-
haluaisin tiedustella että mikä olisi corto maltesejen oikea historiallisen aikajanan mukainen luku järjestys ?
-
Sitä on hiukka vaikea sanoa, en nyt tähän hätään löytänyt yhtään nettisivua jossa tarinat olisi sisällön mukaisesti pistetty tapahtuma-aikajärjestykseen. Melkoista spekulointia se vaatisikin, sillä läheskään kaikissa tarinoissa ei ole ilmoitettu tapahtuma-aikaa.
CM Nuoruus on varmasti ensimmäinen. Lue kaikki ja päättele itse, "historiallisella" ajalla ei ole oikeastaan mitään väliä näin mahtavissa tarinoissa: http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/corto_maltese.html
-
Jess, vihdoin kysymys johon vastaamalla pääsen pätemään oikein kunnolla!
Toisin kuin VesaK arvelee, spekulaatiota ei ehkä edes tarvita niin paljon. Mielestäni useimpien Corto-seikkailujen tapahtuma-ajankohdat pystyy päättelemään melko tarkasti (parhaimmillaan päivän tarkkuudella) tarinoiden tapahtumaympäristöjen perusteella. Pratt taisi nähdä aika lailla vaivaa saadakseen Corton seikkailut kontekstoitua todellisiin tapahtumiin, joten ajoitusten pohtiminen tuntuu ihan legitiimiltä puuhalta.
Oma tulkintani Corto-tarinoiden keskinäisestä aikajärjestyksestä on seuraava (kursiivilla mainittu lyhyesti ajoitusperusteet):
1. Corto Maltese - Nuoruus (Venäjän - Japanin sota loppuu 1905)
2. Corto Maltese Etelämerellä (1. maailmansota on juuri alkanut, 1914)
3. Kauriin merkin alla (1. maailmansota on käynnissä)
4. Banaanikonga (sijoittuu selvästi edellisen tapahtumien jälkeiseen aikaan)
5. Kelttiläistarinoita (Banaanikongassa debytoinut Venexiana Stevenson palaa. 1. maailmansota on käynnissä, mutta loppu lähenee, Venäjän vallankumous tapahtuu ja Manfred von Richthofen kuolee)
6. Etiopialainen romanssi (eli "Corto Maltese Etiopiassa" - 1. maailmansota on päättymässä)
7. Corto Maltese Siperiassa (1. maailmansota on päättynyt, Venäjän sisällissota meneillään, Corto mainitsee Etiopalaisromanssin lopussa lähtevänsä Kiinaan)
8. Corto Maltese Samarkandissa (ottomaani-Turkin hajoaminen, Kemal Atatürk)
Seuraavat osat sijoittuvat selvästi 1920-luvulle:
9. Kertomus Venetsiasta (eli "Corto Maltese Venetsiassa")
10. Tango (eli "C. M. Argentiinassa" - sijoittuu selvästi Venetsia-seikkailun jälkeiseen aikaan)
11. Corto Maltese Sveitsissä
Corton ilmeisesti viimeisin seikkailu tai pikemminkin sekoilu on:
12. Mu - Kadonnut manner
Ja jotta ollaan perfektionisteja, niin lisätään "Aavikon skorpionit" Corto-saagan epäviralliseksi jatko-osaksi (toinen maailmansota).
Samarkand- ja Venetsia-seikkailujen keskinäisestä järjestyksestä en ole aivan varma, mutta muuten luulisin olevani oikeassa.
-
Perttana, sitten Pratt on tosiaan antanut tarinansa edetä aikajärjestyksessä...enpä itse tajunnut että tuo oli myös ilmestymisjärjestys...
-
No niin, loogistahan tuo...olisi muuten ollut kokemus lukea kaikki Cortot ekaa kertaa ilmestymis/tapahtumajärjestyksessä.
Toisaalta Cortot ovat melko itsenäisiä teoksia eivätkä (pelkästään) toistensa jatko-osia.
Itse olen jostain syytä aina olettanut, että Pratt täytti Corton elämäntarinaa epälineaarisesti. Tullut kai suomennosten ilmestymisjärjestyksestä tuo luulo.
-
No juuh, täähän on niitä eräitä sarjisalan pikkuisia helmiä, tää Maltalainen.
Pitäisi aina muistaa tää esimerkkinä kun jossain välissä sarja-meedio parjataan surkeaksi. Oppii siitä muutakin kuin vaan jonkun ovelan juonen, on mukaan muokattu myös maailmanhistoriaa!! Maukasta menoa on!!
(Hmm -- oiskos esim. pikku nallekarhu Spielbööörk saanut tuosta virikettä ´Indianasta´ [?] kotoisin olevaan seikkailijaansa.)
Löytyyhän noita kronologioita näköjään helpollakin :
Tässä vaikka Lontoonkielellä (http://home.c2i.net/tzara/pratt/index.html), vaikuttais aikas mukavalta.
Kronologiaa kai on nähtävästi m.m. täällä (http://home.c2i.net/tzara/pratt/albums.html) sivulla löydettävänä.
Ja jos Ranskaa haluaa viilailla tuonne vaan (http://perso.wanadoo.fr/web.on-line/maltese.htm) etsimään tietoo.
Ja Kimmo Lakoman sivut kattaa (http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/corto_maltese.html) hyvin suomalaiset julkaisut. Simon järjestys ei täsmää siis julkaisujärjestykseen joka kaiketi ei ole täysin kronolooginen ..
Mua onkin aina se pänninyt että jos jotakin käännytetään niin se napsitaan yleensä keskeltä (julkaisusta) sarjaa. Hölmöö -- mutta tietysti ekonoomia– ja julkaisusyistä puollustettavaa, vai?
Joo ja samoin noita Non-Stopista pätkittäin aikanaan luin minäkin, ja aina pänni jos joku pätkä
jäi välistä.
Tapiireja oon sitten nykyään ostellut uusiksi, voipi ne tuonne kerääntyy kaikkikin ajan mittaan .. Ja albumeja tulee ostettua joskus.
Muuten yleisesti kysymys .. sanokaapas muita esimerkkejä jossa joku (seikkailija) sivuhahmo ajautuukin väkisin pääosanesittäjäksi, niinkö juuri C.M.?
-- j --
-
Tässä (http://blueberry.dlpdomain.com/index.php?acc=1) jonkinlainen listaus.
EDIT: Heh, nyt vasta huomasin, että ihan eri sarjoistahan on kyse. ;D
-
Kääntääkseni keskustelua takaisin otsikon suuntaan...
Enpäs muuten tiennyt sitäkään miten paljon Prattilla oli muitakin sankarihahmoja kuin Corto. Kersantti Kirk, Fort Wheelingin Chris Stanton, Varjo ja - muistanko oikein? - Pataässä edustavat epätasaista varhaistuotantoa, mutta Pratt ilmeisesti piirsi vielä "kypsälläkin" kaudellaan miljoonaa muutakin juttua. Corton ohella henkilögalleriasta löytyy toinenkin kipparinlakkinen merimiessankari, vieläpä SVEN nimeltään. Tietääkö joku tarkemmin, mikä tuo Sven on miehiään?
Ilmeisesti Aavikon skorpionien Koinskystäkin on olemassa paljon enemmän tarinaa kuin mitä suomeksi on nähty...ja eikös Etiopialaissromanssin Samaelkin vielä vilahda josain ei-Corto-tarinassa, josta on julkaistu suomeksi pieni katkelma (!) jossakin muinaisessa antologiassa.
Ja sitten on Jesuit Joeta ja ties mitä Zuluja.
En kiroa tänään ensimmäistä kertaa sitä, että en osaa ranskaa!
Ja ilmeisesti nuorehkona (68 v.) kuolleelta Prattilta jäi vielä moni suunnitteilla ollut tarina kertomatta... :'(
Jos joku osaa kertoa vähän lisää näistä Prattin harvinaisemmista ja suomentamattomista tarinoista, olen kiitollinen. Googlaamalla näyttää löytyvän yksityiskohtaisempaa tietoa vain ranskaksi.
-
Juu. Koinskya löytyy - ranskaksi kuinka ollakaan - isokokoinen kokoomaalppari Tapiolan kirjastosta.
Milloinkohan joku kustantaja tajuaisi näitäkin suomentaa?
-
Ai niin. En voi olla lisäämättä: 68 vuotta? Nuorehko?
Eh?
(keski-ikä suomalaisilla miehilläkin käsittääkseni 73 vuotta joten ei tuo ihan nuorehkolta minusta 68 vuotta tunnu...ihmiset elävät länsimaissa nykyisin liian pitkään ja liian sairaina. Tosin voin olla toista mieltä iästä ja kuolemasta v. 2041 ;D)
-
"Nuorehkona" suhteellisessa mielessä. Onhan 68 rikkaissa maissa reilusti alle keskimääräisen eliniän, ja moni artisti jatkaa uraansa paljon vanhempanakin.
Morganin perusteella tuntuisi siltä, että Prattin kynä oli vielä terävä ja järki kirkas, vaikka Mu olikin ollut karvas pettymys. Sikäli hän kuoli ennen aikojaan.
-
niin ja anna ja dan viidakossa on yhdessä tarinassa lordi ei kukkaan (tai lordi hahhahhahaaa)
eikä pidä unohtaa sankari tarinoista pratin ja manaran intiaanikesää
-
Aivan. Prattin ja Manaran yhteistyötä on myös Etäisten maiden tuuli. Intiaanikesän tapaan se on eeppinen historiallinen seikkailu, johon on liimattu päälle typeriä seksikohtauksia ja pillututkielmia.
-
Ne kai tulivat nimenomaan Manaran puolelta.
-
Mutta Maneeri olikin Prattin mukaan "hienostuneen erotiikan piirtäjä". Vai oliko se Fellini kun noin sano? No, onneksi K-kuppias Manara ehti kuolla ennen kuin Pratt tai Fellini ehtivät hänestä höpöjä puhumaan.
-
No eihän se Manara nyt mitä vielä kuollu oo.
http://www.milomanara.it/
Timo
-
Henkisesti se ainakin kuali jo viitisen albumia sitten.
-
en muista olenko aikaisemmin kehaissut mutta norjalaisen entusiastin harvakseen ylläpitämä Pratt-sivu on oikein sympaattinen:
http://home.c2i.net/tzara/pratt/
-
"Et sinä ole minusta sympaattinen", Kus. ;D
Sympaattinen oli sivu, hyvin sympaattinen...
Kiitos.
-
Tiistain (1.2.05.) Hesarissa H. Römpötin artikkelissa Angoulemesta kerrotaan, että Prattin Maltesea herätellään sarjakuvana henkiin. Eli siis uutta piirtäjää sarjalle etsitään. Ehdolla on Aavikon skorpionit vastikään uudelleen tehnyt Pierre Wazem.
good grief! >:( ???
http://bd.casterman.com/bio/castWazemPi
http://bd.casterman.com/isbn/2-203-34431-8/
Timo
-
Minusta Wazem ei ole lainkaan sympaattinen.
-
Tympiä juttu >:(. Kuitenkin uudetkin Cortot tulisi hommattua, vaikka vihaankin koko ajatusta. Olen vain LIIAN utelias :-[.
-
Eihän se hyvältä idealta kuulosta että Cortoa vielä seikkailutettaisiin. Ehkä jotkut cortomaiset jutut, joissa olisi vaikka jotain sivuhahmoja pääosassa? Niin kuin Jack London Nuoruudessa.
Nooo Wazem on kyllä paremmasta päästä vaikka Prattin housut onkin valtavat. Mies lienee siinä määrin Prattin fani, että tuskin ihan hunningolle sankariamme saattaa. Huonomminkin voisi olla, päästettiinhän joku Emmanuel Moynot piirtämään Nestor Burmaa Tardin sijasta:
http://bd.casterman.com/isbn/2-203-39908-2/
-
Ahneus kyllä haisee ja kauas. Antaisivat nyt kuolleiden mestareiden viedä hautaan tarinansa. Prattkin tuntui jättävän koko ajan hyvästejä hahmolleen. Corto Maltese on niin vanhasti sidoksissa tekijäänsä, että on suorastaan mahdotonta kuvitella kenenkään tekevän muuta kuin ulkoisesti esikuvaansa seuraavaa tarinaa. Tulos on todennäköisesti hengetön.
Keksisivät omat hahmot tai ainakin piirtäisivät niitä omalla tyylillään.
-
Niinpä! Jättäkää Corto rauhaan! >:( Tämä vanhojen klassikoiden uudelleenlämmittely tai nykyaikaistaminen alkaa jo tympiä. Keksikää jotain uutta ja omaa!
-
Uusi tekijä ei varmasti malta olla tekemättä jaksoa jossa Corto katoaa Espanjan sisällissodassa.
...Jonka jälkeen joku (sydämensä menettänyt nainen) näkee Corton tyyppisen miehen vilahtavan jossain muualla...
-
Ehdotan että Kvaak järjestää kohtalon arpajaiset. Se joka löytää piirakastaan kolíkon saa luvan kaapata lentokoneen ja ohjata sen tästä ruumiinryöstöstä vastuussa olevan henkilön niskaan.
Cortohan muuten on nähty Espanjan sisällissodan jälkeen ainakin Joen baarissa.
(Eikös hän Sveitsissä juonutkin Graalin maljasta? Eihän silloin kuole...)
-
päästettiinhän joku Emmanuel Moynot piirtämään Nestor Burmaa Tardin sijasta:
http://bd.casterman.com/isbn/2-203-39908-2/
No, Burmahan ei olekaan Tardin oma hahmo. Ainoa häiritsevä seikka tuossa olikin, että piti piirtää tardimaisesti.
Cortohan on Prattin oma. Kenen luvalla tämmöstä muuten tehdään? Häh? Eikös Pratt omistanutkaan oikeuksia?
Timo
-
Corton maailmankatsomus perustuu Prattin omaan maailmankatsomukseen, jonka hän oli omaksunut tapahtumarikkaan elämänsä aikana... sellaista ei voi feikata. Ei ainakaan uskottavasti.
-
Sen ainoan kerran kun luen hesaria kavilassa niin mustikkapiirakka juuttuu kurkkuun.
TÄMÄ ON SILKKAAN BARBARIAA! MITEN NE KEHTAA?
KUKAAN EI TULE AJATELLEEKSI ETTÄ KUN MONET/DALI JA KUNPPANIT VALITETTAVASTI KUOLIVAT NIIN PALKATAAN JOKU MAALAAMAAN HEIDÄN TYYLIIN TAI KIRJOITTAMAAN JATKOA RIKOKSELLE JA RANGAISTUKSELLE
Paalujuntta. S ei tarvitse arpoa ilmottaudun vapaaehtoiseksi. Meikä läisiltä se lehtokone kaappaus onnistuu ihan luonnostaan ;D
VI***TTAAA IHAN HIRVEÄSTI.
EN AINAKAAN OSTA NOITA TEKELEITÄ. JOSSAIN SE RAJA KULKEE.... >:( >:( >:( >:(
edit. Sori tuo purkaus.... Olen vain vähän järkyttynyt
-
KUKAAN EI TULE AJATELLEEKSI ETTÄ KUN MONET/DALI JA KUNPPANIT VALITETTAVASTI KUOLIVAT NIIN PALKATAAN JOKU MAALAAMAAN HEIDÄN TYYLIIN TAI KIRJOITTAMAAN JATKOA RIKOKSELLE JA RANGAISTUKSELLE
ELÄ HUUA!!!! "Dalin maalaamia" teoksia, veistoksia ym. tms. on maailmassa varmasti kymmeniä kertoja enemmän kuin Salvador itse näkikään... mutta Pratt-aiheesta enemmän uutisosastolla.
