Sarjakuvakaupoilla Ateenassa

Viitisen vuotta sitten kansainvälistä sarjakuvamaailmaa kohahdutti massasta poikkeava Logicomix. Sitä ennen tai sen koomin, ei kreikkalainen sarjakuva ole osunut tutkaani Suomessa. Kreikkalaisiin sarjakuvakauppoihin tutustuminen osoittautui kuitenkin portiksi monipuoliseen paikalliskulttuuriin.

Kauppojen sijainti kartalla

Vähän samaan tapaan kuin meillä, supersankarilehtien keräily näyttäisi muodostavan Kreikan sarjakuvaskenen perustukset. Italian vaikutuksesta Disney-henkiset lastensarjakuvat ja länkkärit ovat varsinkin takavuosina hallinneet markkinoita. Kuten pakinassani kerroin, Kreikan kymmenen vuotta sitten kokema nousukausi räjäytti sarjakuvakustantamisen ja lavensi samalla tarjonnan vaihtoehtoja ranskalais-belgialaisen tuotannon osalta. Asian harrastaminen sai aivan uutta pontta.
Omakustannekulttuuri vaikuttaa nyt vahvalta ja monipuoliselta. Kreikkalainen sarjakuva osoittautui moniääniseksi, vaikka naistekijöitä on niukemmin, eikä julkaiseminen painotu aivan yhtä vahvasti taidesarjakuvaan kuin meillä.

Solaris, 6 Botasi Street

Solariksella oli paras ja runsain Kreikassa näkemäni näyteikkuna.

Jos kauppojen nimistä ja valikoimista voi mitään päätellä, niin kreikkalainen sarjakuvaharrastus kukoistaa kytköksissä scififandomiin. Ensimmäisenä vierailin liikkeessä nimeltä Solaris, mistä löysin tekstipokkareillle, mangalle ja supersankareille rajatut omat alueet sekä kreikkalaisille uutuusjulkaisuille varatun esittelyseinän.

Sisään tullessa varastivat huomioni uusinta tuontisarjakuvaa ja poistoja sisältävät selauslaatikot. Täältä löytyisi jopa vanhahkoja amerikkalaisia keräilylehtiä, mutta jätin niiden tutkimisen koska se alue ei liiemmin kiinnosta minua. Fantasiapelien ja Lehti-Fennican tapaan alelaarin sattumien seasta erottuivat rispaantuneet taidekirjat sekä ComicsOnen julkaisemat hongkong-sarjakuvat.

Uutuuksia Solariksen seinällä. Etualalla kreikankielisiä albumeita.

Solariksen valikoiman pääpaino oli englanninkielisissä julkaisuissa, mutta käännössarjat ja kotimainen on silti hyvin edustettuna. Englanninkielinen palvelu oli mainiota kahden myyjän voimin. “Meillä on nyt hylly täynnä kreikkalaista sarjakuvaa, koska viikko sitten oli sarjakuvafestivaalit”, kertoo toinen heistä.

Tarjolle nostettu kohtalainen valikoina omakustanteita, yllätti positiivisesti. Ilmastoinnin puute sai olon kuitenkin tuntumaan nopeasti siltä kuin olisin saapunut umpioidulle avaruusasemalle. Hankinnat jäivät vähiin.

Comicstrip, 125 Solonos St.

Comicon Shop, 128 Solonos St.

Kilpailevat sarjakuvakaupat

ComicsStrip ja Comicon Shop sijaitsevat toisiaan vastapäätä. ComicStripin omistaa Myrto Triantafyllou, nainen joka näytti tupakoivan kassakoneen takana ystävättärensä kanssa jutustellen. Poikkesin sisällä vain pikaisesti, koska liike myy ainoastaan kreikaksi käännettyä materiaalia. Ilmastoinnnin ansiosta pieni ja siisti liike oli miellyttävä.

Aloin jo väsyä kiertelemiseen, mutta päätin vielä ennen kahvipaussia poiketa kadun toisella puolen, Comicon Shopissa. Siellä oli mukavan viileää ja olisin valokuvannut sen sisustusta, ellei yrmeä myyjä olisi kieltänyt. Noin kuusikymppinen ukko osoittautui omistaja Anastasia Renierin veljeksi. Myyjän asenne muuttui pikku hiljaa asiakasystävällisemmäksi jatkaessani kyselyä ja osoittaessani aitoa kiinnostusta tuotteisiin.

