"Valitettavasti joudumme ilmoittamaan, että Heroes Comic Con Finland ei palaa vuonna 2026. Päätös johtuu useista liiketoiminnallisista syistä."

Ei se sit ollut tarpeeksi kannattavaa järjestää tuon tyyppistä tapahtumaa Suomessa.

https://www.heroescomicconfinland.com/

Ehkä se rahastus niissä nimmareissa ja selfiekuvissa oli vähän liikaa suomalaiseen makuun. Itse kyllä tuntui, että silloin lauantaina väkeä oli vähän liikaakin, kun ei oikein päässyt kävelemään kuin pujottelemalla. Myöskin kutsuvieraissa ei ollut mitään oikeesti kiinnostavaa tyyppiä...ainakaan mulle.
Cosplay puoli oli kyllä mahtavinta koko Comic conissa. Jo niiden takia mielellään tulin paikalle ja sain rahalleni vastinetta. Väki oli todella panostanut pukujen laatuun. Toivoisin, että tämä pukuiloittelu jatkuisi Suomessa kuienkin jollain muotoa. Esim Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Toisi siihen jäykkähköön menoon vähän väriä ja viihdettä. Olisiko paikallaan pukukilpailu!

Tuli männä kuukausina luettua kirjastosta raijattuna kaikki Pakanat ja samalla Jumalsurman kaksi ekaa osaa. Ihan hauskoja olivat tavallaan, Pakanat oli sellaista Conan-Viikingit-tyyppistä hurmehenkistä ja melko makhokinhenkistä gorettelua ja pullistelua mitä nyt odotinkin. Kuvitus oli aika kiintoisa, tykkäsin. Jumalsurmassa oli enemmän fantasiaotetta ja yllätti jonkin verran erilaisuudellaan Pakanoihin. Muistaakseni luin vielä jonkin (ehtisin ne pahus vie jo palauttaa) muunkin jossa oli naishahmoja enemmän ja muutenkin kiintoisampi kuin nuo edelliset nimenomaan tarinankehittelyltään ja tapahtumapaikoiltaan (Konstantinopoli? Olikohan se nyt tuo kaapunti) mutta ihmisen tai siis ainakin kinun muistini on hatara enkä nyt millään muista sen julkaisun nimeä. Täytyy seuraavan kerran katsoa kirjastossa josko löytäisin sen ja mahdollisesti jatkoa siihen. Pakant ja Jumalsurma kun jo hiukan alkoi pidempänä putkena puuduttaa loppujen lopuksi.

Kannatetaan! Siis sekä sitä, että melkein juosten ostamaan - niinhän minäkin tein - että lukunautinnon ajoittaista kangistelua; viimeksi mainitun suhteen pidin tosin nimen omaan ihan muutamia sivuja lopussa vallan hauskoina! Ja piirrostyyli kun vielä oli hyvin Franquinin & Jidehemin originaalin tyylistä, niin ihan siedettävä lukukokemus kokonaisuutenakin, ei siinä mitään.
     Ja samaa mieltä myöskin siitä Ulannon käännöksestä: kuten työnsä yleensäkin, niin hyvin ja hauskasti eli hyvin hauskasti pelittää tässäkin!

Sierrita Mountains lukemassa.. Palumbon taide omaan mieleen vähän liian tussahtavaa ja kleenistä osapaikkoin. Oon lukemassa puolessa välissä juoni ei mitään yllättävää mitä voisi tällä hetkellä kehua.  Ja nyt luettu loppuun... Ensimmäinen mielipide on ettei mitään intoa lukea toiseen kertaan.

suomennosten vertailua

Siitä olisi jännittävää lukea. Siellä on kuitenkin niitä Goscinnyn sanaleikkejä, joiden kanssa on kääntäjä helisemässä.

Vanhat Kaukorantojen suomennokset on niinkuin 50-luvun Aku Ankat, kanoniset ja ulkoaopitut, eikä niitä pidä kenenkään muuttaman, lakkiluken lakkiluke.

Koni ravaa takatak ja pitää turpansa kiinni.