Voisiko olla niin, että äänikirjoja kuuntelemalla voi tehdä muuta samalla. Kirjaa ja sarjakuvaa fyysisenä kappaleena ei oikein voi tehdä mitään muut kuin lukea.
Ihmisistä on vain tullut niin laiskoja...eivät viiti kannatella sarjakuvaa tai kirjaaa kädessä. Niin ja silloin kun me oltiin lapsia...ei ihan alkuaikoina ollut tietsikoita, VHS tai muita kotivideoita (eikä varsinkaan suoratoistoo). Silloin katseltiin joko virityskuvaa tai telkkariohjelmaa ja käytiin leffassa. Sarjakuvia luettiin kun ei muuta ollut ja kirjoja. Nyt on liikaa valinnanvaraa. Musiikkikin kuunellaan nykyään tiedostoina ja netistä...ennen c-kaseteilla, LP-levyillä. Ai niin kyllähän noista varsinkin Disneyn piirretyistä tehtiin ns. äänikirjoja LP-levyille. Itelläni oli ainakin Bernard ja Bianca, Lumikki ja seitsemän kääpiötä jne. Kirjastosta sokeille oli tehty C.kasettiin äänikirjoja.
Nykyään on hienoja pelikoneita ja pelejä...ekat kunnon pelit digitaalisina oli mun aikaan Game&Watch, Vic-20, C64 ja Amiga 500. Nyt on Pleikkareita, Nintendoja ja XBoxeja. Leffat katotaan suoratoistona käännystä tai blurayna tai 4K:na 55-tuumaiselta tai isommalta telkkarista. Tietokone menee taskuun...ei ole enää mitään IBM 1500 möhkäleitä...nyt on känny tai tabletti ja kohta on oikeen lasien näköiset silmälappuvideot (kun ekat walkmanit tuli eli kannettavat korvalaput niin silloin naureskeltiin, että kohta tulee silmälappuvideot. No ne on jo tullut, mutta ovat vielä liian isoja mötiköitä.)

Kaikki tämä runsas määrä muuta harrastamista, tekniikkaa...kyllä sarjakuvilla on siihen vaikeeta enää päästä mukaan. Me vanhukset ja jäärä yritetään vielä ostaa noita, mutta ei meilläkään sitä rahaa ole liikaa. Kyllä olen huolestunut, että voinko lukea uutta sarjakuvaa sitten 100 vuotiaana, jos en ole siihen mennessä dementoitunut, sokea tai tullut muuten vain kylähulluksi.

Itiksen Suomalaisessa sarjakuvahylly oli hävinnyt onnittelukorttitelineiden takaa... etsin, mutten löytänyt mistään. Piti kysyä kassalta. Myyjä totesi, että ei aina muista oikein itsekään: se on siellä taidetarvikkeiden vieressä takana.

No, siellähän se oli, myymälän perimmäisessä nurkassa hätäuloskäytävän vierellä. Aivan mahdottomassa paikassa löytää sattumalta. Tänä vuonna sarjakuva myy ainakin tässä kaupassa taas entistä vähemmän. Itseään ruokkiva kierre.

Sarjakuvien suuruuden päivinä hylly oli heti oven vieressä, paraatipaikalla, kun Fingerporia, Don Rosaa, Viivi & Wagneria myytiin kuin Elonnon tiskiltä lämmintä leipää, kymmeniä tuhansia per vuosi. Harmi, että uusia supersuosikkeja ei ole ilmaantunut.

Ja kuten tuossa jo edellä todettiin, sarjakuva ei taivu äänikirjaksi oikein mitenkään, ja sinne se trendi nyt vie.

Kun ei mene niin ei mene. Virolaisen sanoin: kansa on puhunut, pulinat pois.

Tiedoksi kiinnostuneille ja/tai keräilijöille, että laitoin myyntiin perinteisellä huutokaupalla Siegfried-albumit 1-3.

Kunto paras mahdollinen, lähtöhinta 0 euroa. Päättymisaika lauantai 30.1. klo 13:18.

https://www.huuto.net/kohteet/siegfried-1-3-zoom-teufel-ei-hintavarausta/535103250

Top 20 teoksista (2020) olen ostanut kaksi.

Itse uskon sarjakuvalehtien lopettamisen Suomessa vaikuttaneen asiaan. Jos jokin ei kuulu arkeesi ja normikokemukseesi miksi omaksuisi sen aikuisena?
Toisaalta vastaus on myös hajonta.
Paitsi että omakustanteet uupuvat myös digitaalinen sarjakuva ja kuten musiikissa tuotto tulee oheistuotteiden myynnistä.

Ja juuri se: ostin aika paljon sarjakuvaa vaikken noita top 20 sarjakuvia juurikaan. Paljon pieniä puroja ja suistoja jos ei isoja jokia olekaan.

Noista top-listan taskareista ostin perheeseen neljä kappaletta, kuten joulutaskarin. Poika puolestaan osti tuon myydyimmän omilla rahoillaan.

Ei ostopäätöksissä uusintojen määrä vaikuttanut lainkaan. Lapsille kaikki tarinat ovat uusia ja vaikka itse olen sarjakuvaharrastaja, on taskarien aktiivilukemisen ajoista ehkä viisitoista vuotta. Toisin sanoen mahdolliset uusinnat on virkistäviä ikkunoita omaan lapsuuteen. Kuin jotkin eurooppalaisen sarjakuvan integraalit, joita on täällä julkaistu.

Jos jollain konstilla saisi tietää keräilijöiden osuuden taskarien myynnistä, niin tuskin se kahden tonnin yli menisi. Hyvä jos toiselle tuhannelle.