Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6 7 8 ... 10
21
Muut sarjakuva-aiheet / Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Uusin viesti kirjoittanut Jarkko Sikiö 02.07.2025 klo 18:04:08 »
Miten ovat perustelleet tuon 4 kirjaa/pärstä.

Kaupungissa on enemmän populaa kuin Suomessa.

Sen sijaan hyviin puoliin lukeutuvat metroasemien kioskityyppiset lainauspisteet, joskin niistä on mahdoton löytää muuta kuin pienten lasten ja aikuisten lukemistoa.
22
Muut sarjakuva-aiheet / Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Uusin viesti kirjoittanut Darth Mika 02.07.2025 klo 17:51:23 »
Suomessa lapsiperheelle kaikkiaan 100 kirjan lainaaminen on siunaus vrt. täällä saa 4 kirjaa lainaan samanaikaisesti. Se tarkoittaa, että kirjastossa juostaan ahkerasti ja isi ei saa lainata mitään...
Oho! Onpa tiukkaa...mulla on nytkin 12 lainausta menossa ja 7 varausta. Miten ovat perustelleet tuon 4 kirjaa/pärstä. Onko siellä kirjastossa liian vähän kirjoja, että jos lainaa esim 10 kirjaa, niin se on jo 10 % koko kiraston kapasiteetista.

Koronan pahimpaan aikaan, kun kerrottiin, että kirjastot menee kiinni ja ei tietoa milloin aukeaa. Silloin lainasin tuon 100 kirjaa (pääasiassa sarjakuvia). Varmaan ainoa kerta kun lainasin noin paljon kerralla...kylläkin 4 eri kirjastosta...reppu oli aika painaava, kun siellä oli 30 sarjakuvaa.
23
Muut sarjakuva-aiheet / Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
« Uusin viesti kirjoittanut Jarkko Sikiö 02.07.2025 klo 17:07:05 »
Kahden lapsen isänä voin sanoa, ettei maailmalla ole mitään niin upeaa kuin Espoon Lippulaivan kirjasto, jota jäin suuresti kaipaamaan palattuamme maailmalle.

Suomessa lapsiperheelle kaikkiaan 100 kirjan lainaaminen on siunaus vrt. täällä saa 4 kirjaa lainaan samanaikaisesti. Se tarkoittaa, että kirjastossa juostaan ahkerasti ja isi ei saa lainata mitään...
24
Toimintasarjakuvat / Vs: Päivän planeetta: uutisia ja juoruja.
« Uusin viesti kirjoittanut Jarkko Sikiö 02.07.2025 klo 17:04:44 »
En ole vuoteen seurannut sarjakuva-alan kuulumisia, mutta Diamond ei ole kuulopuheiden mukaan tulouttanut kustantajille saataviaan (Dynamite karhuaa peräti miljoonaa).
25
Aku Ankka ja kumppanit / Vs: Aku Ankka -sarjakuvalehti
« Uusin viesti kirjoittanut jarkkopatiala 02.07.2025 klo 16:41:15 »
Varoitus; tämä teksti voi tuoksahtaa katkerille kyyneleille. Siis: Aku Ankka nro 23/2025, paksukaisaku, hinta kannessa: 6.50 ekkeliiniä.
     Aku Ankka numerolla 27 kuluvaa vuotta, järjestyksessä suoraan seuraava paksuaku siis, kannen ilmoitus kyseisen lehden hinnasta: 6,90 eur.
     Vakiot Akut ilmeisesti edelleen 4,50 koopeeällää kohden, Aku Ankka Klassikko 9,90 e/julkaisu. Mikä on kestotilauksen hinta, en nyt uskaltaisi muistella, koska suhtautumistapani on näihin asioihin linjoilla hihkaisu porukoille: "maksakaa te, niin minä luen"...
26
Lännensarjakuvat / Vs: Maxi-Texit & paras Maxi-Tex- äänestys
« Uusin viesti kirjoittanut TexKiller 01.07.2025 klo 17:54:59 »
maxi Tex laramie County,,,, en on oikeastaan koskaan lukenut näin surkeata kuvitus mitä tässä on... Tex porukan naamoja ei oikeastaan ei edes tunnista... Ompn taso laskenut reippaasti
Et varmaan ole lukenut Texin numeroa 5/2025 vielä? Siinä ensimmäisen tarinan kuvittaja taistelee tiukasti Dison kanssa kumman kuvitusta katselee vähemmän mielellään. Tex kyllä näyttää enemmän "omalta itseltään" kuin Dison piirtämänä mutta "kirveellä veistetyt" kasvot. No, plussaa ettei höhliä virnistelyjä ole.