Kassatiskin vieressä huomioni kiinnittivät Roberto Renzon piirtämät ja Giorgio Rempouffin kirjoittamat Tiramolat. Keräilylehtiä ilmiselvästi, mutta halvahkoja ja niitä oli tarjolla laarikaupalla. Se on italialainen sarjakuva, valisti myyjä. Kreikkalaisia keräilysarjakuvia ei kuulemma löydy, niin kuin ei myöskään englanniksi käännettyä kreikkalaista sarjakuvaa. (Näitä väitteitä aloin myöhemmin epäillä)

Kerroin halustani tutustua kreikkalaiseen sarjakuvaan. “Tämä albumi on historiallinen ja tositapahtumiin perustuva”, mies aloitti, esitellen sivuja Soloupin uudesta sarjakuvaromaanista Aivali. Se toi mieleeni Ilpo Koskelan sarjat.

Uusia albumeita

Aivali on Kreikan naapurissa, Turkin puolella sijaitseva satamakaupunki. Historiaa sivutessa tulevat tietenkin mieleen maiden väliset vanhat rajariidat. Sarjakuvaromaanin teemat: uskonto, suvaitsemattomuus, nationalismi, jopa fanaattisuus, ovat tunteitaherättäviä. Tällä viikolla paljastui kirjaan liittyvä muhkea tekijänoikeuskiista, joka uhkaa varastaa huomion sarjakuvan varsinaisilta ansioilta.

Kynnys vain lievästi kiinnostavan sarjakuvaromaanin hankkimiseen uppo oudolla kielellä nousee usein liian korkeaksi. Niinpä siirryin silmäilemään edullisempia näytteitä kreikkalaisesta osaamisesta. Paljastui että Comicon-kauppa julkaisee itse pariakin antologialehteä, jotka esittelevät paikallisten nuorten töitä. Myös antologia-albumeita ja yksittäisten tekijöiden lehdyköitä oli sijoitettu samalle pöydälle liikkeen keskelle. Kaikki Comicon tuotantoa!

Antologialehti “vilunväristykset” (Ρίγη) on pyhitetty kauhusarjakuville. Se ilmestyy harvakseltaan ja nojaa lähinnä kahteen piirtäjään ja yhteen käsikirjoittajaan. Malk tekee usein tussilaveerattuja kertomuksia ja Panagiotis Tsaousis hakee lyijykynätöihinsä fotorealistista otetta. Comicon Shopin julkaisulinjan lahjakkaimpiin tekijöihin kuuluva Malk taitaa realistisen tyylin lisäksi suttuisen, ilmaisuvoimaisen ja varsin viehkon piirtämisen. Tällä toisella tyylillä hän on tehnyt mm. albumin Favoritis to Pouli Petaxe.

Mukaani kaupasta lähti antologia “Joka vaatii kuorelliset” (Το Τσόφλι Που Επιμένει) koska siinä näyttäisi olevan mukana monia “Comicon-tallin” lahjakkaita tekijöitä sekä ulkomaanvieraat Elisabeth Zwimpfer ja Åsa Grenvall. Maksaessani sain lahjaksi Stavroula Papadakin pikkualbumin “Salainen ikkuna“.

Papadaki oli toki yksi syy hankkia antologia. Hänen taidesarjakuvansa sopisi tyylillisesti hyvin Kutikuti-lehteen. Utelen mieheltä miten Grenvall on tullut valituksi mukaan ja kuulen että Anastasia Renieri toimittaa näitä antologioita. Suomalaiseen tapaan pikkutekijöille ei makseta mitään, mutta kauppa haluaa tukea aloittelevia tekijöitä julkaisemalla heidän töitään.

Minulla on jo syli täynnä sarjakuvia, mutta hamuan silti vasemmalla kädelläni viereisen seinän hyllyltä En Ethria -kirjasen. Se osoittautuu näyttelykatalogiksi. Tärkeämpää on kuitenkin se että satasivuinen kirja sisältää käännökset englanniksi.