-
Mutta, mutta sehän on vain sarjakuvaa. Mulle tämä tulee ainakin ihan mielenkiintoisena uutisena. Osittain tässä vaikuttaa se, että en ole lukenut ainuttakaan Maltesea, koska en vielä ole saanut itsestäni tarpeeksi, jotta voisin paneutua Prattin piirrostyyliin (sinnepäin ollaan kuitenkin menossa, sillä lainasin vihdoin kirjastosta pari Tintti-albumia).
Uusi tekijä voisi siis minunkaltaiselleni ummikolle olla sellainen kauan odotettu pehmeä lasku Corton maailmaan. Tietenkin tässä on sekin hyvä puoli, että uusia albumeita ei tarvitse lukea, jos ei halua.
-
Mutta, mutta sehän on vain sarjakuvaa. Uusi tekijä voisi siis minunkaltaiselleni ummikolle olla sellainen kauan odotettu pehmeä lasku Corton maailmaan. Tietenkin tässä on sekin hyvä puoli, että uusia albumeita ei tarvitse lukea, jos ei halua.
Niin, se on vähän niin kuin hissimusiikki on pehmeä lasku popmusiikin maailmaan. Tai panhuilutulkinnat Beatlesin kappaleista Lennon/McCartneyn maailmaan. Tai sakkariinilla makeutettu limonadi. Tai piraattikopiot ovat halvempi lasku laatutuotteiden maailmaan. Tai niinkuin kuvitettu klassikko on parempi kuin sama romaani alkuteoksena.
Hugo Prattin tuotanto ei ole koskaan "VAIN" sarjakuvaa.
-
Mutta, mutta sehän on vain sarjakuvaa. Mulle tämä tulee ainakin ihan mielenkiintoisena uutisena. Osittain tässä vaikuttaa se, että en ole lukenut ainuttakaan Maltesea, koska en vielä ole saanut itsestäni tarpeeksi, jotta voisin paneutua Prattin piirrostyyliin (sinnepäin ollaan kuitenkin menossa, sillä lainasin vihdoin kirjastosta pari Tintti-albumia).
Tämä nyt kyllä kiihdytti veren virtaustani, anteeksi vaan! Hugo Pratt on monelle sarjakuvista innostuneelle ihmiselle pyhimys (puhun sun kieltäsi nyt). Kun tällainen ihminen kuolee on hän ansainnut levätä rauhassa ja elää sarjakuvissaan. Valvojan olisi syytä korjata asenteitaan, samantyylistä, eipä tämä mua kiinnosta mutta heitänpä kuitenkin tyhjän kommentin, juttua oli myös manga-threadissä.
Mark0
-
eipä tämä mua kiinnosta mutta heitänpä kuitenkin tyhjän kommentin, juttua oli myös manga-threadissä.
Ymmärrän toki, että aihe on tunteisiin vetoava, mutta ei viestini silti mikään tyhjä kommentti ollut. Mielestäni positiivisen mielipiteen tuominen ei ole sen tyhjempi kommentti kuin negatiivisenkaan. Oikeasti haluaisin lukea Corto Maltesea, mutta vielä en ole pystynyt. Niissä vain on jokin, mikä ei oikein kolahda mulle. Toisen tekijän tulkinnan kautta voisin siis päästä sisälle maailmaan ja sitä kautta oppia lukemaan myös Prattin teoksia. Ja saattaisin jopa tykätä niistä. Näin on minulla käynyt monen sarjakuvan ja tekijän suhteen.
Tietenkin tässä vaikuttaa se, että en ole lukenut Corto Maltesea enkä siis tiedä miten tekijäkeskeisiä tarinat ovat, mutta en siltikään pitäisi sitä sen kummempana kuin jos Asterixin tekijäksi tulisi joku muu. Uudet tarinat (olivat ne sitten alkuperäisen tekijän tai ihan muun) eivät vie pois niitä vanhoja.
Huonona esimerkkinä Asimovin Säätiö-trilogia. Se on loistava sci-fi-kokonaisuus. Sen sijaan Asimovin omat jatko-osat jäävät jo jälkeen trilogiasta, vaikka ihan kivoja nekin ovat. Muiden kirjoittajien Säätiö-kirjoihin en sitten ole koskenutkaan, mutta se ei tarkoita, että oli virhe tehdä ne.
Jos Hugo Pratt oikeasti on sellainen pyhimys kuin väität, niin kyllä hänen työnsä kestää sen, että joku toinen yrittää tehdä samaa.
-
Ymmärrän toki, että aihe on tunteisiin vetoava, mutta ei viestini silti mikään tyhjä kommentti ollut. Mielestäni positiivisen mielipiteen tuominen ei ole sen tyhjempi kommentti kuin negatiivisenkaan. Oikeasti haluaisin lukea Corto Maltesea, mutta vielä en ole pystynyt. Niissä vain on jokin, mikä ei oikein kolahda mulle. Toisen tekijän tulkinnan kautta voisin siis päästä sisälle maailmaan ja sitä kautta oppia lukemaan myös Prattin teoksia. Ja saattaisin jopa tykätä niistä. Näin on minulla käynyt monen sarjakuvan ja tekijän suhteen.
Niin, pahoittelen kiihtymystäni, joka oli tosin aiheellinen. Varsinkin kun sarjisfoorumista on kyse? Itsekin vieroksuin Prattin kynänjälkeä aikani, (nuoruus) mutta kun sitten tarkemmin luin ja katselin tarinoita oli ihastus välitön. Sinulle supersankarifanina tekijöiden vaihtuminen ei tunnu paljoakaan, mutta meille auteur-sarjakuvafaneille, jotka piittaavat hienovivahdeikkaasta jatkuvuudesta, se merkitsee.
Suosittelen kokeilemaan Cortoon tutustumisena "Kelttiläistarinoita" (joku voisi suositella Corto Etiopiassa ja Samarkandiassa). Jos ei noista tykkää, niin tuskin tykkää muistakaan. Puhuvat korpit on hieno juttu. Nämä pitäisi löytyä kirjastoistakin.
Mark0
-
Toi Joen selitys jo vähän selvitti asioita. Tietenkin mulla vaikuttaa, että olen kasvanut sellaisten sarjakuvien kanssa, jotka eivät ole olleet tekijöihin sidottuja. Niinpä kuvakulmastani onkin muodostunut hahmo/tarinalähtöinen sen sijaan, että se olisi tekijälähtöinen.
Corto tuskin kuitenkaan on ainoa sarjakuvahahmo, joka on selkeästi tekijänsä "kuva" ja jota silti on muut myöhemmin jatkaneet. Uusimpana esimerkkinä Lucky Luke, jonka itse olen aika selkeästi ankkuroinut Morrisin persoonaan. Ja ehkä tämä onkin uusi trendi. Ainakin, jos tämä tempaus menestyy.
-
esimerkkinä Lucky Luke, jonka itse olen aika selkeästi ankkuroinut Morrisin persoonaan.
Mulle nämä Goscinnyn sarjat ankkuroituvat kyllä Goscinnyyn. Piirtäjät antoivat lisämaustetta, mutta tenho tuli kyllä R. Goscinnyltä. Mielestäni.
Joen kanssa samoilla linjoilla. Nonarin Cortot helpoiten lähestyttäviä.
Ruotsiksi tuli albumi, jossa on aniliininpunainen kansi ja viimeisessä seikkailussa on Victoria Stevenson(?). Siinäkin oli hyviä, helppoja ja lyhyitä stooreja. Jaalbumi "Konsert för harpa och nitroglyserin" on bra.
-
Totean vain että en ole ollut enkä tule olemaan mikään Corto-fani. (enämpi vetoaa viimeistellympi jälki) Vaikka Cortolla on ,sanoisinko jopa, parhaat fanituotteet: reppuja, pyyhkeitä, t-paitoja jne...
Graafista ja tyylikästä! Erittäin tyylikästä.
-
Mulle nämä Goscinnyn sarjat ankkuroituvat kyllä Goscinnyyn. Piirtäjät antoivat lisämaustetta, mutta tenho tuli kyllä R. Goscinnyltä. Mielestäni.
Tämä on taas makukysymys. Olen tykännyt Morrisin omista alkuaikojen Lukeista sekä tietenkin kulta-ajan Lukeista, jotka Goscinny kirjoitti. Myös myöhemmät ovat maistuneet, joissa Morris on lähinnä kopiokoneella ja pienellä askartelulla vääntänyt tarinaa. Uusinta Lukea en vielä ole lukenut, mutta luulenpa, että hyvä on. Sama koskee myös Asterixia. Vaikka Goscinnyn jälkeiset tarinat ovat hitusen heikompia, niin kyllä niissä se ihan sama Asterix-tunnelma löytyy.
Mutta kysymys aiheeseen liittyen. Olikos Prattilla studiota vai tekikö hän oikeasti kaikki albuminsa ihan itse?
-
Mutta kysymys aiheeseen liittyen. Olikos Prattilla studiota vai tekikö hän oikeasti kaikki albuminsa ihan itse?
Autot ja muut masiinat piirsi kai loppuaikoina joku muu. Varmaan joku insinööri.
Oma suosikkini Corto-albumeista on Sveitsi, siinä on jotain häkellyttävää. Ja Rasputin on oikeasti melkein parempi hahmo kuin Corto itse. Voi että se on hyvä. Rakastettava lurjus.
-
Autot ja muut masiinat piirsi kai loppuaikoina joku muu. Varmaan joku insinööri. ..
Guido Fuga ..
Mutta .. eikö se ollut vain ajan kysymys? Ja tästä herääkin pari muuta mainiota (raha$ampo) ajatusta :
Will Eisner herää henkiin (no, ei itse E. vaan joku surkee ´kopio´ .. hälläväliä!), Spirit jatkaa rikollisien vastaan taistelua. Ajatelkaa mitä potentiaalia cross-overeille -- Spirit meets Superman, Spirit v. Batman, Spirit and Green Goblin, jne. jne.
Harri Pystynen alkaa piirtään taas sarjakuvia ..
Kalervo Palsan ´Eläkeläinen Muistelee Lisää´ ilmestyy ..
Minkätakia .. koska mikään ei ole enään pyhää ja kaikki on ostettavissa tai myytävänä, kunhan vaan on tarpeeksi RAHAAAAAAAAAAAAAA!
(näin vakavammin, tän laatuiset uutiset raatelee sielua pohjasyövereitä myöten)
-- j --
-
...Spirit jatkaa rikollisien vastaan taistelua. Ajatelkaa mitä potentiaalia cross-overeille -- Spirit meets Superman, Spirit v. Batman, Spirit and Green Goblin, jne. jne.
Itse asiassa Spirit teki paluun jo viime vuosikymmenellä, tekijöinään mm. Moore, Gaiman,Campbell,Gibson... Lehti taisi olla aika lyhytikäinen ja tarinatkin hieman tribuuttimielellä tehtyjä.
Muutoin se on tuo pisnis kun ajaa tämmöisiin hullutuksiin, uusi tekijäkin taitaa piirtää "niinkuin Pratt", eli tulossa ollee maneerista toistoa. Ja remake-villitys on ollut elokuvissa menossa jo hyvän aikaa, mitäs se Spiilberi olikaan tekemässä uusiksi, olisiko ollut War of the Worlds. Mikäköhän siinä on että kun ei tule mieleen omia ideoita, niin sitten luullaan että osataan vanhoja parantaa.
-
Ei ole tosiaankaan ennenkuulumatonta, että johonkin tekijään henkilöitynyt sarjakuvahahmo myöhemmin herätellään henkiin. Eikö tämä ole enemmän sääntö kuin poikkeus? Ellei ole tehnyt kuten Herge, joka kielsi jatko-Tintit.
En malta olla vetämättä mukaan jälleen kerran vanhaa kunnon Willerin Texiä, joka oli todella vahvasti henkilöitynyt kirjoittajaansa G. L. Bonelliin. Ja Bonellipa tekia aivan toisin kuin Pratt eli koulutti itse uudet kirjoittajat. Ensin oman poikansa ja myöhemmin puritanisesti Bonellin klassista linjaa vaalivan Claudio Nizzin. Ja kaikki olivat tyytyväisiä. Etenkin, kun läheskään kaikki eivät havainneet uusien kirjoittajien ilmestymistä. Syy moiseen oli, että osa tarinoista merkittiin härskisti pappa-Bonellin nimiin tai sitten kirjoittajaa ei mainittu lainkaan. Ja homma toimi niin kauan kuin Bonellissa riitti energiaa valvoa töiden tasoa. Vaan sitten hänestä loppui puhti, Nizzi alkoi hapuilla, uusiakin kirjoittajia tuli ja tarinoiden keskimääräinen taso laski. Keskustelupalstoille on syntynyt suorastaan koulukuntia, jotka kiistelevät Bonellin arvoisesta manttelinperijästä. Kirjoittajat saavat älyttömän rankkaa kritiikkiä. Olisikohan Bonelli halunnut moista? Onneksi vieläkin ilmestyy toisinaan kerrassaan loistavia tarinoita. Minä ainakin enemmän kiitän kuin haukun!
Ja palatakseni Prattiin, niin muistini mukaan aikoinaan oli suunnitelmia Corton ja Texin yhteisestä seikkailusta. En muista mistä tämä muistikuva on peräisin. Ehkä Ilpo Lagerstedtin Tex-kirjasta... Hommassa ei kuitenkan päästy tuumaa pidemmälle. Vaan myöhemmin Goran Parlov piirsi Texin suuralbumiinsa Villi pohjola (Suomessa willereissä 7-8/2001) Corton nuhaiseksi salakuljettajaksi ;). Ehkäpä tulevaisuudessa vanha suunnitelma herätelläänkin kokonaan uudestaan henkiin!
-
Prattin pyhimystiellä on vielä hiukan mutkia:
Pyhimysehdokkaan oli tullut olla kuolleena vähintään 50 vuotta, hänen oli täytynyt elää esimerkillistä ja pyhää elämää sekä osoittaa uhrautuvaa antaumusta kirkon tarkoitusperien hyväksi. Lisäksi hänen kuolemansa jälkeen hänen vaikutuksestaan oli täytynyt tapahtua ihmeitä. Paavi saattoi sitten julistaa sopivan henkilön autuaaksi ja myöhemmin kanonisoida (mikä merkitsee viemistä ehtoollisrituaalin rukousten joukkoon).
Minä en laskisi Wazemin teosta vielä ihmeeksi. Mutta toisaalta, Pratt loi oman tuotantonsa todistettavasti itse, toki studionsa avulla mutta kuitenkin, toi sarjakuvansa julki juuri siten ja sellaisina kuin hän itse tahtoi. Raamatun, Koraanin, Kalevalan, Gilgamesin yms., mihin nyt kukakin uskoo, tekijät tuskin voivat sanoa samaa.
Jean "Moebius" Giraudillakin oli Gianluigi Bonellin kanssa alustava diili Tex-seikkailun tekemisestä, mutta taitaapa Mobbella olla kiireitä muutenkin.
-
Spiritiä vois varmaan jatkaa lähes kuka vaan. Tekihän hänen studionsa niitä sota-aikana ilman Willin valvontaa. Ja Wally wood 1950-luvulla. Ja sitten oli tämä uusin henkiinherätysyritys joitakin vuosia takaperin.
Mutta miten olisi "Talo Bronxissa II"? tai "Uneksijan paluu - Eisner muistelee taas"??
Hööh...
Timo
-
Supersankarit taitavatkin olla ainoa alalaji jossa on aivan normaalia että tekijät vaihtuvat tiuhaan. Muissa tekijä vaihtuu vasta alkuperäisen kuoltua tai eläköidyttyä.
Mutta supersankareissa tuntuu olevan trendi, että tekijätiimi tekee vain tietyn projektin, ja jo sen aikana haetaan uutta porukkaa. Varsinkin jos on kyse vuosikymmeniä vanhasta hahmosta/sarjasta. Uusien hahmojen kohdalla tekijätiimi on samalla sarjan luoja(t) ja kukaan ei tartu aiheeseen enää kun alkuperäinen juoksu loppuu.
