Muistan myös useita tällaisia heittoja lukeneeni. 1800-luvun kiowa-yhteiskunnassa naisten rooli oli selvä: kotityöt ja perheen hoitaminen.
Vaikka Kuunsäde on osoittanut olevansa täysin kykenevä puolustamaan itseään eikä todellakaan ole mikään heikko lenkki, en näe Hopeanuolen kommenttia sovinistisena hyökkäyksenä. Se oli enemmänkin huumoria, joka vain meni vähän ohi – ehkä myös tapa muistuttaa perinteisestä roolijaosta.
Toisaalta Kuunsäde vaikuttaa selvästi enemmän soturilta kuin perinteiseltä naiselta, joten Hopeanuolen kommenttia voisi pitää vähättelevänä. Kaikki soturit eivät kuitenkaan automaattisesti päässeet mukaan kaikille retkille. Vaikka suoranaista käskyvaltaa ei ollutkaan, retket suunniteltiin tarkoin. Ne olivat usein vaarallisia, ja osallistujien välinen luottamus oli ensisijaisen tärkeää.
Mielikuvani mukaan joissain lehdissä Kuunsäde ottaa myös perinteistä naisen roolia – ompelee vaatteita, valmistaa ruokaa ja kokoaa sekä purkaa tiipejä.
Esimerkiksi apassien Lozen ja lakotojen Moving Robe Woman (Tȟašína Máni) edustavat harvinaisia poikkeuksia alkuperäiskansojen sukupuolirooleissa. Lozen oli tunnettu sotilaallisista taidoistaan ja profeetallisista lahjoistaan, mikä teki hänestä poikkeuksen. Moving Robe Woman taas tarttui aseeseen henkilökohtaisesta syystä – kostamaan veljensä kuoleman Little Bighornin taistelussa.
Ainakaan minun tietojeni mukaan kiowilla ei ollut naissotureita, tai sitten heidän osallistumisensa sotatoimiin ei ole päätynyt kirjoihin.
Selsillä oli varmasti jonkinlainen käsitys kiowien kulttuurista, vaikka se ei ollut täydellinen. Sarjakuvissa ja viihteellisissä teoksissa tasapainoillaan usein autenttisuuden ja yleisön ymmärryksen välillä. Kulttuuria saatetaan kiillottaa tai yksinkertaistaa, jotta se olisi länsimaiselle yleisölle helpommin ymmärrettävää ja hyväksyttävää.
Toisaalta Hopeanuolen aiempi sallivaisuus Kuunsädettä kohtaan viittaa siihen, että hän on tavallista vapaamielisempi päällikkö eikä pidä ongelmana naissoturin osallistumista raideihin, vaan luottaa häneen. Pekka puolestaan käyttäytyy usein länsimaisten tapojen mukaan, vaikka todellisuudessa hänen kuuluisi toimia kuten kiowa.
Ja hei – onhan onni, että Kuunsäde on kiowa, eikä comanche! Comanchina hän ei olisi päässyt edes tätä keskustelua käymään.
Muuten, tasankointiaanien keskuudessa sukulaisuussuhteet olivat joustavampia kuin länsimaisessa perinteessä. Serkkuja saatettiin kutsua siskoiksi ja veljiksi, ja sedät sekä täditkin saattoivat olla isiä ja äitejä. Vaikka Hopeanuoli ja Kuunsäde eivät ehkä olekaan sukua toisilleen, voidaan ajatella Hopeanuolen "adoptoineen" Kuunsäteen, mikä selittäisi hänen ylisuojelevan käytöksensä.
