Cahiers de la bande dessinée, Casemate ja DBD ovat minusta hyviä lehtiä. Ja käsittelevät vain sarjakuvaa.

Kyllä, kovatasoiset julkaisut keskittyvät tiukasti omaan. Sekajulkaisut menettävät identiteettiään, eikä muu sisältö ole vetovoimaista.

Ostin aikoinaan vuonna 1991 aloittaneen X-Menin ekat numerot. Minusta niissä apinalaatikossa luki vol. 2. Ei mulla enää niitä ole, mutta kyllä siitä puhuttiin pitkään vol kakkosena, ennen kuin aloitettiin taas numerointia alusta. Sekavaksi on mennyt.

. Elokuva- ja pelijulkaisujen parhaat ovat niin kovatasoisia, ettei samalle kentälle mennä kirjoittamalla Kykloopin uusista housuista.

Cahiers de la bande dessinée, Casemate ja DBD ovat minusta hyviä lehtiä. Ja käsittelevät vain sarjakuvaa.

Sitä en tiedä, kuinka mahottoman kovatasoisia nuo leffa- ja pelilehdet sitten ovat.

Edellinen viestini selkokielellä on, että some ei myy ja täytyy keskittyä tekemään omaa juttuaan mahdollisimman hyvin.

Suosittelumarkkinointi (suusta suuhun) on tehokkain markkinoinnin muoto. Kanavat täytyvät olla kunnossa, ja ne täytyy hajauttaa.

Olosuhteet ovat sitten eri asia, että jos ei ole kuin yksi kanava ja tulee korona. Kanavan voi vielä rakentaa itse, mutta koronaan on vain sopeuduttava.

Sen varaan ei kuitenkaan voi laskea, että maailma olisi mitään kenellekään velkaa. Kuten ei senkään, että ketjun viestit liittyisivät sen aiheeseen.

Kirjailijat tuskailevat samaa Twitterissä, ettei riitä tieto että jotain julkaistaan, vaan pitäisi syntyä valtavasti pöhinää ympärille ennen kuin ostava yleisö edes kuulee julkaisuista.

Tuumailin Kvaakin vanhoja juttuja tägittäessäni, että jos ei edes kaltaiseni aktiivi ole rekisteröinyt julkaisuja ollessaan muutaman vuoden sivussa, niin onhan se toivoton rinne noustavaksi.

Sitäkin mietin, että montako sataa kertaa juttujen kirjoittajat ovat lisänneet linkin juttujen yhteyteen ja tarvittaessa aloittaneet uuden ketjun, mutta vain aniharva osallistuu keskusteluun.

Ulkomailla moni sarjakuvien verkkojulkaisu on siirtänyt painopistettään jo muutama vuosi sitten ja nyt sarjakuvia käsitellään elokuvien ja pelien ohessa. Tietysti siinä on kyse mainosrahoista, mutta kertoo se vähintään miten silmäpareja on kuviteltu saavutettavan.

Uskon ilman tietoa, ettei moni näistä sekajulkaista menesty muutoksen ansiosta merkittävästi paremmin. Elokuva- ja pelijulkaisujen parhaat ovat niin kovatasoisia, ettei samalle kentälle mennä kirjoittamalla Kykloopin uusista housuista.