Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10
1
No nyt on sit tämmönen 2025. Edelleen siis puuttuu Egmont* ja Sanoma ja pienemmät kuten Kurpitsa jne. Tosin niillä pienemmillä on tuskin asiaa listalle kun painokset on 300-500 kpl. Ja onkohan tänäkin vuonna joitakin sarjakuvia, jotka on piiloteltu lasten- ja nuortenkirjojen laariin?
Toki tuota voi verrata aiempien vuosien vastaavaan, mutt muuten vähän turha taulukko. Kun jo aikoja sitten havaittiin tuo, minkä itsekin toteat, että iso osa myynnistä tehdään muualla kuin tuossa porukassa. Egmontin ja Sanoman lisäksi Kurpitsan ja Zum Teufelin hitit pääsisivät myös käsittääkseni kepeästi tuolle listalle. Tai ainakin olisivat pari vuotta sitten päässeet silloiselle listalle.

Komppaan ajatusta uppoavasta laivasta. Kirjat menee sen laivan (eli kirjakauppojen) mukana. Nettimyynti ei millään korvaa kivijalkojen kustantajille tuomia lahja- ja heräteostoksia. Joilla siis nykynumeroiden valossa on myös iso merkitys kustannustoiminnan kannattavuuteen.
2
Vai oliko tuo tarinan uudelleenlämmittelyssä Tuhoisa turisti, jossa samantyylinen skenaario toteutetaan Meksikossa...
Ho! Vastaus tuli äkkiä. Meksikon version sen täytyy olla, koska muistan Akun juosseen joidenkin senjoritojen perässä. Nyt täytyy metsästää mistä akusta tuo tarina helpoiten löytyisi. :)
)
3
Kotimaiset sarjakuvat / Koiran mieli - arador kustannus
« Uusin viesti kirjoittanut Curtvile tänään kello 17:58:29 »
Suomi on eläinrakkaiden ihmisten maa ja sarjakuva soveltuu mainiosti myös tiedonvälityksen kanavaksi.

Aikaisemmin arador kustannus on julkaissut Hevosen mieli sarjakuvan, mutta en ole sen kohderyhmä. Mutta jos olet hevosharrastaja seuraava lienee verrokki.

Koiran mieli

alaotsikkonaan tiedettä sarjakuvina on erikoinen paketti, hyvässä ja pahassa.
Se sisältää paljon informaatiota ja kun sanon paljon tarkoitan paljon .
Kirjoittaja Helena Telkänranta omaa selvästi eläintieteellisen taustan.
Tietoa on, siinä määrin että maallikkona on sitä jotakuinkin mahdotonta kritisoida. Kuitenkin valittu ratkaisu ei ole kuivakkaa tekstiä tai Kaikenkarvaiset ystäväni proosaa. Ajoittain sävy käy turhankin opettajamaiseksi. Pahimmat kansankynttilä kertoo, kansa turpa kiinni kuitenkin vältetään.
Eri koiranomistajia ja koiria pyritään ymmärtämään ja näyttämään että erehtyminen on inhimillistä. Jos

Mutta kun se sidotaan kuvitukseen ongelma korostuu.
Kannen ja tyylikkäät planssisivut on tehnyt Ville Sinkkonen ja varsinaisen sarjakuvan suurtyön Maija Karala. Enkä välty ystäväni usein toistuvasti esittämältä fraasilta: " voi kunpa ne sarjakuvat joissa on vain Mike Mignolan kansi olisivat hänen piirtämiään myös"
On, epäreilua nuorelle hyvin pätevälle tekijälle joka on puurtanut teoksen läpi. Mutta kun ero on melkoinen.
Tässä kohden lienee reilua linkittää kustantamon omien sivujen näytteet joista voi käydä itse toteamassa onko arvioni reilu vai kohtuuton.

Tieteen tarinallistaminen on kiistelty juttu. Ajatus tämän takana on minusta kannatettava. Tiedettä mutta lähestyttävästi. Piirrosjälki on mielestäni hiukan kömpelö mutta se toimii. Tekijä ymmärtää sarjakuvan kielen. Se ei ole sanottua.
Minua ei myöskään haitannut konefontti. Toki yhdessä piirrosjäljen kanssa on " persoonaton" mutta se on selkeä.
Tosin muistaakseni sivulla 22 tjs on ladontavirhe ja ah niin suloinen times roman teksti on kuvan päällä.