Jostain syystä Diso piirtää linnut kyllä hyvin, kaiketi se on aihe mikä hänellä lähellä sydäntä. Harmi ettei Willeriin ole samanlaista liekkiä syttynyt, jälki olisi voinut olla vähintäänkin keskitasoa.
27
Atomimies Misterix

Massino Garnier ja piirtäjä Paul Campani luovat atomipatterista voimansa ammentavan supersankarin Misterix italialaiseen Albi Le Piu Belle Aventure -lehteen vuonna 1946.

Surameris-syndikaatti ostaa Asso di Picche -lehdessä julkaistujen sarjojen oikeudet argentiinalaiselle Editorial Abril -kustantajalle. Abrilin edellisvuonna aloittamassa Salgari-lehdessä julkaistaan Misterix-sarjan lisäksi elokuusta 1948 alkaen Pataässää nimellä As de Espadas (“Miekkaässä”).

Suramerisin avustamana Buenos Airesiin saapuvat ensimmäiset italialaiset. Heitä ovat Sergio Tarquinio, jonka Alan Blood -sarjaa julkaistaan Salgari-lehdessä; käsikirjoittaja Imero Gobbato, joka katosi myöhemmin jäljettömiin Guatemalassa; sekä Tex Willer -kuvittajana parhaiten muistettu Guglielmo Letteri.

Suramerista käyttävät 1950-luvulla lähes kaikki argentiinalaiskustantajat: Abril, Atlántida, Codex, Columba, Dante Quinterno ja Lainez. Kustantajista mm. Abril vaatii tekijöiltään sopimusta, joka takaa sille yksinoikeuden. Kyseisen ehdon rikkominen merkitsee töiden päättymistä.

Argentiinalaisen Misterix-liuskalehden julkaisu alkaa vuonna 1949. Misterix on 1950-luvun alussa maansa tärkeimpiä sarjakuvalehtiä. Abril julkaistee lehteä vuoteen 1962 saakka, ja Editorial Yago jatkaa sitä kolmen vuoden ajan. Suomeen atomiajan supersankari päätyy nimellä Atomimies Misterix, joka esiintyy Ilmarisen Jännityslukemisto- ja Seikkailukertomuksia-lehdissä 1950-luvulla. Viimeinen Editorial Yagon Misterix (n:o 859) julkaistaan 1965. Supersankari itse on vetäytynnyt eläkkeelle lehden sivuilta jo ennen viimeisten numeroiden ilmestymistä.

EDIT: Kaikenlaista höpöä on julkaistu myös ennen muinoin, ja lipsahti vahingossa vanhasta materiaalista virheellistä tietoa. Imero Gobbato ei suinkaan kadonnut Guatemalaan, vaan päätyi naimisiin Yhdysvalloissa ja "katosi" siinä mielessä, että jätti sarjakuvan. Olkoon tässä muistutuksena siitä, että virheitä sattuu ja moni hassu juttu jää tarkistamatta.
28
Sarjakuvien ostaminen ja keräily / Vs: Divareista
« Uusin viesti kirjoittanut TOSA 01.07.2025 klo 16:25:21 »
Kävin vilkaisemassa. Boklund, gros bokhandel & antikvariat. Avattu helmikuussa ja kesälomalla viikot 28 ja 30. Puolet liiketilasta on uusia kirjoja suomeksi ja ruotsiksi. Toinen puoli on antikvariaatti joka sekin sisälsi kirjoja suomeksi ja ruotsiksi sekä ihan muutama englanniksi. Kirjat lähinnä paikallishistoriaa ja muuta historiaa. En nähnyt kauhua, scifiä ja fantasiaakin taisi olla vain muutama ruotsiksi. Sarjakuvia oli noin kymmenisen vuosikertaa 2000-luvun aku ankkoja niputettuna. Joitakin ruotsinkielisiä pokkareja Kalle anka ja Joakim. Jotain kovakantisia ruotsinkielisiä akuja. Pari yksittäistä muuta ruotsinkielistä sarjakuvaa. Kirjoja 99% ja sarjakuvia 1%. En löytänyt mitään mielenkiintoista eikä tule varmaan pitkään aikaan käytyä uudestaan. 
29
Eurooppalaiset sarjakuvat / Vs: Hugo Pratt
« Uusin viesti kirjoittanut Jarkko Sikiö 01.07.2025 klo 16:22:02 »

Olin muistelevinani, että olin listannut osoitteet jo aiemmin, mutta leikkasin julkaisemattomasta artikkelistani sen verran, että näkee missä osoitteessa ja kenen kanssa Pratt 50-luvulla asui.

Aldo Pravia on kirjassaan Hugo Pratt, El Tano mennyt niin pitkälle, että siinä on peräti tuon valtamerialuksen nimi, lähtö- ja saapumispäivä sekä valokuva taiteilijasta saattojoukkoineen satamassa. Harmi kyllä, en itse ole saanut kirjaa käsiini, koska kirjan painos oli hyvin pieni.