Supersankarien kohdallahan kyse on myös siitä, kuka omistaa oikeudet hahmoihin ja kuinka paljon tekijöillä on niiden suhteen sanomista. Uusien hahmojen kohdalla saattaa olla, että tekijät/luojat omistavat myös oikeudet niihin. Esimerkkinä kai voisi mainita Sandmanin -vaikkei varsinainen supersankari olekaan-, jonka Neil Gaiman kai jotakuinkin lopetti kun siltä alkoi tuntua.
Kukas muuten omistaa oikeudet Prattin hahmoihin?
-
Sandmanin oikeudet lienevät kyllä visusti DC:llä. Ei liene mahdollista kirjoittaa DC:lle tai Marvelille mitään ilman että oikeudet jäävät firmoille?
Gaiman muistaakseni sanoi aikoinaan, että hän on tehnyt DC:lle selväksi, että jos Sandmania jatketaan hänen jälkeensä, hän ei kirjoita DC:lle enää ikinä mitään. Ilmeisesti toistaiseksi DC ei ole halunnut polttaa siltoja.
-
Sandmanin oikeudet lienevät kyllä visusti DC:llä. Ei liene mahdollista kirjoittaa DC:lle tai Marvelille mitään ilman että oikeudet jäävät firmoille?
Gaiman muistaakseni sanoi aikoinaan, että hän on tehnyt DC:lle selväksi, että jos Sandmania jatketaan hänen jälkeensä, hän ei kirjoita DC:lle enää ikinä mitään. Ilmeisesti toistaiseksi DC ei ole halunnut polttaa siltoja.
Näin se itse asiassa Sandmanin oikeuksien kohdalla taisi ollakin. Pointiksi kuitenkin jää tuo, että Gaimanilla oli sananvaltaa hahmon ja sarjassa käytettyjen piirtäjien suhteen. Perinteisten supersankarien kohdalla tilanne on taas usein ollut toinen.
Mitä tuohon omistajuuteen taas tulee, niin onhan ainakin Marvelin Epicillä ja DCn Vertigolla julkaistu tekijöidensä omistamia hahmoja. Epicillä esim. Groo. Vertigolla taas Gaimanin ja Vessin Stardust. Kai niitä on muitakin. Luetaanko Epic Marveliksi ja Vertigo DC:ksi on taas toinen juttu.
-
Sandmanhan on vanha DC:n hahmo, jonka Gaiman uudisti aika radikaalisti. Alkuperäinen Sandman seikkailee tietääkseni JSA:n tarinoissa.
Tekijöiden omistamia tarinoita on tosiaan Marvel ja DC julkaissut. Oikein hyvänä esimerkkinä Frank Millerin Ronin. John Byrnekin teki pari vuotta sitten Lab Rats -sarjaa, jonka oikeudet hän omistaa. Tästä huolimatta sarjassa esiintyy Teräsmies.
Mutta kai tämä tekijänoikeus pätee Cortonkin kohdalla. Eli todennäköisesti Prattin perikunta omistaa oikeudet ja asia on heidän kanssaa sovittu.
-
Ai noin? Byrne on kyllä foorumillaan kertonut, että jossain vaiheessa viimeistään 80-luvun alussa tuli "keksijä"-lisää, jos kehitti uusia hahmoja lehtiin. Sen takia Byrne teki Alfa Lentueelle Beta ja Gamma -lentueet sekä Buckin ja Marrinan. Alkuperäisistä Alfa Lentueen jäsenistä hän ei bonusta saanut, koska oli kehittänyt ne ennen säännön alkua. Mutta nyt alkaa tämäkin muuttumaan ihan supersankariketjuksi... Siitä tulikin mieleeni, että Jenkit tuntuvat tekevän oikein invaasion Ranskan sarjakuvamarkkinoille (http://newsarama.com/forums/showthread.php?s=&threadid=26783).
-
Byrne on kyllä foorumillaan kertonut, että jossain vaiheessa viimeistään 80-luvun alussa tuli "keksijä"-lisää, jos kehitti uusia hahmoja lehtiin.
Ohhoijaa ja viimeistään tässä vaiheessa on alkanut Marvelin alamäki. Kuinka tyhmä ihminen (tai kustannustoimittaja) voikaan olla? Oikeasti, eihän tässä edes viitsi enää tekijöitä syytellä huonosta tasosta jos toimittaminen ja porkkanoiden heitteleminen on kustantajan taholta ollut tätä tasoa.
Samaa sarjaa edustaa tämä Corton herättäminen henkiin. Itkari.
-
Oikeasti, eihän tässä edes viitsi enää tekijöitä syytellä huonosta tasosta jos toimittaminen ja porkkanoiden heitteleminen on kustantajan taholta ollut tätä tasoa.
Itse asiassa vuosituhannen vaihteen tienoilla Marvelilla oli vielä loistavampi porkkana. Ne nimittäin maksoivat palkkion kaksinkertaisena, kun sai työn valmiiksi ennen deadlinea. Tätä Byrne on useasti hehkuttanut, koska hän sai koko ajan tuplapalkkaa.
Nykyisin Marvel on kai jo luopunut toivosta, kun ei edes niitten päätoimittaja saa lehteään ulos ajoissa.
Mutta epätoivoinen yritys siirtää aihetta takaisin aiheeseen, kun kerran Kaltsukin otti sen taas puheeksi. Cortostahan tehtiin jokunen vuosi sitten animaatio, eikös? Milläs lailla tämä erosi nykyisestä tilanteesta? Vai oliko Pratt elossa vielä silloin ja valvoi operaatiota?
-
Tämä on taas makukysymys. Olen tykännyt Morrisin omista alkuaikojen Lukeista sekä tietenkin kulta-ajan Lukeista, jotka Goscinny kirjoitti. Myös myöhemmät ovat maistuneet, joissa Morris on lähinnä kopiokoneella ja pienellä askartelulla vääntänyt tarinaa. Uusinta Lukea en vielä ole lukenut, mutta luulenpa, että hyvä on. Sama koskee myös Asterixia. Vaikka Goscinnyn jälkeiset tarinat ovat hitusen heikompia, niin kyllä niissä se ihan sama Asterix-tunnelma löytyy.
Pitäisikö tästä nyt hiiltyä. Oma sarjakuva makuni on ainakin sellainen, että haluan lukea jotain muuta kuin ”kopiokoneella väännettyä tarinaa” (pienlehtiä nyt karsastamatta). Haluan lukea sarjakuvia, joista näkee, että tekijöillä on ollut ihan oikeasti joku idea jotain sanottavaa, miksi koko juttu on tehty. Vanhojen hahmojen uudelleen herättäminen tyylikkäästi ja mielenkiintoisesti on vaikeaa ja harvoin siinä onnistutaan. Nyt saadaan sitten sitä samaa maltalaistunnelmaa. Kopio on aina kopio. Ehkä onnistuneimmat jutut tällä saralla on tehty silloin, kun on selvästi otettu oma ja erilainen näkökulma siihen ”vanhaan juttuun”.
Pikku idealistin on niin vaikea hengittää. Miksi kaikki kaunis ja hyvä pitää lypsää kuivaksi ja hengettömäksi? Miksi kukaan ei osaa lopettaa silloin, kun on sen aika?
Näköjään Cortonkin saa nyt nakata sinne samaan kasaan Luken, Pikon ja muiden seuraksi :Ei vois vähempää kiinnostaa. Harmi. Oli se vaan pirun hyvä.
-
Mutta kai tämä tekijänoikeus pätee Cortonkin kohdalla. Eli todennäköisesti Prattin perikunta omistaa oikeudet ja asia on heidän kanssaa sovittu.
Tuolla se on etusivun uutisessa kerrottu kuka omistaa Corton ja Rasputinin ja Kultasuun ym. ja kuka käynnisti uusioprosessin. Lukekaapa sieltä.
Cortostahan tehtiin jokunen vuosi sitten animaatio, eikös? Milläs lailla tämä erosi nykyisestä tilanteesta? Vai oliko Pratt elossa vielä silloin ja valvoi operaatiota?
Nimenomaan. Hän oli pistämässä projektia alulle, elokuvaa ja tv-animaatiosarjaa, mutta homma venyi ja vanui mm. rahanpuutteen vuoksi niin pitkäksi, että Pratt ehti kuolla ennen hankkeen valmistumista.
-
Tuolla se on etusivun uutisessa kerrottu kuka omistaa Corton
No niinpäs onkin. Taitaakin muuten olla aika harvinaista, että yhtiö omistaa tämänkaltaisen sarjan oikeudet. Pikossa ja Fantasiossa näin kai on, mutta lieneekö sitten Asterix ja Lucky Luke tekijöidensä omistuksessa...
-
Tämä on taas makukysymys. Olen tykännyt Morrisin omista alkuaikojen Lukeista sekä tietenkin kulta-ajan Lukeista, jotka Goscinny kirjoitti. Myös myöhemmät ovat maistuneet, joissa Morris on lähinnä kopiokoneella ja pienellä askartelulla vääntänyt tarinaa. Uusinta Lukea en vielä ole lukenut, mutta luulenpa, että hyvä on. Sama koskee myös Asterixia. Vaikka Goscinnyn jälkeiset tarinat ovat hitusen heikompia, niin kyllä niissä se ihan sama Asterix-tunnelma löytyy.
No voi luoja. Tämä tosin selvensi asioita paljonkin itseeni päin. Jos ei huomaa eroa Goscinnyn käsikirjoittamien Lucky Luke tai Asterix tai Ahmed Ahne albumien ja postuumisti tehtyjen välillä, niin... Maa on litteä? En voi käsittää? Hitusen heikompia? Voi luoja.
Hugo Pratt oli kokonaisvaltainen taiteilija. Kattava historian tietämys ja yleissivistys ja kyky samaistua kertomiensa tarinoiden ajankuvaan. Omalaatuinen visuaalinen tyyli. Miksi tässä edes täytyy mitään perustella?
Animaatio on tosiaan vähän eri juttu kuin sarjakuva, perustuu Prattin käsikseen ja hänen itsensä alkuunpanema jne. Ja muutenkin taiteenlajina täysin eri.
Ilmeisesti uusia sarjiksia kaikesta huolimatta pukkaa, onneksi vanhatkin teokset on yhä luettavissa.
Mzero
-
http://www.bdnet.com/zi/bdweb/images/32/9782203344327_pg.jpg
Tässä malli uudesta Aavikon skorpionit -sivusta. Näisä kahdessa sivussa on onnistuttu imitoimaanparemmin Prattin tyyliä kuin Vesa K:n valokuvaamassa sivussa.
Tämä mun esimerkki on erään verkkokaupan nettisivulla. Ovat ovelasti laittaneet kaksi sivua esille, jolloin kuva menee niin pieneksi, että kriittinen Pratt-fani ei näe ihan jokaista yksityiskohtaa kuin vasta kotonaan ostettuaan kyseisen albbarin..
-
"Kriittinen Pratt fani" ei välitä ostaa tuota opusta, vaikka olisi kuinka Aavikon Skorppiooni.
No juu. Minun kantani tässä asiassa on aika jyrkkä ja vihamielinen noita sieluttomia kustantajia kohtaan.
Kun nyt Wazem tuherruksia on katsonut, niin Prattin taiteen ja hänen tuotantonsa taso ero tulee olemaan vieläkin ilmeisemmän räikeämpi kuin Gonscinnyn Asterixien ja nykyisten ero.
Miksiköhän vakuutellaan, että kuvituksen taso on korkealla ja tekee oikeutta Prattille?
Prattin töissä tarina ja taide ovat muodostaneet täydellisen symbioosin.
Vaikka piirustus näytää "Prattmaiselta" viimeistään tarinoiden tasossa, joissa näytetään pyrkivän luomaan keinotekoista Pratt henkeä, tulee selviämään miten metsään on menty.
Toivottasti Suomessa julkaistaan tulevaisuudessa edes ne suomentamattomat Prattin teokset. Jotain hyvää tästä pitää ainakin seurata?
-
No voi luoja. Tämä tosin selvensi asioita paljonkin itseeni päin. Jos ei huomaa eroa Goscinnyn käsikirjoittamien Lucky Luke tai Asterix tai Ahmed Ahne albumien ja postuumisti tehtyjen välillä, niin... Maa on litteä? En voi käsittää? Hitusen heikompia? Voi luoja.
Mielestäsi kyseessä ei siis mitenkään voi olla makuasia? Jos pitää Uderzon yksin tekemistä Asterixeista tai myöhemmistä Lucky Lukeista on ... no, et sentään kirjoittanut sitä, mutta voit lisätä sen mielessäsi tuohon.
Niin, alkuperäisessä viestissänihän en mitenkään vihjannut, että en huomaisi eroa Goscinnyn ja muiden kirjoittamien tarinoiden välillä. Sanoin vain, että tykkään niistäkin, vaikka ne eivät ehkä aivan Goscinnyn tasolle nousekaan. Toisaalta Ahmed Ahneesta en oikein ole tykännyt edes Goscinnyn kirjoittaman. Taidan olla ihan sivistymätön moukka.
Mutta kiva, kun asia selvisi nyt sinullekin.
-
Mielestäsi kyseessä ei siis mitenkään voi olla makuasia? Jos pitää Uderzon yksin tekemistä Asterixeista tai myöhemmistä Lucky Lukeista on ... no, et sentään kirjoittanut sitä, mutta voit lisätä sen mielessäsi tuohon.
... arvostelukyvytön? Se ainakin ensiksi tuli mieleen? Ajattelutapasi mukaan ei pitäisi myöskään olla mitään eroa Carl Barksin ja kenen tahansa muun tekemien Aku sarjisten välillä? No en tässä mitään sotaa lietso, mutta veri aina kiehahtaa kun vähätellään omia esikuvia. Joo, oli vähän liian kiihkeä tuo eilinen kommenttini. Sorry.
Itsestä on tullut niin nuiva sarjiskuluttaja, ettei enää mikään kelpaa. Suvaitsevainen linja kelpaisi minullekin, mutta olen vaan nirso.
Niin, alkuperäisessä viestissänihän en mitenkään vihjannut, että en huomaisi eroa Goscinnyn ja muiden kirjoittamien tarinoiden välillä. Sanoin vain, että tykkään niistäkin, vaikka ne eivät ehkä aivan Goscinnyn tasolle nousekaan. Toisaalta Ahmed Ahneesta en oikein ole tykännyt edes Goscinnyn kirjoittaman. Taidan olla ihan sivistymätön moukka.
Mutta kiva, kun asia selvisi nyt sinullekin.
Kai se on sitten eri makumieltymys? Minusta juuri Ahmed Ahne-sarjakuvissa Goscinny päästi mielikuvituksensa virtaamaan valtoimenaan, aivan loistavia sarjiksia.
Mutta kyllä tämä Corton uudelleentuleminen järkyttää.
Mark0
-
Ajattelutapasi mukaan ei pitäisi myöskään olla mitään eroa Carl Barksin ja kenen tahansa muun tekemien Aku sarjisten välillä?
Aivan päinvastoin. Kuten jo edellisessä viestissäni painotin, niin tarkoitukseni ei ollut sanoa, että en näe eroa em. tekijöiden välillä, vaan että pidän myös niiden muiden tekijöiden tuotoksista ja luen monia sarjakuvia hahmolähtöisesti enkä tekijälähtöisesti (poikkeuksena Byrne, jonka tuotoksia luen lähinnä vain koska ne ovat hänen tekemiään). Olen siis aika kova Byrne-fani, kuten varmaan on tullut ilmi, mutta pidän silti suunnattomasti muidenkin tekijöiden tuotoksista. Vaikka joku siis olisi mielestäni hyvä tai jopa paras jossakin ei tarkoita, että kukaan muu ei voisi sitten siinä onnistua ja olla nautittava. Ja tietenkin kaikkien tekijöiden välillä on eroa ihan riippumatta heidän kyvyistään.
