Sarjakuvasivusto
Keijjo Ahlqvist (1955-2022) on omien sanojensa mukaan ”karannut”. Suomalaisen sarjakuvan pitkäaikainen vaikuttaja on poissa, työt Kemissä ja Limingassa eivät ole olleet merkityksettömiä. Ahlqvist oli samaan aikaan sekä kulmikas ja suora, että ystävällinen ja lämminhenkinen ihminen.
Jatka lukemista “Keijo Ahlqvist 1955-2022”
Sarjakuvataiteilija Hugo Pratt asui Argentiinassa läpi koko 1950-luvun. Italialaisen yhteys tangon kotimaahan säilyi matkojen ansiosta paljon kauemmin, eikä se hänen töissään koskaan katkennut.
Kiinnostus Prattin Argentiinassa viettämiin vuosiin on uusintajulkaisujen myötä entisestään kasvanut 2000-luvun aikana. Uutta on viime aikoina ollut hänen elämäntyönsä tarkastelu argentiinalaisten silmin.
Tässä artikkelissa keskitytään Prattin varhaistuotantoon ja hänen rooliinsa Argentiinan sarjakuvan historiassa. Siinä italialaisilla on ollut keskeinen osa.
Jatka lukemista “Hugo Pratt Argentiinassa”
Kuopion taidemuseossa on syyskuun puoliväliin saakka esillä Mikko Valtosen (1968-2019) tuotantoa esittelevä näyttely Syvään päätyyn. Pääosan saavat maalaukset ja veistokset, mutta sarjakuviakaan ei ole unohdettu.
Jatka lukemista “Mikko Valtonen – Syvään päätyyn”
Juan Giménez López (1943–2020) muistetaan laajan scifituotantonsa ansiosta. Argentiinalaisen Giménezin yhteistyökumppaneihin kuuluivat mm. Alejandro Jodorowsky ja Ricardo Barreiro, mutta osan töistään hän käsikirjoitti itse.
Jatka lukemista “Juan Giménez matkasi tähtiin”
Sensuurista johtuen toimittaja ja käsikirjoittaja Carlos Trillo (1943–2011) oppi lisäämään yhteiskuntasatiirinsa hienovaraisesti, mutta iski sarjakuviensa sivuilla yhä peittelemättömämmin. Hän oivalsi, ettei sotilasdiktatuuri osannut lukea kuvien sisältämiä piilotettuja viestejä.
Oreste del Buono, italialainen kirjailija ja kriitikko, sanoi Trillon muiden argentiinalaisten tavoin hioneen sotilasdiktatuurien puristuksessa vertauskuvasta itselleen täydellisen työkalun.
Jatka lukemista “Carlos Trillo ja yhteiskuntakritiikki”