvaksi. Ainakin tässä jälkimmäisessä tapauksessa toki ”veli” tarkoittaa samaa kuin ”veriveli”, jota sanaa suomeksi usein käytetään, ja sehän viittaa intiaanien suorittamaan veljeyden vakuutukseen. Myös saksalaisessa lehdessä näkyy usein vastaava termi ”Blutsbruder”.
Suomalainen lehti selitti, että Hopeanuoli ja Kuunsäde kummatkin ovat kiowapäällikön lapsia, mutta aivan eri päällikön. Sama tieto luki myös tanskalaisella nettisivulla, joka valitettavasti ei enää toimi.