Itsestä on tullut niin nuiva sarjiskuluttaja, ettei enää mikään kelpaa. Suvaitsevainen linja kelpaisi minullekin, mutta olen vaan nirso.
Sama täällä. Harva sarjakuva enää sytyttää entiseen malliin. Tästä lähtökohdasta tietenkin ymmärrän tunteenpurkauksesi. Minullekin monet vanhat sarjakuvat ovat huimasti parempia kuin useimmat nykyään julkaistut yhteensä ja tuntuu väärältä, kun enää ei tehdä samanlaisia tarinoita.
-
kun luin sen Römpsän artikkelin aiheesta niin tuli vain tylppä vitutus ja silloin ei kannata kirjoittaa mitään koska koko teksti on vain painokelvotonta. kun nyt kotona katson viereistä kirjahyllyä niin tällaiset kuin John Difool, Blueberry tai vaikka Prattin Aavikon skorpionit eivät ole mitään pyhiä tekstejä, sen kun vain ihmiset tehkööt lisää tarinoita jos siltä tuntuu. Will Eisner oli omasta mielestään oppipoika Bellowin, Singerin ja muiden juutalaisten tarinankertojien jatkumossa josta kuka tahansa saa ammentaa (jos on taitava), ei hän ollut tällaisesta kiusaantunut. Ankkalinna on avoin koodi josta kuka tahansa voi tehdä oman versionsamutta Corto Maltese on eri juttu, se on vähän kuin Valitut palat päättäisi tehdä Raskolnikovin pojan seikkailut tai joku vitun tunari sutii lisää auringonkukkia kun van Gogh ei maalannut niitä tarpeeksi monta.
haloo ihan oikeasti, Byrne ja Pratt, niistä ei puhuta samassa lauseessa:toinen on taiteilija ja toinen teollisuutta
-
haloo ihan oikeasti, Byrne ja Pratt, niistä ei puhuta samassa lauseessa:toinen on taiteilija ja toinen teollisuutta
No, onneksi en ole puhunut niistä samassa lauseessa, toisin kuin sinä ;) Tietenkin tämä on taas makuasia.
Minun mielestäni teollisuus ei kumoa taiteellisuutta. Mielestäni muutenkin omituinen jaottelu, kun kuitenkin molemmat saivat työstään palkkaa. Tai sitten viittaat teollisuudella määrään/nopeuteen. Tuskin se tekee ketään taiteellisemmaksi, jos maalaa vain yhden taulun elämässään sen sijaan, että maalaakin 500. Tai sitten viittaat siihen, että supersankarisarjakuvat eivät ole taidetta vaan teollisuutta (itse käyttäisin ennemmin viihde-sanaa). Näin voi tietenkin olla, mutta en kuitenkaan näe, miksi viihde ja taide olisivat toisensa poissulkevia.
Taas siis kosketellaan käsitettä taiteesta. Kuka sen määrittää, mikä on taidetta? Vai onko sekin loppujen lopuksi vain makuasia?
Ei kun nyt vasta huomasin, kun luin uudelleen viestisi. Sanotkin, että Byrne on taiteilija ja Pratt teollisuutta. Ei sillä, että tämä muuttaisi mitään, mitä jo kirjoitin.
D'oh! Nyt mainitsin minäkin Prattin ja sen toisen samassa lauseessa >:(
-
kannatan itse taiteen määrittelyssä sitä kaikkein väljintä:jos itse kokee jonkun taiteeksi niin se on, eli jos joku on sitä mieltä että se seinällä oleva ryijy jossa on taistelevia metsoja on taidetta ja hän nauttii siityä niin olkoon niin. mutta kun minä haluan lukea hyviä sarjakuvia (tai hyvän kirjan) jotka kertovat jotain ihmisenä olemisesta niin supersankarit ovat se viimeinen asia mikä tulee mieleen. Pratt ja Eisner kertoivat siitä, Alan Moore ja (ei aivan yhtä hyvin) Neil Gaiman kertovat samasta vaikka olivat sisällä siinä mitä vähän halveksuen kutsuvat industryksi.Daniel Clowes ja Joe Sacco eivät ole miljonäärejä mutta kai elättävät itsensä aika kivasti jossain siellä teollisuuden reunoilla. mutta Byrne ei anna kenellekään mitään jos ei tunne supersankareiden maailmaa. hänen sarjakuvansa viittaavat vain teollisuuteen itseensä
-
mutta Byrne ei anna kenellekään mitään jos ei tunne supersankareiden maailmaa. hänen sarjakuvansa viittaavat vain teollisuuteen itseensä
Olen ehkä vähän eri mieltä. Lähinnä siksi, että tämän väitteen voi laajentaa kaikkia sarjakuvia koskeviksi. Sarjakuvat eivät anna kenellekään mitään, jos ei tunne sarjakuvien maailmaa. Myös siksi, että pidän sarjakuvia ensisijaisesti tarinoina. Sitä kautta sijoitan ne samaan ryhmään kuin kirjat, elokuvat, näytelmät, kuunnelmat ja jopa jotkut laulut. Jokaisella näistä on tietenkin oma tapansa, millä se tarina kerrotaan ja se vaatiin kunkin välineen ymmärtämistä jonkin verran. Jokaisella on myös omat vahvat puolensa, mutta kuitenkin ne kaikki voivat kertoa täsmälleen saman tarinan.
Siksi lähtökohdaltaan Pratt, Eisner, Byrne, Barks ja muut sarjakuvantekijät ovat samalla viivalla. He kaikki kertovat tarinoita. Jokainen heistä on valinnut oman tyylinsä ja tapansa kertoa tarinoita sarjakuvien kautta ja se erottaa heidät toisista. Ei niinkään se, että toinen olisi toista taiteellisempi (luovempi voi toki olla).
Väitän siis, että Byrne (tai melkein kuka muu supersankarisarjojen tekijä) voi kertoa ja kertoo samoista asioista kuin Pratt. Tietenkin supersankarisarjakuvasta harvemmin löytyy mitään kovinkaan syvällistä, mitä sitten löytyy todennäköisesti mm. Prattin töistä. Tässä mielessä eri tekijöitä voisi pitää toisiaan täydentävinä.
Mutta ennen kuin lähden pidemmälle puhumaan itseäni pussiin palaan hetkeksi itse aiheeseen. Positiivinen asenteeni Corton uudelleenlämmittelylle ei ole mikään Prattin töiden väheksymisyritys. Lähinnä asenteeni on neutraalin utelias. Vaikka uutta Cortoa ei tulisikaan, en pettyisi ja jos se tulisi, voisin ehkä tutustua siihen ja koittaa tutustua myös Prattin sarjoihin vertailun vuoksi. Näin muuten rupesin pitämään myös Barksista. Ensin innostuin Rosan sarjoista ja niitä lukiessa ei voi välttää viittauksia Barksiin, joten oli pakko ruveta lukemaan niitäkin, vaikka silloin vielä pidin niitä tylsinä. Sama kävi myös Kirbyn suhteen (Byrnen kautta). Ja vaikka olenkin positiivinen, niin siitä huolimatta en minäkään kannata ajatusta, että kustantaja lähtisi herättelemään Cortoa henkiin ihan puhtaasti kaupallisissa tarkoituksissa. Toivotaan siis, että uudet Cortot tehtäisiin mahdollisimman uskollisina Prattin alkuteoksille, ja että ei sorruttaisi liian helppoihin ratkaisuihin.
-
ei tuossa perustelussa ole mitään vikaa, ok lähestymistapa. Pratt nyt vaan on sellainen oma tapauksensa että siihen ei puututa. älä rajoita sitä vain tarinankerrontaan koska se on myös Charlie Parker tai japanilainen joka sutaisee runon yhdellä pensselinvedolla.
elokuvapuolella tästä auteur vs. industry - jutusta on tapeltu loputtomiin mutta että sarjakuvissa... jotenkin vain Prattiin ei pitäisi koskea
-
jotenkin vain Prattiin ei pitäisi koskea
Eikä Niilo Pieliseen! ;)
-
No voi luoja. Tämä tosin selvensi asioita paljonkin itseeni päin. Jos ei huomaa eroa Goscinnyn käsikirjoittamien Lucky Luke tai Asterix tai Ahmed Ahne albumien ja postuumisti tehtyjen välillä, niin... Maa on litteä? En voi käsittää? Hitusen heikompia? Voi luoja.
Lucky Luke ja Asterix nyt ovat muutenkin vähän kiitollisempia kohteita jatkaa, kun kummassakin Goscinnyn jälkeen jatkoi nimenomaan alkuperäinen piirtäjä. Lukesta en tiedä, mutta Asterixista ymmärsin, että tarinat syntyivät parityöskentelynä. Siten Uderzo joutui enemmänkin "yksinhuoltajaksi"?
-
Enpäs ole ikinä tutustunyt kyseisiin sarjakuviin. Meinasin tässä että huomenissa käväisisin kirjastossa hakemassa parit kappaleet.
Kysyisinkin tässä mistä albumista kannattaa aloittaa? (etelämerellä? )
-
Kauriin merkin alla, Sveitsi, "Kelttiläistarinoita", Corto Maltese Etiopiassa, Corto Maltese Samarkandiassa ja Puhuvat korpit. Noi on ainakin mainittu ja niitä (osaa) on tässä keskustelussa suositeltu.
-
Jossain toisessa ketjussa on lista missä järjestyksessä ne pitäisi lukea.
En itse muista ihan tarkasti missä järjestyksessä ,mutta tässä minun versioni
Corto Maltesen nuoruus (Venäjän ja Japanin sota 1900-luvun alussa)
Corto Maltese etelänmerellä (1.MM alkaa Indonesian saaristossa?)
Kauriin merkin alla (Etelä-Amerikassa 1.M jatkuu)
Banaanikonga (suoraa jatkoa edelliseen)
Kelttiläistarinoita (tämä on Weltzun tarkoittama korppitarina Euroopassa 1 MM)
Etiopialainen romanssi (1. MM päättymässä)
Corto Maltese Siperiassa (Venäjän sisällissota)
Kertomus Venetsiasta
Tango (sijoittuu Argentiinaan)
Corto Maltese Samarkardissa (Kreikka, Turkki, Kaukasia, Afkanistan 1. MM jälkeen)
Corto Maltese Sveitsissä
Mu - Kadonnut manner (Viimeinen seikkailu...Väli-Amerikassa viiletetään)
Muita Cortoon liittyvää Pratt tavaraa:
Anna ja Dan viidakossa
Aavikon Skorppionit
Lue ainakin nämä ja kerro mitä pidit!
-
Jos haluaa lukea tarinat aikajärjestyksessä, niin tuo Wardan järjestys on muuten oikea paitsi että Samarkand tulee heti Venetsian jälkeen.
-
kävinkin vasta tänään kirjastossa. Kopaisin mukaani Etelämerellä, Siperiassa, Samarkandissa.
Sitten otin joitain muita Hugon tekemiä: Fort wheeling, aavikon skorpionit ja kersantti Kirk.
ps. tietysti nappasin uusimman tex willerin.
-
Et anna Samarkandille oikeutta jos luet sen nyt.
Suuri osa sen viehätyksestä tulee juuri nostalgiasta ja siinä on tuhottomasti viittauksia edellisiin seikkailuihin.
...juuuu Corto friikki iskee jälleen....
-
oikei...
annatkos minun lukea tuon siperiassa. ;D
-
Mietin tässä Etelämerellä albumia lukiessani, että onko mikään muu Hugo Prattin sarjakuva väreissä?
-
Non stopin värit ovat aivan kauheat.
Suomeksi on ilmestynyt väreissä ainakin "Kertomus Venetsiasta" ja "Corto Maltese Sveitsissä". Akateemisessa olen nähnyt "Kelttiläistarinoita" väreissä (ranskan kielinen).
Itse oletan, että lähes kaikista albumeista on olemassa värillinen versio. Joissakin se toimii toisissa ei.
-
[
Suomeksi on ilmestynyt väreissä ainakin "Kertomus Venetsiasta" ja "Corto Maltese Sveitsissä". Akateemisessa olen nähnyt "Kelttiläistarinoita" väreissä (ranskan kielinen).
Itse oletan, että lähes kaikista albumeista on olemassa värillinen versio. Joissakin se toimii toisissa ei.
Väreissä on tullut myös Nuoruus (alkup. väritys) ja Corto Etelämerellä (jälkikäteen väritetty)). Oliko Mu - kadonnut manner värialbumi vai ei, en pysty nyt tarkistamaan. Mielestäni pointti tässä on se se, että onko väritys alkuperäinen vai ei. Olen kieltäytynyt julkaisemasta Siperiaa ja Samarkandia väreissä, koska m/v-alkuperäisversiot ovat paljon parempia.
Mitä tulee Corton henkiinherättämiseen niin katsotaan mitä tapahtuu. Tietääkseni mitään päätöksiä ei ole tehty.
Minäkin haluaisin lukea Cortosta Espanjan sisällissodassa ja Suomen kansalaissodassa, mistä Pratt oli kuulemma vihjaillut. Taitaisi olla kuuma aihe meillä, Corto kun tuskin olisi ollut Mannerheimin joukoissa...
-
Hugo Prattin korkkarimenneisyydestä löytyi oheinen lista, josta ei tietenkään kannata ALOITTAA taiteilijan töihin tutustumista, mutta kirotun mielenkiintoista se on kun kerran on Corton kautta makuun päässyt.
Listan viimeisen numeroidun seikkailun (TPL 297) Moog Konttinen äkkäsi mukaan Battler Britton -spesiaaliin Korkeajännityssarjan alkuperäisnumerosta 22/1960.
Noista Prattin suomalaisista korkkarijulkaisuista oli jossain joskus lista, mutta nyt en sitä enää löytänyt. Jos joku tietää sen, pistäköön viestiä! Taisi olla tuo "Bayonet Jungle," joka ainakin on ilmestynyt 60-luvulla.
During his time in London (1959-60), Hugo Pratt created the following titles:
War Picture Library
WPL 25 - The Iron Fist
WPL 40 - Pathfinder
WPL 50 - The Crimson Sea
WPL 58 - Up the Marines!
WPL 62 - Strongpoint
WPL 91 - The Bayonet Jungle
WPL 92 - Dark Judgment
WPL 133 - The Big Arena
Battle Picture Library
BPL 62 - Night of the Devil
War at Sea Picture Library
WSPL 34 - Battle Stations
Thrilller Picture Library
TPL 297 - Battler Britton and the Wagons of Gold
Pratt is also attributed with the story Battler Britton and the Rockets of Revenge which I have been unable to trace...
Oma Corto-suosikkini on Siperian seikkailu - kiehtovan historiallisen aiheen ja pelkistetyn piirtämisen mestariteos.
-
Oliko Mu - kadonnut manner värialbumi vai ei, en pysty nyt tarkistamaan. Mitä tulee Corton henkiinherättämiseen niin katsotaan mitä tapahtuu. Tietääkseni mitään päätöksiä ei ole tehty.
Mu oli mustavalkoinen. Faktaa Corton tekohenkiinherätyksestä löytyy kätevästi Kvaakin etusivulta. (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=432)
-
Prattin varhaisia halpatyönä tehtyjä nuoruudenhommia julkaistiin myös Pecos Bill -lehdessä. Nelisivuisia "Intiaanitarinoita". Siinä pokkarikokoisessa. Niistäkin on lista Sarjainfossa 61 (4/1988). Listasta tosin puuttuu ainakin Pecos Bill 7/1967, jos sillä on paljonkaan merkitystä.
Timo
-
Tein sen! Olen lukenut ihan ensimmäisen Corto Malteseni. Nyt on olo niin sivistynyt että. Luin siis Corto Maltesen nuoruus -albumin.