Voi jäädä olo että koulukiusaan tekijöitä. Kaikkea muuta. Jos olet koiranomistaja, sellaisen tuttu tai koirista kiinnostunut tämä on ihan tutustumisen arvoinen. Puhtaasti sarjakuvaharrastajalle vähän huti mutta melkoinen panostus.
Firma julkaisee myös kolmannella kotimaisella, englanniksi albumeita.
Kömmähdyksistä huolimatta eläinrakkaiden ostos- ja lainauslistalle kuuluva.
Itse olen koiraihminen.
Oletan selailun perusteella Hevosen mieli teoksen olevan yhtä pätevä. Itse vaan ollut kiinnostunut korkeintaan heppatytöistä niin en ole pätevä arvioimaan.
Kun/Jos tekevät Kissan mieli teoksen vuolevat rahaa koska kissasarjakuvat ja kissaihmiset ovat varmempi nakki.
4
Aku Ankka ja kumppanit / Vs: Kysymys Walt Disneyn ihmeellisestä maailmasta? Kysy täällä
« Uusin viesti kirjoittanut hdc tänään kello 16:25:09 »
Tämä taisi olla Barksin 'Silent Night'-tarinasta?
Aku laulaa Jouluyö juhlayötä Tulpulle, ja se karkaa perinteiseen malliin ankaraksi taisteluksi, jossa Akun nokka liimataan umpeen. Jolloin veljenpojat laitetaan laulamaan mikrofoniin tuota (suomennoksessa, alkuperäisessä se oli yhä Silent Night) samalla kun Aku oli piilotellut kajareita pitkin Tulpun taloa...
Ei mitenkään suosituimpia joulutarinoita, eka julkaisu näköjään AA 49/01, ja uudelleenjulkaistu niissä Barksin joulutarinoita kokoavissa kirjoissa.

Vai oliko tuo tarinan uudelleenlämmittelyssä Tuhoisa turisti, jossa samantyylinen skenaario toteutetaan Meksikossa...
5
En tiedä miksi tämä alkoi vaivaamaan mieltäni, mutta minulla alkoi korvamato toistelemaan jotain fraasia "Halivilivei ja halivilivoo, haaluvippan...". Muistaisin, että ankanpojat lauloivat tätä hirvitystä jonkun ikkunan alla, kun Akun ääni oli mennyt - tai jotain vastaavaa. Kertooko tämä kuvaus kenellekään mitään ja löytyykö alkup. tarinaa?
6
Manga ja anime / Vs: Angolmois - Taistelu Tsushimasta
« Uusin viesti kirjoittanut Antti Valkama tänään kello 09:53:53 »
Kiitos! Jotain tuon suuntaista tulee mukaan.

Teruhista: Joku taisi kommentoida, että tämän romanttinen kiinnostus Jinzaburōta kohtaan on jotenkin päälleliimattua. Minusta se vaikuttaa silti varsin luonnolliselta. Jinzaburō on vieras eli jo sen takia jossain määrin kiinnostava arkisen lähipiirin rinnalla. Aluksi hän totta kai on yksi rikollisista eli pelkkä hyödynnettävä tyyppi, mutta hän osoittaa pian olevansa hyvin pätevä. Pelkästään se tuskin riittäisi, mutta Teruhin isän ja veljen "palauttaminen" (eli päiden noutaminen) oli sekä urotyö että myös osoitti välittämistä Sōn sukua kohtaan.

Jinzaburō, sopivassa iässä oleva mies, on siis osoittautunut vahvaksi, rohkeaksi, Sōn sukua ja saarelaisia arvostavaksi (ainakin toimissaan) ja käytännössä päätyy johtamaan koko porukkaa. Lopulta hän on se, johon iso osa muistakin turvaa, ei pelkästään Teruhi. 