1951 Tammikuussa Pratt saapuu Castel Verde -valtamerialuksella Buenos Airesiin. Kun Alberto Ongaro seuraa myöhemmin lentokoneella, asuu Pratt hänen ja Mario Faustinellin kanssa Acassuson kaupunginosassa, osoitteessa José C. Paz 218.

Ivo Pavone saapuu Argentiinaan syyskuussa. Hän ja Pratt muuttavat Martinezin kaupunginosaan, osoitteeseen Italia 912 (San Isidro).

1956 Pratt muuttaa osoitteeseen 17 de Eduardo Costa 1558 (Acassuso). Talo on lähellä Mitren rautatieasemaa.

1959 Pratt muuttaa kesällä Lontooseen, jossa asuu osoitteessa 37, Petersham Place.
30
Amerikkalaiset sarjakuvat / Vs: Argentiinalaiset tekijät sarjoineen
« Uusin viesti kirjoittanut Jarkko Sikiö 01.07.2025 klo 16:09:10 »
Tämä teksti on leikattu julkaisemattomasta Hugo Pratt -artikkelistani (jota en saa päätökseen koska Aldo Pravian kirjoittama Hugo Pratt, El Tano on loppuunmyyty).

Gisela Dester

Gisela Dester kuuluu argentiinalaisten naistaiteilijoiden pioneereihin, jota ennen ehti aloittaa vasta kaksi naispiirtäjää. Salanimen Mitzi taakse kätkeytyi Nini Marshall, jonka töitä julkaistiin Revista Sintonia -lehdessä vuodesta 1933 alkaen. Martha Barnes puolestaan aloitti Columba-kustantajalla vuonna 1949. Barnes on edelleen maansa menestyneimpiä sarjakuvan ammattilaisia, jonka töitä julkaistiin mm. DC Comics ja Eerie Publications -lehdissä.

1954 Dester on Prattin luennolla. Hän avustaa Prattia mm. Kersantti Kirk -sarjassa nimettömänä vuodesta 1955 lähtien. Dester ja Pratt ovat suhteessa, jota Desterin vanhempien sanotaan vastustavan.

1957 Ticonderoga-sarjaa julkaistaan 217 sivua Frontera- (n:o 1–14) ja Frontera Extra -lehdissä (n:o 1–8). Työprosessin aloittaa Dester maalaamalla ensin vesiväreillä taustoja, joiden päälle Pratt piirtää siveltimellä hahmonsa. Pratt kokeilee ensimmäistä kertaa peittäviä guassivärejä.

Dester allekirjoittaa osan Ticonderogan sivuista Prattin allekirjoituksen vierelle. Hän jättää allekirjoituksensa myös Anna ja Dan viidakossa -sarjaan, jonka ensimmäinen seikkailu julkaistaan vuonna 1959.

1960 Gisela Dester jatkaa Ticonderoga-seikkailuja Frontera Extra -lehdessä (n:o 18–32). Hän piirtää kaikkiaan 222 sivua Héctor Oesterheldin käsikirjoituksen pohjalta. Sarjaa julkaistaan huhtikuusta 1960 alkaen aina vuoteen 1962 saakka. Ticonderogan lisäksi Dester piirtää Kersantti Kirk -sarjaa vuosina 1960–1961.

Dester on ainoa Fronteran käyttämistä naistaiteilijoista lukuun ottamatta Oesterheldin sisko Nellyn nimettömänä tekemiä piirroksia 1960-luvun taitteessa. Dester paitsi jättää piirtämisen, hän myös kehottaa Prattia tekemään samoin (Fumetto n:o 121, 2022).

Euroopassa Dester vaihtaa sukunimensä. Hän avioituu argentiinalaisen Oscar Kramerin kanssa Belgiassa 1970-luvulla. Kramerin tuottama La historia oficial (1985) voittaa parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 1986. Desterin aloitteesta Kramer ostaa oikeudet Eternauttiin. Elokuvan tuotanto alkaa vuonna 2007, mutta päättyy Kramerin kuoltua sydänkohtaukseen vuonna 2010.

2007 Desterin Indiferencia-sarja on osa Eternautin 50-vuotisjuhlan ja Oesterheldin “katoamisen” 30-vuotispäivän kunniaksi järjestettyä näyttelyä. Se painetaan myös Muestra 50/30 -julkaisuun.

2019 Stefano Knuchel tapaa Desterin tehdessään dokumenttielokuvaa Hugo in Argentina. Knuchel kirjoittaa artikkelin italialaiseen Fumetto-lehteen. (n:o 121, 2022). Siihen asti Dester on ollut osa Hugo Prattin luomaa “myyttiä”, ja hänen sanotaan olevan Suolaisen meren balladi -tarinassa esiintyvän Pandoran esikuva.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6 7 8 ... 10