Se täytyy sanoa, että albumin parasta antia oli Prattin esipuhe. Se herätti kiinnostusta ja innostusta tarinaa kohtaan. Ja eihän se tarinakaan huono ollut. Oikeastaan yllätyin kuinka helppolukuinen se oli. Ruutujako oli ilmeisesti pistetty uusiksi ja se vähän häiritsi ja teki kerronnasta ihan liian ilmavaa minun makuuni.
Puolivälin tienoilla rupesi jo vähän tylsistymään, kun ei sitä Cortoa näkynyt missään, mutta kyllä se loppua kohti taas parani. Jäi outo jälkimaku. En osaa vielä sanoa onko se hyvä vai huono, pitää ehkä lukea useampi tarina ensin. Mutta sellainen olo jäi, että tuon tarinan olisi voinut kertoa huomattavasti tiiviimminkin (ehkä se mahdollinen ruutujen uudelleenjärjestely vaikutti). Seuraavalla kerralla voisikin ottaa sitten lainaan useamman albumin, niin ei lopu kesken niin kuin nyt. Vaikka otinhan mä noita Tinttejä...
-
Tuota, mistä päättelet, että ruudut on järjestetty uudelleen?
Eikös se Nuoruus ole se albumi, missä on ruudut sillai neliönmallisina ja jossa on Jack London mukana?
-
Joo. Päättelyni perustuu siihen, että maksimissaan 6 ruutua sivulla näyttää tällaisessa teoksessa oudolta ja lisäksi ruudut eivät ole edes linjassa toisten kanssa. Tämä voisi tietenkin selittyä sillä, että Pratt on piirtänyt jokaisen ruudun erikseen, mutta epäilen. Viivan paksuuskin vaihtelee kuvasta toiseen vähän epäjohdonmukaisesti, mutta se saattaa olla tarkoituksellista yhtä hyvin kuin todiste kuvan pienentämisestä/suurentamisesta.
Joo, London tässä on. Melkeinpä pääosassa.
-
Mun muistikuva on tosta Nuoruudesta, että siinä on jotain 12 ruutua per sivu. Eli sulla on varmaan joku uusintapainos.
En ole tosin kovin montaa kertaa Cortoja lukenut (osa on jäänyt keskenkin!) , joten muistikuva voi olla ihan väärä.
Kuulunevat tuohon sarjakuvan Pakolliseen oppimäärään, mutta niistä kyllä vissiin tykkää kamalasti tai ei sitten ollenkaan.
-
No sitten. Tämä on Jalavan v. 1996 julkaisema värillinen painos (en tiedä, onko mv-painosta).
-
Hugo Prattin korkkarimenneisyydestä löytyi oheinen lista, josta ei tietenkään kannata ALOITTAA taiteilijan töihin tutustumista, mutta kirotun mielenkiintoista se on kun kerran on Corton kautta makuun päässyt.
Listan viimeisen numeroidun seikkailun (TPL 297) Moog Konttinen äkkäsi mukaan Battler Britton -spesiaaliin Korkeajännityssarjan alkuperäisnumerosta 22/1960.
Noista Prattin suomalaisista korkkarijulkaisuista oli jossain joskus lista, mutta nyt en sitä enää löytänyt. Jos joku tietää sen, pistäköön viestiä! Taisi olla tuo "Bayonet Jungle," joka ainakin on ilmestynyt 60-luvulla.
During his time in London (1959-60), Hugo Pratt created the following titles:
War Picture Library
WPL 25 - The Iron Fist
WPL 40 - Pathfinder
WPL 50 - The Crimson Sea
WPL 58 - Up the Marines!
WPL 62 - Strongpoint
WPL 91 - The Bayonet Jungle
WPL 92 - Dark Judgment
WPL 133 - The Big Arena
Battle Picture Library
BPL 62 - Night of the Devil
War at Sea Picture Library
WSPL 34 - Battle Stations
Thrilller Picture Library
TPL 297 - Battler Britton and the Wagons of Gold
Pratt is also attributed with the story Battler Britton and the Rockets of Revenge which I have been unable to trace...
Oma Corto-suosikkini on Siperian seikkailu - kiehtovan historiallisen aiheen ja pelkistetyn piirtämisen mestariteos.
Tuossahan on ainesta vaikkapa Prattin spessu-korkkariin! Vaikkapa useampaankin. Egmontille hyvä projekti ;). Luulisi, että nuo saa alkuperämaasta ihan kunnollisinakin kopioina, jotta ei tartte vanhoja numeroita alkaa etsiä ja niistä skannata.
-
Sarjainfon listauksen mukaan Prattin korkkareita olis suomennettu vain kolme. Yksi oli parjattu Battler Britton. (ja köpöhän se onkin).
Timo
-
No sitten. Tämä on Jalavan v. 1996 julkaisema värillinen painos (en tiedä, onko mv-painosta).
Ensimmäisen kerran Nuoruus tuli Jalavalta jo 1987 toisen kerran sitten 2003. Tuossa 2003 albumissa lukee kyllä copyright Casterman 1996, jolloin ko. versio ilmeisesti julkaistiin Ranskassa.
Tuossa ensimmäisessä versiossa on n. 12 ruutua sivulla ja toisessa n. 6 ruutua sivulla.
Onkohan käännös myös uusi, ensimmäinen käännetty Ranskasta toinen Italista?????
-
Sarjainfon listauksen mukaan Prattin korkkareita olis suomennettu vain kolme. Yksi oli parjattu Battler Britton. (ja köpöhän se onkin).
No, mikkä ne kaksi muuta oli ???.
-
[
Lisää halpisprattia on julkaistu Suuri Sarjakuvakirja 2:ssa ja 3:ssa. Kakkosessa oli Italiassa ilmeisesti kuusikymmentäluvulla piirretty Varjo (L`Ombra), joka oli korkkaritasoa.
Kolmosessa oli mielenkiintoisempi Pataässä (Asso di Picche), joka on piirretty heti sodan jälkeen.
Molemmista on Italiassa julkaistu oma albuminsa, jota ovat työpaikkani kirjahyllyssä.
Mielestäni molemmat em. Prattin työt kuuluvat miehen töiden pitkään oppimäärään, joka kannattaa lukea Cortojen jälkeen.
-
No, mikkä ne kaksi muuta oli ???.
2/63 Luutnantin painajainen
8/66 Kohtalokas ehrehdys
Timo
-
Thanks! Pitääpä ruveta ettimään noita, jos Egmontilla ei jostain ihmeen syystä innostutakaan tekemään Pratt-korkkaria ;)!
-
Olihan Jack London jossakin Non Stopin aikaisessa jutussakin.
Mutta Asko ja Jouko, väsätkää Pratt-korkkari. Olkaa kilttejä.
Toistaiseksi ei ole ollut vähäisintäkään toivoa löytää ja saada valikoiden käyttöönsä Fleetwayn alkuperäismateriaaleja IPC-konglomeraatin kätköistä. Eikä noita suomalaisiakaan julkaisuja Egmontilta löydy – on sen verran monta eri firmaa ja välivaihetta, ettei back-katalogia ole kovin kaukaa kertynyt. Yksi Jet-Ace Logan ja jokunen John Steel oli sivupeisteinä ja/tai lehtinä Allan Tokoin tai U-M. Kankaanpään vanhan pahvilaatikon pohjalla, kun Semicin muinaisvarastoja setvittiin.
Sekä Avaruuden Korkeajännityssarjat että nyt Battler Brittonit on pääosin skannailtu Moogin ja allekirjoittaneen kokoelmista. Onneksi sentään julkaisuluvat saatiin setvittyä parisen vuotta kestäneen oikeuksien hakustelun jälkeen.
Ole tässä nyt kiltti sitten.
Teoriassa hyvää tahtoa ja vilpitöntä Pratt-intressiä uhkuen,
Asko A
-
En minäkään oikein usko, että Pratt-korkkarin teko olisi millään tavoin vaivan arvoinen tai edes kunniakasta. No, tuskin niissä sinänsä mitään hävettävää on, mutta liukuhihnatyötä kuitenkin, eikä tulos ole millään tavoin verrattavissa Hugo Prattin myöhempään tuotantoon.
Sen sikaan olisi mielenkiintoista selvittää mikä on Prattin sarjakuvan pohjalta tehdyn Jesuit Joe (http://www.imdb.com/title/tt0228453/)-elokuvan kohtalo, sitä kun muutamien viikkojen ajan esitettiin Suomessakin. Mahtaako suomitekstitettyä kopiota enää olla olemassa?
Lisäksi Hugo ehti esiintyä pikkurooleissa muutamassakin elokuvassa:
Actor
1. Nero (1992) .... Commissario Straniero
2 . Mauvais sang (1986) .... Boris
... aka Bad Blood (USA)
... aka The Night Is Young
... aka Levoton veri (Finland)
3. Quando c'era lui... caro lei! (1978)
4 . Blue Nude (1977)
5 . Notte dell'alta marea, La (1977) .... Pierre
... aka The Night of the High Tide (Canada: English title)
... aka Twilight of Love (USA: video title)
-
huugoprattin muistelmateos Desir d'etre inutile on muistelmien aatelia. Todella hieno kirja, todella jännittävä elämä, todella hyvin kerrottu. Pointsit himaan vaikkei tietäisi miehen urasta mitään. Sen kun saisi suomeksi.
-
huugoprattin muistelmateos Desir d'etre inutile on muistelmien aatelia.
Teoksen nimi on kyllä hiukan harhaanjohtava. Suomennettavaahan olisi, Prattin muistelmateoksia on ainakin kolme olemassa, ja sitten vielä tietenkin Corto Maltesen muistelmat... Vieläköhän jossain Lapin perukoilla on tallella se vieraskirja johon Hugo piirsi 60-luvulla Suomessa käydessään?
-
entäpä jos saisimmme viimeinkin rasputinille oman albumin....
..... ja pihkat tämä uusi piirtäjä on liian sympaattinen.
-
Olen lukenut kaksi ensimmäistä Corto Maltesea ( ensimmäinen oli parempi, ehkä siksi että se oli väreissä...). Nyt kävin kirjastossa hakemassa lisää mutta huomasin ettei siellä ollut Banaanicongaa. Joten otin Kelttiläis tarinoita ja etiopiassa. Kysymys olisi tämä: tipunko kärryiltä tai jotain jos banaaniconga jää välistä ja luen suoraan nuo kaksi kyseistä albumia?
-
... millainen on se pehmeä lasku Lennonin maailmaan? Kai se tuolla alakerrassa varmaan tosiaan nykyisin on, joten suunta on sinänsä oikea, mutta kuvittelisin että "pehmeys" on siitä reissusta aika kaukana - meiltä kaikilta sitten aikanaan.
Sori, en voinut vastustaa kiusausta...
Rmäki
-
tipunko kärryiltä tai jotain jos banaaniconga jää välistä ja luen suoraan nuo kaksi kyseistä albumia?
Et tipu kärryiltä. Kaikki Cortot ovat itsenäisiä teoksia, joten niitä ei ole pakko lukea ilmestymisjärjestyksessä. Kelttiläistarinoissa Corto tosin tapaa erään kohtalokkaan naisen, jonka hän on aiemmin nähnyt Banaanicongassa. Tämä jälleennäkeminen voi olla hieman hämmentävä, jos Banaaniconga on jäänyt lukematta. Muuten ei ole suurempia ongelmia.
-
Näytti tuo hiukan aprilli-pilalta kun ensi kertaa luin mutta ei ollutkaan. Kirjaston uusin (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5752) palvelupiste postitalossa .. ja esillä näyttely Maltalaisesta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5659) ..
(Niin .. en tietenkään osaa sanoa mitä on esillä, kun en itse ole nähnyt .. tämä vain pelkkänä huomiona siis .. )
-- j --
-
Eikö kukaan meinaa mennä? Innolla jotain arviota odottelen.
-
Minä ainakin, mutta vasta huomenna. Helsinkiläiset ehtinevät ensin...
-
Viikonloppuna olisi tarkoitus käydä. Pitänee ottaa kamera mukaan. :)
-
No enpä usko että juuri kameralle käytttöä löytyy, paitsi että onhan Kirjasto 10 kyllä hieno tsydeemi kaikitenkin. Corto-näyttelyssä on kolme vitriinillistä erikielisiä CM-albumeita, taustakangas jolle heijastetaan merkityksekkäitä ruutuja sarjasta sekä kansio Pratt-lehtileikkeitä ja vieraskirja.
-
No enpä usko että juuri kameralle käytttöä löytyy, paitsi että onhan Kirjasto 10 kyllä hieno tsydeemi kaikitenkin. Corto-näyttelyssä on kolme vitriinillistä erikielisiä CM-albumeita, taustakangas jolle heijastetaan merkityksekkäitä ruutuja sarjasta sekä kansio Pratt-lehtileikkeitä ja vieraskirja.
Tuskin nyt kukaan oletti, että siellä on originaaleja esillä. Meikä on menossa itseasiassa itse kirjaston takia. Onha sitä rauhallista lukusaaraketta talven aikana ehtinyt kaivata keskustaan.
Leikekirja kuulostaa mielenkiintoiselta...
-
Tuskin nyt kukaan oletti, että siellä on originaaleja esillä. Meikä on menossa itseasiassa itse kirjaston takia. Onha sitä rauhallista lukusaaraketta talven aikana ehtinyt kaivata keskustaan.
Leikekirja kuulostaa mielenkiintoiselta...
Varmuuden vuoksihan sitä kameran mukaan ottaa, eikä siitä hirveästi vaivaa ole jos pari kuvaa nettiin pistää. :)
Aiheeseen hyvin heikosti liittyen, onko kenelläkään tietoa mikä on Käpylän kirjaston "kopio sarjakuvaruudusta" (siis Prattin piirtämästä Corto sarjakuvasta, väreissä) taulun tarina? Kysäisin, mutta paikalla ollut työntekijä ei tiennyt.
-
YLEX:ssä ruutujätkällä oli tänään jotain jutuntynkää Cortosta!
Oli tilanne päällä ja en pystynyt kuuntelemaan. Voiko joku referoida, tai Jani itte pistää tähän replyä....
-
Ruutujätkä arvosteli Corto Maltese DVD leffan. Ja ihan mukavasti maalailikin elokuvaa. Itse olin hieman pettynyt leffaan, mutta parempi tietysti jos leffaa ei asiaan vihkiytymättömille paljon mollata.
-
Bookplus näyttää kauppaavan ennakkoon uutta kovakantista painosta Suolaisen meren balladista. Albumin julkaisijana olisi Arktinen Banaani, ilmestymispäivää ei ole Bookplussan sivuilla vielä ilmoitettu (vain vuosi 2005). En löytänyt Arktisen Banaanin sivuilta mitään informaatiota aiheesta, joten osaisikohan joku teistä antaa tarkempia tietoja? Lähinnä pohdiskelin, milloin tämä albumi mahtaisi tulla kirjakauppoihin ja onko kyseessä väri- vai mustavalkoversio...
-
ei paljoa lämmitä, mulla on suomeksi värillinen ja ruotsiksi mustavalkoinen versio mutta Samarkandista ei minkäänlaista. siitä uusintapainos, kiitos
-
Nyt asiaan vihkiytymätön tarvitsisi hivenen tietoa. Ja suosituksia. Minulle on moneen kertaan sanottu, että Corto on nasta heppu ja hänen melleviä seikkailujaan kannattaisi lukaista. Albumeita on kuitenkin suhteellisen paljon, ja ymmärtääkseni niissä on jotain hässäkkää liittyen suomeksi julkaistujen plätköjen julkaisujärjestykseen ja alkuperäiskielisten tarinoiden oikeaan ilmestymisjärjestykseen. Vai liittyiköhän se jotenkin kronologisuuteen..
