Veriveljeyteen vielä hieman liittyen. Lakotoilla oli kĥolá, joka tarkoittaa ystävää. Se oli silti paljon enemmän: käytännössä se tarkoitti valittua veljeä, ja suhde itsessään oli jo valmiiksi syvä ja sitova liitto, joka toi mukanaan hyvin selkeät velvollisuudet. Kĥolá oli mies, jonka rinnalla taisteltiin. Hänelle uskottiin oma henki, ja hänen henkeään suojeltiin kuin omaa. Tätä veljeyttä noudatettiin niin sodassa kuin kaikessa muussakin, kuten metsästyksessä, matkoilla, sairastumisen aikana ja taloudellisissa vaikeuksissa.

Jos kĥolá kuoli, toinen oli velvollinen auttamaan tämän perhettä, tukemaan leskeä ja lapsia sekä jatkamaan ystävyyttä suvun kanssa. Käytännössä valittu veli usein otti lesken vaimokseen ja tämän lapset omikseen suojellakseen heitä ankarissa oloissa.

Tämä suhde ja sen tuomat perhevelvollisuudet vietiin joskus vieläkin korkeammalle tasolle pyhällä Hunka-seremonialla (Huŋkápi), joka toi miesten välisen henkilökohtaisen liiton koko heimon ja henkimaailman silmien eteen tehden heistä virallisesti sukulaisia. Liitto oli elinikäinen ja sen ylittävä pyhä side, joka oli usein biologista veljeyttäkin vahvempi.

Lähes kaikilla tasankoheimoilla oli vastaava valittu ystävä tai sotaveli, vaikka nimitykset vaihtelivat. Se oli henkilökohtainen turvaverkko ja käytännön sanelema, järkevä ratkaisu maailmassa, jossa elämä oli jatkuvaa liikettä, vaaroja ja epävarmuutta.

Tällaista samaa oli varmasti myös Hopeanuolen ja Pekan ystävyydessä.

Viiltelyä ja lihanpoistoa kyllä esiintyi muissa rituaaleissa, esimerkiksi Sitting Bullin hanbléčeya‑näynhaussa, joka on hyvin dokumentoitu. Mutta käsittääkseni veriveljeyteen tällaista ei liittynyt.

Ei tarvitse laskea. Täältä:
https://marvel.fandom.com/wiki/Amazing_Spider-Man_Vol_1/Legacy_Numbers
löytyvät lehdet kansikuvineen.

Yksi mikä itselle tässä kokoelmassa otti ikeniin ja vaivasi oli selittämätön asia ennen kuin kaiken vänkäröinnin ohessa käsikirjoittaja Johanna Sinisalo sen haastattelussa mainitsi: vaikka on kryptonilainen ja siis ihmisiin verrattuna jumalan voimat omaava Terästyttö kovin harvoin lyö ketään vaikka se olisi ilmeisin ja jopa toimivin ratkaisu tilanteessa.
Sellaisessa tilanteessa jossa Teräsmies jo käyttäisi voimakeinona.
Ne " perinteiset" sukupuoliroolit kun istuvat tekijöissä ja niiden toivotaan jatkavan rakenteiden ylläpitoa ja pönkitystä.

Olen samaa mieltä tästä. Se on totta, että on rajoittavaa ja essentialistista, jos mieshahmot laitetaan lyömään, mutta naishahmot tekemään vastaavassa tilanteessa jotakin pehmeää. On hyvä, jos löydetään tarinoiden ongelmien ratkaisuihin välillä muita keinoja kuin suora väkivalta, mutta mieshahmotkin voisivat tehdä sitä.

Itseäni ärsytti varsinaisesti Terästytön hitaus. Hän jää moneksi sekunniksi taistelemaan jonkin taviksen kanssa, vaikka "oikeasti" hän olisi paketoinut vastustajan nippuun alta aikayksikön. Come on, Terästyttö liikkuu jopa valoa nopeammin! Myös suhteellisen normaalin kokoisten esineiden nostaminen ja liikuttaminen tuottaa hänelle väärin vaikeuksia.

Bizarro asettuu ehdolle vaaleissa Action Comicsin numerossa 263. Elämä matkii taidetta.