“Meillä on kaupungin laajin kreikkalaisen sarjakuvan valikoima”, yltyy myyjä nyt rehentelemään. En Ethria ei kuitenkaan kuulu kaupan omaan julkaisusarjaan, joten sitä ei erikseen minulle tyrkytetty. Hotellilla Papadakin Salainen ikkuna osoittautuu makkelikappaleeksi, josta on muutama sivu leikkautunut väärin, kun arkki on taittunut hassusta kohtaa. Ilmankos myyjä halusi siitä niin innokkaasti eroon. No, ei haittaa lukemista.

Tilt, 37 Asklipiou Street

Tilt myy sarjakuvia ja scifiä

Solonos-kadulta pitää lähteä itään päin ja nousta ylämäkeen päästäkseen Tilt-nimiseen paikkaan. Tilt, yksi Ateenan vanhimmista sarjakuvakaupoista, on hautautunut puoliksi kellariin. Undergroundtunnelma toteutuu kun avoin oviaukko imuroi tehokkaasti katupölyä sisään. Valikoima koostuu lähinnä amerikkalaisesta tuontisarjakuvasta ryyditettynä kreikkalaisilla pienpainatteilla. Keskellä liiketilan lattiaa seisoo joukko miehiä tupakoimassa. Kiertelen hetken ja minulta kysytään tarvitsenko apua. Vaikka ilmastointi viilentää mukavasti päätän pölyisten sarjisten räpläämisen lyhyeen.

Jos pitäisi veikata, sanoisin että Tilt vaikuttaa Ateenan sarjakuvakauppojen pudotuspelin vahvimmalta ennakkosuosikilta. Kaupalla lienee kuitenkin oma uskollinen asiakaskuntansa.

Hotellilla oli taas aikaa lueskella näyttelyluetteloa, ja löysinkin sieltä monta itseäni kiinnostavaa tekijää. En Ethria -näyttelyiden järjestäminen aloitettiin 10 vuotta sitten ja ideana on alusta asti ollut koota samojen seinien sisälle sekä vanhoja konkareita että nuoria aloittelijoita. Nyt, ensimmäistä kertaa, viidennen näyttelyn työt on painettu kirjaksi. Hankkeen takana vaikuttaa paikallinen “sarjakuvaseura” Comicdom.

Jemma Books, 138-140 Alkiviadou Street, Pireus

Viimeinen lomapäiväni on varattu visiitille naapurikaupunki Pireukseen. Pireus kasvoi jo 1920-luvulla kiinni Ateenaan ja sinne pääsee nykyään kätevästi metrolla. Matka Ateenan Monastriakin asemalta kestää noin 25 minuuttia ja maksaa vain 1,4 euroa. Pireuksen asema on hieman sivussa keskustasta, mutta kaupunkia koillisesta lounaaseen halkovalle Alkiviadou-kadulle kävelee helposti kymmenessä minuutissa.

Petros Christouliasin The Sea Dog sarjakuvassa seikkailee hieman Corto Maltesen oloinen koira.

Jemma on Tiltin tapaan syvällä kivijalassa, mutta katu on rauhallisempi, ovea pidetään kiinni ja liike on muutenkin professionaalin oloinen. Täälläkin myydään amerikkalaisia supersankarilehtiä ja pikkupatsaita. Kotimaisen sarjakuvan valikoima on kuitenkin kattava, sillä ulkomaisten käännöshelmien ohella Jemma Books kustantaa niitäkin. Kuuntelen hetken paikallisten nörttien keskustelua, jossa käydään läpi kaikki nörttejä kiinnostavat amerikkalaiset tv-sarjat. Miehet eivät tupakoi ja kun asiakas lähtee, pyydän myyjältä apua mielestäni kiinnostavien kreikkalaistekijöiden töiden metsästämisessä.

Yksi heistä on Petros Christoulias. Selviää että taitava Christoulias vaihtaa hanakasti tyyliä. Hänen Batman-parodiansa tuo mieleen Mari Ahokoivun Batumanin sekä joukon muita vastaavia. Tasos Zafeiriadisin käsikirjoittama, ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva “Juoksuhaudat” on todella komea albumi, mutta tekstiä on sen verran runsaasti, että jään suosiolla odottelemaan käännöstä.