Olenko mahdollisesti johtanut itse itseäni harhaan näillä aatoksilla, vai lieneekö niissä jotain perää? Mistä albumista minun kannattaisi aloittaa Corton maailmaan syventymiseni? Suositelkaa ihmeessä, olen täysin ummikko ja uskon kaikki asiantuntevuuteen vivahtavatkin kommentit.
Kiitos!
-
Katso täältä ensin: yhdistin*
Ja käytä hakua kiitos.
*Ylläpidon edit: Yhdistin tämän tänne. Envis löytää tämän ketjun aikaisemmista jutuista vinkkejä koskien Corton seikkailuja.
-
Varmuuden vuoksihan sitä kameran mukaan ottaa, eikä siitä hirveästi vaivaa ole jos pari kuvaa nettiin pistää. :)
Aiheeseen hyvin heikosti liittyen, onko kenelläkään tietoa mikä on Käpylän kirjaston "kopio sarjakuvaruudusta" (siis Prattin piirtämästä Corto sarjakuvasta, väreissä) taulun tarina? Kysäisin, mutta paikalla ollut työntekijä ei tiennyt.
Kirjastomme seinällä roikkuva Corto on viereisen koulun entisen opettajan Markku Juhaksen tekemä. Hän lahjoitti kuvan kirjastolle joskus 80-luvun lopussa ja häpeäksemme se pääsi jo varsin huonoon kuntoon, ennenkuin ammattikonservoija Tina Lindgren sen ystävällisesti viime vuonna kunnosti. Teokseen toki liittyy myös surullinen tarina, mutta sitä en voi tässä yleisellä foorumilla teille kertoa.
-
Näyttellyn paras anti taisi olla leikekirja/kansio. Siinä oli lehtileikkeitä Prattiin ja hänen tuotantoonsa liittyen. Erityisesti Sinisalon arvostelu Etiopialaisesta romansista oli niin kauni,s että nousi oikein tippalinssiin.
Edelliseen liiittyen onko Corto Maltese sarjainfon teemanumero vuodelta 88 vielä saatavissa?
-
Edelliseen liiittyen onko Corto Maltese sarjainfon teemanumero vuodelta 88 vielä saatavissa?
Numero 88 eli 3/95 on vielä saatavissa. Tilaus osoitteeseen Suomen sarjakuvaseura, PL 927, 00101 Helsinki. Hinta 4, 20 e plus postitus.
-
Hassu triviaalinen yksityiskohta lähestyvän vapun kunniaksi: Kaukorannat olivat mukana kehittelemässä sarjakuvalehteä, jossa olisi ollut mukana Corto - vuosi oli 1970! Rajatusti jaeltua näytenumeroa pitemmälle ei vielä silloin päästy...
-
Mahtaako joku tietää jonkin Corto Maltesen laivan/veneen nimen?
-
Eikös Corto ole nimenomaan "laivaton merikapteeni"?
Jollakin purjeveneellä hän on kyllä muutamissa jaksossa kulkenut... Ei ole nimi sattunut silmään.
Ehkä joku tietää tarkemmin näistä?
Timo
-
Eipä niissä taida olla nimiä lukenut. Väärässäkin saatan olla, enkä jaksa kaikista tarkistaa.
-
Luin tuossa talvella pari Corto-albumia kokeeksi ja muutakin Prattia. Ei oikein iskenyt. Ihan hyvää, mutta ei vain kolahtanut.
Sitten aloin lueskella Tapiireja läpi, ja niissähän on paljon Corto Maltesea. Yllättäen yhden jakson kerrallaan lukeminen toimikin paljon paremmin. Muutaman tarinan jälkeen olin täysin koukussa. Järjettömän hieno sarjakuva, ihan mieletön!!
Nyt on kova albumien metsästys käynnissä. Joskus se vain ottaa aikansa että tajuaa. :)
-
Joskus se vain ottaa aikansa että tajuaa. :)
Surkuhupaisa komedia kahdessa näytöksessä.
I näytös
Lääninpässi, puhkeamaton talirakkula ja tomppeli J.Lehtinen lukee Corto Maltesea Non-Stopista 1977: "Siis häh?"
II näytös
Sama epatto vuonna 1983: "Ei jukopliut, mistä tätä saisi lisää?"
-
L'espresso -lehti taitaa olla tämän komian kirjasarjan takana:
http://www.speciali.espressonline.it/prodotti/corto_maltese/
Siinä julkaistaan kaikki Cortot peräjälkeen artikkelein (mm. Umberto Eco) höystettyinä. Eka osa lähtee markkinahintaan 1€.
Voe namia...
Timo
-
Tuli mieleen yhdentekevä matkailuepisodi mutta olin kerran yhden päivän Venetsiassa, vaimon kanssa eksyttiin kirjakauppaan ja kysyin että olisiko niillä jotain Corto Maltese - julistetta tai taidekirjaa, ylipäänsä mitään vähän fiksumpaa matkamuistoa kuin se yleinen mitä siellä on myynnissä. Vitun zero nada ja nolla, amerikkalaisia sarjakuvia olisi ollut myynnissä, ne myyjäjätkät oli itsekin vähän häpeilevän näköisiä. Luulen että vuosi oli -98, ehkä ajat on muuttuneet tai Venetsiaan matkailevat turistit haluavat aivan välttämättä ostaa vain yhdentekevää paskaa
-
Siinähän se, Corto Maltese -tuotteet ovat ainakin hitusen laadukkaampia kuin tavallinen turistirihkama ja niin muodoin hankalampia ja kalliimpia hankkia perussuveriinikiparin ylläpitäjälle.
Pitäsköhän viimeinkin hankkia Corto-shottilasi? Rasputin-vastaava olisi kyllä stylempi.
-
Olin pari vuotta sitten Roomassa ja olin etukäteen ettinyt Corto Maltese kaupan osoitteen. Kiirustahan lomalla on aina ja sinä ainoana mahdollisena päivänä ehdin liikkeen edustalle vajaata varttia ennen sulkemisaikaa. Ajattelin, että nopea visiitti edes ja jotain kivaa mukaan. Mutta ei pärkkaleen myyjä päästänyt edes sisään. Solkotti vaan, että pian sujetaan. Arvakkaa harmittiko? Noh, onneksi willereitä tuli hankittua niin, ett'ä meinas laukuista rivat katketa, joten reissu ei jäänyt kaduttamaan.
Mutta asiaan, mainio juttu, että nuo Cortot julkaistaan kirjastomuodossa. Varmaan suomeksikin saadaan joskus!!! Heti ostan, varsinkin jos eurolla saa ;D.
-
Mistä saa ostettua Corto Maltese ja muita Hugo Prattin sarjakuvia? Lueskelin kaverilla ja iski täysillä, ei suostunut myymään ja ei muistanut mistä oli hommannut.
Onko nuo kalliita? Mieluiten suomeksi, mutta kaippa nuo englanniksikin menis jos sais jossain siistissä paketissa kaikki?
Koko Pratt on täysin uusi tuttavuus meikäläiselle, joten en tiiä yhtään mistä ruveta ettimään.
-
Onko nuo kalliita? Mieluiten suomeksi, mutta kaippa nuo englanniksikin menis jos sais jossain siistissä paketissa kaikki?
NBM julkaisi aikoinaan 8 alppari Cortoa, mutta eipä noita kyllä varmaan enää mistään saa kun taitavat painokset olla loppu jo vaikka kuinka monetta vuotta.
Kotimaisina nuo kyllä löytyvät helpommin.
-
Mä ostin kesällä yhdestä Vantaalaisesta divarista Venetsian ja Banaanigongan. Oli siellä myös Tangokin mutta se jäin kun oli huonokuntonen. Kympillä kappale taisi olla ja tosihyvässä kunnossa. Kulkukatissa on Prattia ollut, mutta aika nuhjaantuneneita.
Ei kannata heitää pyyhettä kehään vaan etsiskellä ja toivoa parasta.
-
Tampereen Lukulaarissa oli kelpo nivaska Cortoja, esim. Tango oli muoveissa ja asiaankuuluva CD-levy mukana. Hinta 18 euroa ellen väärin muista...
-
Tampereen Lukulaarissa oli kelpo nivaska Cortoja, esim. Tango oli muoveissa ja asiaankuuluva CD-levy mukana. Hinta 18 euroa ellen väärin muista...
Tampereen lähiseudun ihmisten tulisi olla onnellisia Lukulaarista. On teillä Makedoniakin, mutta hinnat siellä muistuttavat NASAn ihannebudjettia.
Oma cd-levyllä muovitettu Tango ( rummutusta kiitos...) Suuren Suomalaisen Kirjakerhon liikkeestä. 5,90€.
Kannatti käydä peruuttamassa vaimon kuukauden kirja. Löytyy myös Timpan Roomaa ja Hiltusen MacBethia ja suomi-aiheisia korkkareita.
Kuka uskoisi?
-
Tunnelin Kirjatorilla oli Annaa ja Dania viidakossa kolmella eurolla. Itse muistelisin maksaneeni siitä kaksi euroa viime syksynä samaisella Kirjatorilla, mutta sama se, halpa edelleen.
-
Tampereen Lukulaarissa oli kelpo nivaska Cortoja, esim. Tango oli muoveissa ja asiaankuuluva CD-levy mukana. Hinta 18 euroa ellen väärin muista...
Mullekin selvisi lauantaina minkä takia Lukulaaria kehutaan. Kauriin merkin alla ja Banaaniconga á 8,50, priimakuntoisina! Tango sinne jäi ja joitakin muitakin. Muistaakseni Corto Maltese Venetsiassa maksoi naurettavat 5 euroa, mutta se mulla jo on.
Seuraavista Pratteista ei kannata maksaa itseään kipeäksi, niitä saa aika halvalla jopa uutena:
Anna ja Dan
Morgan
Corto Maltese Etiopialainen romanssi
Corto Maltesen nuoruus
-
Seuraavista Pratteista saa todennäköisesti maksaa itsensä kipeäksi, niitä löytyy lähinnä kuvainnollisten kivien alta:
Corto Maltese etelämerellä
CM sveitsissä
CM samarkandissa
Aavikon skorpionit
eikä Fort Wheelingkään kovin usein markkinoilla pyöri.
Laadusta kyllä maksaakin.
-
Seuraavista Pratteista saa todennäköisesti maksaa itsensä kipeäksi, niitä löytyy lähinnä kuvainnollisten kivien alta:
Corto Maltese etelämerellä
CM sveitsissä
CM samarkandissa
Aavikon skorpionit
eikä Fort Wheelingkään kovin usein markkinoilla pyöri.
Laadusta kyllä maksaakin.
Onkohan kenelläkään tietoa tuleeko näitä uusintapainoksina joskus? Tässähän olisi mahdollisuus tehdä tiliä jos myisi hyllyssä olevat albbarit pois ja ostaisi uudet tilalle muutaman vuoden kuluttua... ;)
Nimimerkki "kaikki Cortot löytyy ja luetaan säännöllisesti uudestaan"
-
osaisiko kukaan selittää mikä juoma on rosalino jotta corto kultasuun kanssa juo Corto Maltese Siperiassa albumin alussa ?
sainpas itselleni tiistaina lahden kaupunnin kirjaston poisto myynnissä myydyn Corto Maltese - nuoruus 1904-1905 - 1988 / Jalava -- (44 s. väri) albumin hintaan 2 €uroa mikä olisi tämän päivän antikvaraatti hinta ?
-
sainpas itselleni tiistaina lahden kaupunnin kirjaston poisto myynnissä myydyn Corto Maltese - nuoruus 1904-1905 - 1988 / Jalava -- (44 s. väri) albumin hintaan 2 €uroa mikä olisi tämän päivän antikvaraatti hinta ?
Ei niillä kirjastopoistoilla juuri arvoa oo. Joku voi muutaman euron maksaa jos tuo on harvinainen albumi. Muistaakseni ei oo, taitaa olla uutenakin yhä saatavilla.
-
Ei niillä kirjastopoistoilla juuri arvoa oo. Joku voi muutaman euron maksaa jos tuo on harvinainen albumi. Muistaakseni ei oo, taitaa olla uutenakin yhä saatavilla.
sori tarkoitin että paljonko ei kirjasto poisto albummin arvo antikvariaatissa nykyään olisi
-
Mutta 20 euroo se jossain maksaa...
-
Aina sitä oppii uutta. Kuten dinosaurusten aikana elänyt kvaakkipolvi muistaa, NonStopin ilmestymisaikana eniten haukkuja sai osakseen Corto Maltese.
No nyt selkeni, että sama juttu oli Ranskassakin. Kun Cortoa ilmestyi tuoreeltaan Pif Gadgetissa 1970-luvun alussa, suurin osa lukijapalautteesta oli kielteistä Prattin sarjoja kohtaan: "Mikä ihme tää tämmönen "O-mollikonsertto harpulle ja nitroglyseriinille" on olevinaan?" "Rumat värit ja huonosti piirretty!"
Mitä tämä sanookaan ihmiskunnan älyllisyydestä? Ei mitään. Ihminen on ihminen aina vaan.
-
Kun Cortoa ilmestyi tuoreeltaan Pif Gadgetissa 1970-luvun alussa, suurin osa lukijapalautteesta oli kielteistä Prattin sarjoja kohtaan: ...Mitä tämä sanookaan ihmiskunnan älyllisyydestä? Ei mitään. Ihminen on ihminen aina vaan.
Ei vaan väärä lehti. Pif Gadget = Jippo (lastenlehti), eikä Non Stoppikaan ihan sopiva paikka ollut. Sillon ei vaan ollu parempaakaan paikkaa. Sitten oli vähän aikaa Tapiiri, nyt ei sitten sitäkään. Mitä tämä sanookaan ihmiskunnan älyllisyydestä? Ei mitään. Ihminen on ihminen aina vaan.
Timo
-
Corto ei ole minusta myöskään parasta mahdollista matskua luettavaksi muutama sivu kerrallaan, vaikka epäsuosiolla onkin toki ensisijaisesti muut syyt.
-
Non Stopin lukijapalstojako Vesa on lukenut? Tuo mainittiin jo siellä.
Joo, mutta mainittiinko täällä quakissa ja koska? Ei ihan kaikkea voi muistaa, en edes minä, valitettavasti. Loksahti päähän taas kun katselin Corto Maltese -dvd:n eksroja. CM-elokuvaa saa nyt muuten Anttilasta kuudella eurolla.
-
huugoprattin muistelmateos Desir d'etre inutile on muistelmien aatelia. Todella hieno kirja, todella jännittävä elämä, todella hyvin kerrottu. Pointsit himaan vaikkei tietäisi miehen urasta mitään. Sen kun saisi suomeksi.
Mulla on ollut Corto-vaihte viime viikon ajan, luen koko tuotantoa pitkästä aikaa taas läpi ja nuo muistelmateokset päälle. Aivan käsittämättömän hienoa tavaraa. Ja sitä on paljon. Ennen väheksymäni pre-Corto-teoksetkin toimivat ihan loistavasti. Kaikki Prattin muistelmat/haastattelukirjat antavat kyllä ihan merkittävää lisäinfoa Corton seikkailuihin, Prattilla kun on aika jännittävä tyyli hahmottaa hahmonsa ja niiden elämä. Eli mitä kerrotaan, mitä jätetään kertomatta niin, ettei luomus rikkoudu.
Aiemmin luulin, että Pratt on ollut aika löperö mitä aikajanoihin ja tarinoiden loogisuuteen tulee, mutta koko homma hahmottuukin aika mietitysti: Eri sarjojen hahmot seikkailevat ristiin, ajallisia & paikallisia epäloogisuuksia ei pahasti löydy jne. Plus Pratt puhuu Cortostakin kuin oikeasta ihmisestä... Iso osahan hahmoista ovat ihan oikeita eläviä ihmisiä, kuten Kultasuu ja Koinsky.