Mutta samaan aikaan tunnistan kyllä tuon, että laitteesta tulee käyttökelvoton, kun ei muka enää voi sen ikään vedoten sallia siihen päivityksiä. Tää toiminta on väärin ja pitäisi kieltää lailla. Ymmärrän sen, että uudet ohjelmat vaativat laitteilta enemmän suoritustehoa ja tallennustilaakin, mutta jos on vanha laite, jossa näitä riittää ohjelman pyörittämiseen, niin sen pitäisi olla mahdollista.

Eli tässä kohtaa on ok ottaa lainsäädäntö avuksi?
Itse asiassa olen samoilla linjoilla mutta tämä on mitä ajan takaa.

Kun on elänyt läpi teknologisen ja kulttuurisen muutoksen niin tämä ei ole mikään " kun minä olin nuori hiihdettiin kouluun ja töihin, kesät talvet, 35 kilometriä suuntaansa " jossa aika olisi kullannut muistoja koska oli vähemmän vastuussa tekemisistään ja kuluistaan ja Kekkonen oli vallassa ja ja ja.
Ei, tämä on siitä miten painosmäärä on systemaattisesti laskenut, nimikkeitä on laajassa maankattavassa jakelussa vähemmän ( kyllä, ymmärrän on verkkokauppa olemassa joka teoriassa on mahdollistanut sen että voidaan myydä vaikka ulkomaille tai jonnekin Pohjanmaan perukoille josta on lähimpään kauppaan 30km mutta se on teoria joka ei ota Internetin kokoa huomioon. Ennen sarjakuvasi myyntisivua on tiktok tyttösiä, YouTube kontenttia, 5 äänikirja sivustoa , muutamia huijareita ja rutkasti koko ihmisyyden seksuaalisuuden koko kirjon kattavaa pornografiaa. Todennäköisyys ei ole puolellasi)

Hiljattain puhuttiin sarjakuvaa myyvien ihmisten kanssa mikä on tullut ketäilyharvinaisuudeksi mikä ei. Sillage alkaa tulla arvoonsa, mutta heidän arvionsa oli että Egmontin BD sarja ei. Syy oli looginen: ovat digipainettuja ja kun myydään niitä painetaan sitä mukaa lisää.
Minusta monia sarjoja pitäisi olla pysyvästi saatavilla. Nyt puhutaan sarjakuvista, mutta sama pätee kirjoihin ja elokuviin. Tässä on toki se liiallisen kuratoinnin ja portinvartija mentaliteetin vaara " nämä ovat säilyttämisen arvoisia, nuo eie" mutta tällä hetkellä tätä ei juurikaan ole.

Hyväksymme sen että teknologiafirmat voivat sanella kuten pankit ja viranomaiset että laite on " liian vanha" tätä peruspalvelua ei voida tarjota kun pitää olla älylaite, uusi sellainen. On normaalia että 12-16 vuotiaalla on iPhone, Android. Tai eläkeläisellä. Akateemikolla ja raksaduunarilla on yhtä lailla jonkun sortin laite.
Mutta sarjakuvat ja kirjat eivät ole sama normi.

Mennessä kaupan kassalle ( jos olet niitä joita kassahenkilö ei ahdista tiedät, muille ne tyypit selin lähellä pikakassoja joille on puhuttava jos laite ei toimi) siihen on nostettu usein purukumin ja karkkien lisäksi viiden eri tyyppisiä lataus piuhoja. Ainoa luettavaan päin oleva on iltapäivälehdet.

Rakenteellinen valinta.

Muutos ei ole edes vanha. Sinne sarjakuvaliikkeeseen oli tullut uutta= 1992 Dreddiä, XIIItä ja muuta josta on vielä " jäännöseriä" oli joukossa kotimaisia albumeita ajalta jolloin niillä oli painoksia tuhansissa, ei matalissa sadoissa.

Laadulla on hyvä kilpailla ja sen pitäisi olla lähtökohtana: tehdään niin hyvä kun voi. Mutta näytön perusteella sillä laadulla ei ainakaan ylläpidetä kulttuuria.