J:n luonteessa on selvästi, no, haasteita, mutta jos Teruhi muutoin viehättyy hänestä niin nekin piirteet voi koko ikänsä prinsessana kohdeltu tyttö tulkita kiehtoviksi. Joten vaikka on totta, että  ihastuminen on varsin kliseinen juttu, niin tarinan sisällä se ei ole mitenkään väkinäinen juttu.
7
Eurooppalaiset sarjakuvat / Vs: Martin Lodewijk ja Agentti 327
« Uusin viesti kirjoittanut Curtvile tänään kello 02:26:02 »
Sitä on useampi vuosi kun luin. Muistaakseni Leijonankita on noista suositeltavin. Järjestyksestä ei ole havaintoa lainkaan, kuten sanottua useampi vuosi ja jokunen sarjakuva tässä välissä, mutta ei muistaakseni ole suurempaa väliä. Se on muistikuva.
Siinä mielessä kuten Clifton jossa alun jälkeen ei ole isommin eroa.

Parhaat sarjat oli hauska konsepti. Parhaiksi sarjoja olisi minusta vaikea väittää, mutta paljonko myisi " ihan kelpo sarjat" tai " tällä rahalla saa just tän" sarjat? Mutta tarjosi vaihtelua.
8
Eurooppalaiset sarjakuvat / Vs: Martin Lodewijk ja Agentti 327
« Uusin viesti kirjoittanut Argonnessen tänään kello 02:13:42 »
Mikäs noista 327:ista kannattaisi ensin lukea, "Tapaus Äänikone", "Tapaus Yövartio" vai "Tapaus Leijonankita"? Kirjastostahan ne nimittäin löytyy. Mikä on varhaisin ja/tai mikä on paras?
9
Eurooppalaiset sarjakuvat / Vs: Re: Martin Lodewijk ja Agentti 327
« Uusin viesti kirjoittanut JKS 29.01.2026 klo 23:45:49 »
Muutama vuosi kun viimeksi luin, mutta
Johnny Goodbye on kieltolain/1930-luvun vuosiin amerikkaan sijoittuva eurooppalainen sarjakuva.
Olisi aika ilkeää sanoa b-sarjan Sammy Dayksi, mutta siis huumorisävytteistä gangsteriseikkailua.

Jos osaa rinnastaa Tintin ja Barellin osaa rinnastaa Sammy Dayn ja Johnny Goodbyen.
ei huono jos ei kohta erikoinenkaan.

Ketjun Agentti 327 on parempi. Kaikki valtiot ovat oikeasti pahansuopia, mutta enin osa vakoojista ja esi-terroristeista, natseista, ilkeistä itämaalaisista ja kommunisteista on niin kahvilla ettei mitään määrää.
Ja aina laaditaan asianmukaiset kaavakkeet.

Kun en Kvaakista löytänyt enkä parempaakaan ketjua keksinyt, niin laitan tähän että monen muun ohessa Johnny Goodbyen piirtäjänäkin ollut Dino Attanasio on kuollut sadan vuoden iässä 17.1.2026.

Attanasion 60-luvun Heiska- ja Heta-sarjoja julkaistiin Suomessakin Nasta- ja Nastasarjat lehdessä, mutta Johnny Goodbyen lisäksi ei kai muuta ole häneltä suomeksi tullut. Johnny Goodbyet eivät olleet minusta edes piirrosjäljeltään kovin tasokkaita, joten olisi kiva tutustua joskus Attanasion muuhunkin tuotantoon.
10
Manga ja anime / Vs: Kun jälleensynnyin hirviönä
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 29.01.2026 klo 19:02:11 »
Yli vuoden jälkeen edelleen 24 osaa KJH:ta on julkaistu suomeksi. Mikäs on syynä sarjan tauolla oloon Suomessa? Katsoin Wikipediasta, että julkaistavaa aineistoa kyllä näyttäisi olevan, sillä japaniksi on nyt ilmestynyt 30 painettua osaa. Helmikuun alussa ilmestyy 31. osa, ja senkin jälkeen sarja jatkuu. Englanniksi on tullut 28 pokkaria.

Painettu sarjakuva pärjää yhä Japanissa. KJH eli ”TenSura” eri osineen möi siellä yli miljoona kappaletta viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

KJH:n animeversiossa muuten näköjään julkaistaan neljäs kausi tulevana keväänä. Tämän animen paljastettiin äskettäin olevan Japanissa kaikkien aikojen striimatuin isekai-anime. Isekai siis tarkoittaa genreä, jossa päähenkilö siirtyy toiseen maailmaan. Linkissä lukee, että genre on Japanissa erittäin suosittu, mutta sen edustajia on markkinoilla jo liikaa.
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10