Umberto Eco on kyllä löytänyt Etelämerellä-seikkailusta sen laatuisia virheitä mitä paikkoihin ja ajoitukseen tulee, että Eco epäilee tahallista "sumutusta". Pratt ei halunnut paljastaa, missä Munkin saari sijaitsee?!
Jotain sanoinkuvaamattoman maagista Prattin omaan elämään & persoonallisuuteen liittyy, liekö osin itsetehostusta ja valhetta vain, mutta silti aika Cortomainen elämä hänellä oli. Ainakin hän tapasi ja tunsi ihmisiä jotka elivät ja olivat kuin Corto ja muut hahmot. Prattin lahja lienee juuri kaiken historiallisen ja myyttisen tiedon sulattaminen näihin henkilöihin ja tapahtumiin ja koko sotkun suodattaminen loistavaan seikkailusarjakuvamuotoon.
Aika "vanhan maailman seikkailija" Pratt kyllä oli, mitä suhtautumisessa naisiin ja lapsiin tulee. Prattilla oli 6 lasta, neljän eri naisen kanssa. Kaikki lapset ovat eri kansallisuutta ja puhuvat eri kieltä, huippuna amazonin villi intiaanipoika joka ei koskaan poistunut viidakostaan. Lähes kaikki Corton naiset (tai niiden esikuvat) ovat oikeita naisia Prattin elämästä.
Jännä ilmiö on se, miten Pratt hahmoitti "romanttisen" historian ja miten hän ei halunnut johtaa Cortoa enää Espanjan sisällissodan jälkeiseen maailmaan koska hänenlaisilleen romanttisille seikkailijoille ei Prattin mukaan ollut enää sijaa tässä maailmassa. Itselleni toinen maailmansotahan jne avautuu jo nostalgisromanttisena menneisyytenä. Prattillakin vain omaa syntymää edeltänyt aika avautui myyttisenä ja avasi tarinallisia mahdollisuuksia.
Ja vielä! Alkuperäisessä Etelämeri-seikkailussa oli Prattin esipuhe, jossa mainittiin Corton vanhuudesta: Corto asui Pandoran perheen lähellä, Pandoran lapset kutsuivat häntä enoksi. Taraon kuoleman jälkeen Corto vaipui melankolisuuteen ja istui usein rannalla merta katsellen. Ymmärrettävistä syistä useimmat kustantajat ovat myöhemmin jättäneet em. esipuheen pois - Cortosta kun kasvoi kirjan jälkeen niin suuri sankari, ettei lumousta haluttu rikkoa.
Prattin virallisen version mukaan Corto ei siis kuole Espanjan sisällissodassa (kyseessä on tulkintavirhe: katoaminen ei tarkoita kuolemista) vaan palasi mitä luultavimmin Pandoran luokse.
-
Kiitos! Olipas mielenkiintoista tekstiä. Toisaalta on ihan pirua, kun joku kirjoittaa jotain Cortosta tai Prattista, niin hirvittävä Pratt-kuume nousee.
-
Prattin virallisen version mukaan Corto ei siis kuole Espanjan sisällissodassa (kyseessä on tulkintavirhe: katoaminen ei tarkoita kuolemista) vaan palasi mitä luultavimmin Pandoran luokse.
Tuo tiedonjyvänen on muistaakseni Aavikon Skorpionit albumissa. Yleensä sodassa katoaminen kyllä tarkoittaa kuolemista mutta kannatan tässä tapauksessa Outin tulkintaa
-
Onko alkuperäisestä aiheesta kuulunut mitään, eli ei kai kukaan sika ole rupeamassa turaamaan omia jatko-osia Cortolle?
-
Onko alkuperäisestä aiheesta kuulunut mitään, eli ei kai kukaan sika ole rupeamassa turaamaan omia jatko-osia Cortolle?
Sitä ei nyt vieläkään tiedä. Wazemin Aavikon skorpionit sai (syystäkin) ristiriitaisen vastaanoton.
Käsittäkseni ainakin nyt ensin tekevät "Complete Cortoa" tjsp. Prattin alkuperäisistä sarjoista, sitten katsovat mitä sitten...
-
Vaikka ei kuolemakaan ole Cortoissa vierasta, on katoaminen kuitenkin oikea tapa moiselle romanttiselle sankarille poistua.
Kun yritin bongata netistä kuka tuo Outin mainitsema Tarao olikaan (epäonnistuin: kuka?), huomasin että suomalaisessa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Corto_Maltese) wikipediassa on huomattavasti pidempi artikkeli kuin englanninkieleisessä (http://en.wikipedia.org/wiki/Corto_Maltese). Ja jälkimmäisessäkin suomalaisilla on näppinsä pelissä, koska kuvana on CM Venetsiassa ja lootassa lukee: "Hugo Pratt and Corto Maltese have exerted a great influence upon the development of Finnish comics". Hetken mietittyäni aloin kuitenkin vähän ihmettelemään, että onkohan tällä väitteellä mitään perää ja miten se sitten on näkynyt missään.
-
Ainakin siinä, että Prattin tarjoama esikuva on potkinut useammankin henkilön sarjakuvaharrastusta eteenpäin.
Sitten on tietenkin Aleks Revel... (http://www.sikariseura.com/sikarisarjis1.html)
-
Kun yritin bongata netistä kuka tuo Outin mainitsema Tarao olikaan (epäonnistuin: kuka?)
Se oli se nuori alkuasukas jonka kanssa Pandora seilasi karkuun Etelämeren lopuksi. Mutta! Mikä lienee kirjoitusasu sitten oikeasti, koska tuskin sitä on suomennettu mitenkään luovasti. Pitänee tsekata heti ko kotio pääsee...
Tuosta Etelämeren esipuheesta vielä: lienee harmittanut Prattiakin, että tuli pykäistyä moinen ennen aikojaan kun se ei oikein sovi myöhempään Corto-mytologiafiilikeseen. Kuka haluaa kuulla Corto-enosta joka vanhenee auringonlaskuja tuijotellen?!
-
Kyllä rauhallinen ikääntyminenkin mielestäni sopisi mainiosti Corton tarinan päätökseksi. Corto muutenkin niin useassa tarinassa istuskelee rennosti, tupakoiden tai torkkuen. Pelaisi pasianssia ja joisi rommia.
Ja ne vekarat pyörisivät jaloissa. Ei siitä tulisi äkäinen vanhus, vaan semmoinen kiva joka tietäisi kertoa lapsille hurjia tarinoita villistä nuoruudestaan. Kasvattaisi merikarhun parran.
Koskahan ne tommosen sitten kirjoittaisi ja piirtäisi. Ostaisin heti. Jään odottamaan.
-
Tuosta Etelämeren esipuheesta vielä: lienee harmittanut Prattiakin, että tuli pykäistyä moinen ennen aikojaan kun se ei oikein sovi myöhempään Corto-mytologiafiilikeseen. Kuka haluaa kuulla Corto-enosta joka vanhenee auringonlaskuja tuijotellen?!
Minä tykkään tästä enkä sitäpaitsi näe mitään ristiriitaa kahdessa mainitussa lopussa. Corto katoaa Espanjan sisällissodassa ja ilmaantuu joskus papparaisena Pandoran verannalle torkkumaan. Kyllä Corto ansaitsee leppoisan ja onnellisen vanhuuden!
-
Oikeastaan jos jotain henkiinherättämistä aiotaan, niin siinähän voisi olla merelle katseleva vanha Corto, jolta lapset tulevat kärttämään tarinaa. Corto murahtaa ja kertoo jonkun uskomattoman tarinan. Tarinan jälkeen lapset juoksevat pois ja Corto myhäilee "kaikkea ne uskovatkin".
Onhan Aleksissa tosiaan jotain samankaltaisuutta havaittavissa. Tiedä vaikka Koskela on itse käynyt laittamassa tuon wikipediaan. Kaiketi sellaista cortomaista hengailua ja dialogia voi suomalaisesta sarjakuvasta tunnistaa, mutta tuollainen eksoottinen seikkailu jää varmaan aika vähille.
Niin, ja oli se Tarao, enpä muistanut kun ei ole parin vuoden sisällä tullut luettua kuin Etiopialaista romanssia. Sitä tuleekin jostain syystä luettua aika säännöllisesti (ehkä koska se on toinen omistamistani).
-
Sitä Ilpo Koskelaa voisi potkia persuksille että tekee lisää Aleks Revelin seikkailuja.
Koko ajanhan Ilipo raataa. Sivun verran tulee uutta Reveliä joka kuukausi tuonne edellä antamaani linkkiin. Albbari on siis valmis jo noin kolmen vuoden päästä...
-
Minä tykkään tästä enkä sitäpaitsi näe mitään ristiriitaa kahdessa mainitussa lopussa. Corto katoaa Espanjan sisällissodassa ja ilmaantuu joskus papparaisena Pandoran verannalle torkkumaan. Kyllä Corto ansaitsee leppoisan ja onnellisen vanhuuden!
Minä näen. Corto ansaitsee ehkä leppoisan ja onnellisen vanhuuden, mutta ei sitä saa. Rakkauden myös. Eikä saa sitäkään.
Jotain kertoo sekin että Corton ainoa oikea ystävä on Rasputin.
Mitä muuta voi odottaa kun tekee itse kohtalonsa kämmeneen?
Corton kohtalosta on kaikilla oma näkemys. Prattin mukaan Corto katoaa espanajan sisäälissodassa.
Ei siis varsinaisesti sanota hänen kaatuvan tai jäävän eloon.
kelttiläistarinoiden, venetsian ja Mun jälkeen...
Laivattoman kapteenin seikkailut jatkuvat jossain sodan usvien ja modernin maailman tuolla puolen.
-
Oikeastaan jos jotain henkiinherättämistä aiotaan, niin siinähän voisi olla merelle katseleva vanha Corto, jolta lapset tulevat kärttämään tarinaa. Corto murahtaa ja kertoo jonkun uskomattoman tarinan. Tarinan jälkeen lapset juoksevat pois ja Corto myhäilee "kaikkea ne uskovatkin".
Joseph Conradin (jota Pratt ihaili suuresti) joissakin kirjoissa tarinoita kertoo jälkeenpäin mukana ollut tyyppi (oliko se nimi Marlowe vai sotkenko nyt?) joten tuo on sikäli ihan asianmukainen tulkinta
-
Oikeastaan jos jotain henkiinherättämistä aiotaan, niin siinähän voisi olla merelle katseleva vanha Corto, jolta lapset tulevat kärttämään tarinaa. Corto murahtaa ja kertoo jonkun uskomattoman tarinan. Tarinan jälkeen lapset juoksevat pois ja Corto myhäilee "kaikkea ne uskovatkin".
Tuossa on jotain saman suuntaista kuin oli "Nuori Indiana Jones" televisiosarjassa. Siinä oli ensimmäisessä jaksossa itse Harrison Ford wanhana Indynä mukana.
-
Tuossa on jotain saman suuntaista kuin oli "Nuori Indiana Jones" televisiosarjassa. Siinä oli ensimmäisessä jaksossa itse Harrison Ford wanhana Indynä mukana.
Indiana Jonesissa ja Cortossa on kyllä jotain samaa fiilistä, vaikka mielestäni Corto oli aina tyylikkäämpi. Tinttiin verrattuna Indy on kyllä cool - Spielberghän loi Indianan koskei sitten saanutkaan tehdä Tintti-seikkailua. "Mies Riosta" taas on Tintti rip-off joka on aivan loistava, Jean-Paul Belmondo "Tinttinä" joka on kyllä enempi kuin Corto tai Indy. Legendoja kuitenkin kaikki...
Cortosta vielä: Toinen klassikko-mysteerihän on se, kuka Corton naisista oli se, jota eniten haikailtiin ja johon rivakkaan viittailtiin sinä ainoana oikeana jota Corto oikeesti rakasti eikä saanut. Prattin (ainakin yhden haastattelun) mukaan kyseessä on oikeasti se Corton nuoruudessa mainittu "kiinalaisen perheen tytär" (?! Nyt tarttis taas tarkastaa kotona kirjastosta), vaikka useimmat fanit taitavat veikata Pandoraa...
-
Hmm... minulla on Corto-kukkaro, johon on painettu mielenkiintoinen keskustelu:
Corto: Et puis, J'ai retouve une vielle connaissance...
Cassandra: Ah! Homme ou... femme?
Corto: Eh bien, Cassandre, Ou'est ce qui t'arrive? Tu poses de drôles de questions.
Cassandra: Je suis curieuse! ...Homme ou femme?
-
"Mies Riosta" taas on Tintti rip-off joka on aivan loistava, Jean-Paul Belmondo "Tinttinä" joka on kyllä enempi kuin Corto tai Indy.
Hauskaa, että tämäkin muistetaan.
Minäkin pidin tuosta Rion miehestä niin paljon, että suruton Tintti-rippauskaan ei haitannut!
Sille oli mielestäni jonkinlainen jatko-osakin, mutta en löyt'nyt movie-databasesta tukea käsitykselleni...
-
Jalvalta olisi pitänyt syyskuussa ilmestyä Corto Maltese Sveitsissä 2. painos. Onkohan tullut?
Lisäksi kyseessä pitäisi olla uudistettu painos. Milläköhän tavoin sitä on uudistettu? Onko esim. sivutaitto jollain tavalla poikkeava edelliseen?
-
Alkuperäisessä Etelämeri-seikkailussa oli Prattin esipuhe, jossa mainittiin Corton vanhuudesta: Corto asui Pandoran perheen lähellä, Pandoran lapset kutsuivat häntä enoksi. Taraon kuoleman jälkeen Corto vaipui melankolisuuteen ja istui usein rannalla merta katsellen. Ymmärrettävistä syistä useimmat kustantajat ovat myöhemmin jättäneet em. esipuheen pois - Cortosta kun kasvoi kirjan jälkeen niin suuri sankari, ettei lumousta haluttu rikkoa.
Palaanpa asiaan kun tuli tuo Etelämeri luettua. Ja hienohan se jälleen oli. Mutta tuosta esipuheesta: siinä (ainakaan suomalaisessa versiossa) ei varsinaisesti viitata mitenkään tiettyihin ajankohtiin, myöskään ei kerrota kuinka kauan Corto olisi tuolla viipynyt. Ts. kyse ei ole välttämättä vanhuudesta, tapahtumat ovat voineet tapahtua jopa vaikka 20-luvulla, tai 30-luvulta ennen 1936 alkanutta Espanjan sisällissotaa. Käsittääkseni kaikki Corto-seikkailut tapahtuivat ennen 30-lukua, joten siinä ehti vielä melankolisoida vaikka puoli vuosikymmentä ennen sotiin lähtemistä.
Aukkoja on siis enemmän kuin tosiasioita minkä päälle rakentaa, mutta eipähän tuo hirveästi haittaa.
Kun aloin tuossa laskeskelemaan, niin spekuloidaanpa vielä sen verran, että jos Corto syntyi 1880-luvun loppupuolella (Nuoruus tapahtui vissiin 1905), oli hän n. nelikymppinen sisällissodan melskeissä. Jos sieltä selvisikin niin nyt lienee kuollut joka tapauksessa...