Lopulta päädyn hankkimaan vain pari kreikankielistä Jemma Pressin julkaisua. Toisen on tehnyt Con Chrisoulis, joka itse kuvailee herkullista Giant-size fascists -lehteään:

Con Chrisouliksen Giant-Size Fascists sisältää tutunoloisia kuvia ja hillittömiä hahmoja.

A weird tribute to ’60s Marvel Comics albeit with whacked out fascist characters instead of the X-Men, Spider-Man etc.

Nimimerkki Tasmarin Ola eina komikes! on puolestaan kokoelma sanomalehdessä julkaistuja huumorijuttuja. Tästä lehdykästä saa tolkkua jopa sellainen, joka ei ymmärrä kieltä. Tasmar esittelee töitään mukavasti myös netissä.

Pari muuta uutta tuttavuutta ovat amerikkalaiselle Boom Studiosille työskennellyt Michael Dialynas, sekä Ilias Kyriazis, jonka Falling for Lionheart (IDW Publishing 2010) on yksi hauskimmista lukemistani supersankarijutuista. Kyriazis leikkii taitavasti sankarin kaksoishenkilöllisyydellä ja sotkee mukaan hahmojen sarjakuvaharrastusta. Edelliseen verrattuna Kyriazisin joukkorahoituksella (2013) maailmaan päästetty Elysium online on tarinaltaan melkoista jäykistelyä. Tietenkin kauhugenre vaikuttaa siinä myös lopputulokseen. Joka tapauksessa molemmat kirjat on kuvitettu letkeän kulkevasti.

Lisää nimiä

Antologialehdykkä Syndromo ja muita sarjiksia kuvattuna kirjakahvilassa lähellä Tilt-kauppaa.

Edellä luettelin vain muutaman En Ethria -luettelon esittelemistä kreikkalaistekijöistä. Toisaalta, vaikkapa George Melissaropoulosin töihin on helppo tutustua netissäkin. Kielitaidon puutteen vuoksi minulta jäi hankkimatta myös “kreikkalainen manga” Galaxia. Manos Lagouvardosin suurtyö on värillinen ja ehtinyt jo neljänteen osaansa. Niille, joita surffaaminen kiinnostaa, vielä muutama vinkki. Itse en osaisi aina edes etunimistä päätellä, mutta En Ethria -katalogin tekijöistä ainakin Avgi Kanagi, Valia Kapadai, Evgenia Koumaki ja Alexia Othoneou ovat naisia.

Ja pois

Yllättäen Kreikan sarjakuvakustantaminen ei ole laman vuoksi mitenkään jumissa. Kulttuuriin näyttää kuuluvan että kauppojen omistajat myös julkaisevat sarjakuvia. (Suomessahan kustantajat perustavat kauppoja.) Viime vuonna ilmestyi Kunnaksen Piitlesin lisäksi muun muassa Scott McCloudin Sarjakuva näkymätön taide ja Bryan Talbotin Grandeville. Talbot on muutenkin pinnalla, sillä Jemma Press kustansi juuri komean B4-kokoisen kirjan, johon on koottu Luther Arkwrightin seikkailut kokonaisuudessaan.

Osa lentokentän sarjistarjonnasta. Asterixin seikkailuista on julkaistu myös analyysia tekstikirjoina.

Kaikki kaupat joissa asioin, antoivat pyytämättä vähintään 10%:n alennuksen ostosten hintalappuhinnoista.

Ateenassa eniten pidin Solariksesta ja ComiconShopista, mutta Pireuksen Jemma Books on mahtava paikka sekin. Ellet pääse pääkaupungin sarjiskauppoihin, voit hankkia kreikkalaista sarjakuvaa matkamuistoksi Ateenan kentältä. Vaikka sarjakuvakauppojen erikoisuuksia tai omakustanteita on turha etsiä, ennen turvatarkastusta sijaitsevan kirjakaupan valikoima yllättää positiivisesti.

Keskustele Kreikkalaisesta sarjakuvasta Kvaakin sarjakuvaesseet-ketjussa.