Itse en ole huomannut ristiriitoja kiowien kohtaamissa toisissa heimoissa. En siis tiedä, miten läheisiä eri heimot olivat toisilleen maantieteellisesti. Mutta Hopeanuoli on kohdannut monia hyvin kaukaisia ihmisiä matkustaessaan ilman heimoaan. Esimerkiksi eräässä varhaisessa suomalaisessa lehdessä sankarit lähtivät huvikseen Meksikoon ja tapasivat siellä mayoja. Luulisi, että kiowien päälliköllä olisi velvollisuuksia heimonsa parissa.
Joo, voi hyvin ajatella, että ”peto” viittaa siihen, että Kuunsäde kamppaili lujasti vangitsemista vastaan. Toisaalta aivan toiset valkoiset miehet käyttävät Kuunsäteestä samaa sanaa. Siksi tuumin, että se merkitsee rasistisesti ”villiä” tai jotakin vastaavaa. Laitan tästä tapauksesta skannin oheen.
Olisi kyllä ollut mielenkiintoista nähdä Kuunsäteen vangitseminen ja myös pako tarkemmin. Orjanmetsästäjiä ei näytetä tarinassa kahden ensimmäisen sivun jälkeen. Siksi kertomuksen varsinaiset pahikset ovat Marian jahtaajat kun Kuunsäde pakenee heitä uuden ystävänsä kanssa.
Hmm, itse asiassa muuten tämä mulattinainen ei sano olevansa Maria, vaan hän sanoo Kuunsäteelle tuossa skannissa, että ”voit kutsua minua Mariaksi”. Ehkä oikea nimi on monimutkaisempi. Selvennettäköön myös, että Maria on jonkinlainen näkijä, mutta häntä vainotaan noitana. ”Noita”-sanahan oli 1800-luvun lopulla länsimaissa hyvin kielteinen.
Tarkka huomio. Kyllä, naisten vaatteet kastuivat rämeellä ja he vaihtoivat ne mökissä (die Hütte), jonka Maria mainitsee piilopaikkana laittamassani rämekuvassa (”Kuitenkin tien mökille tiedän pelkästään minä!”). He ovat koko seikkailun loppuosan uusissa vaatteissa – realistinen yksityiskohta.
Tässä tarinassa on kiinnostavia aineksia, mutta hyvin töksähtävä loppu. Yhtäkkiä Kuunsäde ja Maria vain törmäävät Pekkaan ja Hopeanuoleen ihan kuin Missisippijoki olisi pikku paikka. Äkilliset loput ovat minusta valitettavan tyypillisiä tälle sarjakuvalle.
Löytyykös muuten Tex Willerin tuotannosta tarinaa, jossa olisi pääosassa Lilith tai joku muu intiaaninainen ja joku musta nainen?