-
Onkohan kenelläkään tietoa tuleeko näitä uusintapainoksina joskus? Tässähän olisi mahdollisuus tehdä tiliä jos myisi hyllyssä olevat albbarit pois ja ostaisi uudet tilalle muutaman vuoden kuluttua... ;)
Minulta puuttuu kokoelmastani enää yksi Corto, helposti hankittava Kelttiläistarinoita. Sveitsin uusintapainos on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, mutta maksoin siitä silti äskettäin kelpo hinnan ;D. Ei uusintapainos kiinnosta minua lainkaan, jos albumi ei muuten tarjoa mitään uutta. Vanha on aina vanha, ja ensimmäinen painos on aina hyvä hankinta. Itse ainakin nautin Corto Maltese Sveitsissä -albumin karttakuvasta, jossa vielä siintää nyt jo suloisen tuonpuoleinen Honecker-landia, Itä-Saksa. Tapanani on kuitenkin ollut hankkia sekä vanha painos että uusi versio ihan vertailun vuoksi. Olen aivan varma, että Samarkandistakin otetaan vielä uusi painos - miksi ei otettaisi, kun muitakin Cortoja on "uusinnettu"? Suosittelen, että hankit kaikki Cortot, kaikki painokset ja maksat niistä niin paljon, että se jo tuntuu jossakin :)
-
Tietääkö joku, mitä eroa on vanhoilla ja uusilla suomennoksilla? Minulla on omassa hyllyssä Corto Maltese Argentiinassa, Corto Maltese Venetsiassa ja Corto Maltese Etiopiassa, enkä turhan takia kehtaisi lähteä etsimään Tangoa, Kertomusta Venetsiasta ja Etiopialaista romanssia, jos suomennos, toimitus tai sisällys ei ole oleellisesti erilainen.
-
Tietääkö joku, mitä eroa on vanhoilla ja uusilla suomennoksilla?
Muut kommentoikoon käännöksiä, mutta Kertomus Venetsiasta kannattaa mielestäni ostaa, sillä se sisältää huomattavasti uutta tietoa (esittelyssä vapaamuurarius), ja on kaiken lisäksi väripainos - oikein nätti sellainen. Minusta ainakin sen hankkiminen on siis perusteltua. Etiopialaisen romanssin sivulla 8 mainitaan uudessa käännöksessä käytetyt (uudet) lähteet, joita näyttää olevan useita. Muista sisältömuutoksista en tiedä. Parhaitenhan asia selviää käymällä kirjastossa :)
-
Myös Tango - eli uudistettu CM Argentiinassa - on aivan erilainen kuin 1. painos. Värillinen versio, tuplasti paksumpi (suurempi ruutukoko). Pirhanan upeita akvarelleja sekä soundtrack!
-
No pirskuta, tuntuuhan noissa eroa olevan... ja painoksetkin alkavat tietysti olla aika lailla loppu. Pitäisi kai viisastua vahingosta ja tilata edes tuo Nuoruus nyt, kun sitä on vielä saatavilla. :)
Mikähän syy tälle uudelleenjulkaisulle on ollut? 90-luvulla piti tehdä nopeasti ja halvalla mustavalkoisella??
-
Minusta ne mustavalkoiset ovat parempia. Kumman ruutujako on alkuperäinen? Oletan että mustavalkoisten.
-
Kumman ruutujako on alkuperäinen? Oletan että mustavalkoisten.
Tämä on oikeasti mielenkiintoinen juttu! Kenellä on alkuperäiset, valaiskoon. En ollut ajatellut asiaa tästä näkökulmasta.
-
Minusta ne mustavalkoiset ovat parempia. Kumman ruutujako on alkuperäinen? Oletan että mustavalkoisten.
En tiedä, miltä kumpikin näyttää, mutta sen perusteella, mitä itse olen selaillut ja lukenut Cortoja yleensä se tiiviimpi ruutujako (eli enemmän ruutuja sivulla) näyttää alkuperäiseltä.
-
Osa Cortoista oli alkujaan mustavalkoisia, osa julkaistiin het (tai ainakin Ranskassa) värillisinä - ks. NonStop.
Arabianrannassa, Taikin kirjastossa voi käydä tiirailemassa niitä Prattin alkuperäislaitoksia.
Nykyisin pääjulkaisija Casterman haluaa julkaista kaikki värillisinä, mahdollsimman hyvinä ja artikkelein sekä akvarellein kuvitettuina laitoksina.
Tango-versiota on kyllä iisimpi lukea, eikä ruutujen suurentaminen ainakaan haittaa. Niissä on jukulauta tunnelma! Tangokohtauksessa musiikin kuulee päässään ilman saundträkkiäkin.
Se rytmitys, kuvarajaus, kaikki!
Nuoruus-albussa taas Rasputin pääsee oikeuksiinsa. Ei ole super-ninja mittään hullun venäläisen rinnalla.
-
Itse taas oletan vanhempien mustavalkoisten olevan typistettyjä, siis ainakin venetsiassa-albumissa tehdessäni vertailua kuvamateriaalista painosten kesken oli joitain pitkiä ruutuja leikattu lyhyemmiksi että ne sopivat paremmin mustavalkoisen sivulle.
Tämä vertailu tapahtui siis vuonna 1997 joten ihan 100% varma en muistikuvani oikeellisuudesta ole.
-
Itse taas oletan vanhempien mustavalkoisten olevan typistettyjä, siis ainakin venetsiassa-albumissa tehdessäni vertailua kuvamateriaalista painosten kesken oli joitain pitkiä ruutuja leikattu lyhyemmiksi että ne sopivat paremmin mustavalkoisen sivulle.
Minäkin muistan vertailleeni noita kahta, ja päätyneeni päinvastaiseen: että värilliseen olisi jatkettu ruutuja... En mene vannomaan, saatan olla väärässä.
-
Minäkin olen miettinyt, että mikä oli Prattin originaali ruutujako näissä Malteseissa. Ainakin Samarkandi-albumissa ruutujen väli vaihtelee ja venkoilee kummasti, ja muistaakseni Siperia-albumissakin sen verran että ne voisi kuvitella kootun kolmirivisestä taitosta. Mene ja tiedä. Pitäisi nähdä ihan originaalityö.
Sitten on ainakin MU-kadonnut manner ja Venetsia -alppareissa ensimmäinen sivu näemmä Prattin itsensä vesiväreillä laveeraama, mutta ainakin m/v painoksissa ne on mustavalkoisia. Alkuaan värilliset?
Timo
-
Perskuta. Värillisen eduksi on kyllä mainittava se että yksityiskohdat on erotettavissa, esim. tuo vertaa2 seinälaatan teksti, mustavalkoisessa on useita ruutuja joissa yksityiskohdat ovat haalistuneet olemattomiin.
-
Nimenomaan väriversio on aika raiskausta. Ruutuja on pilkottu ihan alusta alkaen:
http://img19.imageshack.us/img19/7672/vertaa1en0.jpg
Tuota kohtaa muistan itsekin hämmästelleeni.
-
Jalavan sivuilla oli nyt, että Sveitsin uusintapainos tulee todellakin syyskuussa, kuten luvattiin. Vuodeksi on vaihtunut 2007. Vieläkään ei ole selvinnyt ainakaan minulle, mitä tähän painokseen ollaan uudistamassa.
-
Varmaankin on tulossa vastaavaa lisämateriaalia mitä oli Venetsiassa ja Argentiinassa.
Joo. Artikkelia ja akvarellikuvia.
-
Jaaha. Kyllä se sitten pitää hankkia.
-
Jalavan sivuilla oli nyt, että Sveitsin uusintapainos tulee todellakin syyskuussa, kuten luvattiin. Vuodeksi on vaihtunut 2007. Vieläkään ei ole selvinnyt ainakaan minulle, mitä tähän painokseen ollaan uudistamassa.
Pitäisi nyt todellakin tulla syyskuussa yhteispainoksena espanjalaisten kanssa. Valitettavasti mitään muutoksia tai lisäyksiä ei ole tulossa. Keski-Europan kartassa on luonnollsesti otettu huomioon Länsi- ja Itä-Saksan yhdistymnen.
-
Pitäisi nyt todellakin tulla syyskuussa yhteispainoksena espanjalaisten kanssa. Valitettavasti mitään muutoksia tai lisäyksiä ei ole tulossa. Keski-Europan kartassa on luonnollsesti otettu huomioon Länsi- ja Itä-Saksan yhdistymnen.
No haetanneeko tuo mittään. Johan tätä on kieli pitkällä odotettu sieltä viime syyskuusta asti. :)
-
Nyt menee sitten vankan harkinnan puolelle...
-
Tampereen lähiseudun ihmisten tulisi olla onnellisia Lukulaarista.
Ja kyllä me olemmekin. Käväisin tänään parturissa siinä kulmilla, ja eksyin sitten odotellessani Lukulaariin. Banaaniconga ja muita kertomuksia 8,50 euroa, Kauriin merkin alla 8,50 euroa ja korkkaamaton Tango CD-levyineen 12,50 euroa.
Tuli parturille vähän odotettua enemmän hintaa, mutta en valita. Hyllyyn jäi vielä psykedeelinen Mu - kadonnut manner, koska siitä pyydettiin kuitenkin vielä 20 euroa.
Ja tosiaan: jos joku on halukas hankkimaan kokoelmiinsa CD-levyttömän mutta ihan hyväkuntoisen Tangon, niin ottakoon yhteyttä vaikka pikaviestillä.
-
Kaiken lisäksi nuo Lukulaarin Cortot lienevät korkkaamattomia. Itsekin hankin pari semmoista samaan hintaan viime reissullani sekä yhden puuttuvan Comesin. Uusia kaikki.
-
ja korkkaamaton Tango CD-levyineen 12,50 euroa.
Olen kuullut, että tuo tango-CD on todella hyvä. Vaimon ystävä etsi sitä ja halvimmaksi tuli ostaa Lukulaarista albumi+CD. Esim. www.fnac.com:issa pelkkä levy (Les tangos de Corto) maksaa 19,50 euroa. Mielenkiintoinen kuvio.
-
Nyn en muista, oliko itse albumissa tästä juttua, mutta kenen tekemää ja ennenkaikkea valitsemaa tuo musiikki CD:llä on. Olisiko itse Prattin valintoja? Miehän oli tango-hullu, vaikka ei tangomarkkinoilla tiettävästi käynytkään...
-
Nyn en muista, oliko itse albumissa tästä juttua, mutta kenen tekemää ja ennenkaikkea valitsemaa tuo musiikki CD:llä on. Olisiko itse Prattin valintoja? Miehän oli tango-hullu, vaikka ei tangomarkkinoilla tiettävästi käynytkään...
Löysin seuraavan espanjankielisen sivun, missä asiaa valotetaan:
http://www.todotango.com/Spanish/biblioteca/cronicas/corto.html
Lyhyesti: musiikista vastaa argentiinalainen Trio Esquina (Cesar Stroscio, Claudio Enriquez, Hubert Tissier)
Muusikot tekivät Argentiina-albumin innoittamina aloitteen. Pratt suostui ja tarkoitus oli tehdä yhteistyötä: Pratt tekee kokonaan uuden sarjakuvan ja yhtye säveltää sitä varten musiikin. Kustantaja oli kuitenkin vastaan ja Pratt kuoli 1995.
Sitten Prattin oikeuksien omistaja Patrizia Zanotti elvytti projektin. Zanotti väritti Argentiina albumin ja yhtye teki sen kylkiäiseksi CD:n. Aikataulun tiukkuuden vuoksi trio ehti kirjoittaa vain kaksi uutta kappaletta: Corto y Louise ja
Senegalesa. Loput kappaleet edustavat aikakauden musiikkia jonka tahdissa Corto olisi voinut albumissa tanssia.
Edit: Zanotti oli Prattin ystävätär, ei vaimo.
-
Helsingin akateemisen hyllystä löytyi viime lauantaina ranskankielinen Corto-pokkari, 40 sivuinen ja värillinen "Tarkan laukauksen samba". Kuten täältä (http://bd.casterman.com/serie/castmini/?r=castaut) selviää, Casterman on alkanut julkaista Cortoa halpisformaatissa.
Kyseisissä albumeissa alkuperäisiin ruutuihin on kajottu sen verran raskaalla kädellä, että puristeja on alkanut jo hieman närästää. Tuoreessa haastattelussa (http://www.24heures.ch/vqhome/le_journal/culture/BD/xxbd_pratt_160107.html) Patrizia Zanotti on vastannut mangaformaatti-arvosteluun toteamalla, että Pratt itse halusi kokeilla kaikkea uutta.
Tämän ketjun ensimmäiseen viestiin littyen haastattelun lopussa on myös mielenkiintoista lisäinfoa Corto Maltesen henkiin herättämisestä. Uusi Corto-tarina on siis tulossa. Prattin jäämistöstä on löytynyt 13 strippiä jotka sijoittuvat ajallisesti Nuoruuden ja Etelämeren väliin. Ensin kuitenkin huolehditaan Skorpionien jatkosta. Wazemin tilalle on palkattu kaksi italialaista ja järjestyksessä toinen jatkoteos ilmestyy syksyllä.
Tuosta saa sen kuvan, että Wazem ei sittenkään Corton jatkoa piirtäisi.
-
Mitähän tästäkin seuraa? Toivottavasti hyvää :o. Pakko kuitenkin esittää tyhmä kysymys? Mitä tuolla stripillä takoitetaan? Onko se yksi kuvarivi (kuten luulen), kuva, vaiko peräti kokonainen sivu. Ja muodostuuko näistä stripeistä tosiaankin kokonainen tarina? Entä ovatko nämä stripit viimeisteltyjä vaiko pelkkiä luonnoksia. Kaikkein vähiten haluan ostaa 13 hajanaista, viimeistelemätöntä kuvaa, joista vain hyvällä tahdolla löytyy Corto. Tämän on siis ainakin minulle tämän uutisen (alan muuten kallistua ILOuutisen kannalle...) huonoin lopputulos. Mutta ostaisin sen silti!
-
Mitä tuolla stripillä takoitetaan?
Kuvariviä.
Entä ovatko nämä stripit viimeisteltyjä vaiko pelkkiä luonnoksia.
Tuo ei käy ilmi, mutta veikkaan että ovat luonnoksia. Pratt on arvatenkin hahmotellut uuden tarinan alun. Loppu pitää vielä kirjoittaa ja piirtää. Nuori Corto ja Rasputin ovat molemmat tarinassa mukana.
-
Myönnän hankkineeni tämän manga formaatti Corton
Väritys näyttää kivalta enkä tarinaa ole muistaakseni lukenut pitkään aikaan.
-
Mangaa en lue, mutta Prattia kyllä. Mikä neuvoksi? Siis millä tavalla tuo on mangaformaatissa? Aloitetaan viimeiseltä sivulta ja päädytään ensimmäiselle, vai?
Ja onkohan Pratt tehnyt mitään kirjoitelmaa tarinan lopetukseksi, vai onko se vain tulevan kirjoittajan aivoitusten tulosta. Alkaa tuntuakin siltä, että ne 13 hajanaista, luonnosteltua kuvarivia olisivatkin kaikkein kivin jutska...
-
Eli siis samantyylinen pokkari kuin neljä Semicin laatupokkarit -nimikkeellä taannoin suomennettua? Kuten Joen mainitsema Natasa, sivutaitoltaan silvottuja. Eihän siinä mitään mangaa ole.
-
Susikoira pokkaroi Ranskanmaalla.
"Laatupokkarit" joo, fyi heleketti! Sen saksikäsi eetvarttien mallin käyttö ei ollut toki Suomen Semicin idea. Kokeiltiin, ei toiminut meillä - onneksi.
Muuten pokkarimaisuutta suositaan, koska
a) kaikki materiaali on käytännössä kierrätystavaraa, eli edullisempaa julkaista
b) "ekonomisoitu" koko on kirja/kioskikauppiaiden mieleen, esillepano helpottuu - enemmän nimikkeitä kerralla esiin.
c) hinta halpenee hiukan - ei käytetä kallista paperia vaan sitä asiakkaiden laatua.
Itse suosin enemmän esmes Liken käyttämää Amerikan-mallia (Akirat, Sin Cityt) jossa sivuja ei murjota väkisin muottiin. Olisiko tuo nyt ollut niin vaikeaa Cortojenkaan kohdalla?
Se on hyvä jos Wazemi ei Cortoon kajoa. Hän on ihan hyvä piirtäjä omalla tyylillään, mutta Prattia ei osaa matkia.
-
Eihän siinä mitään mangaa ole.
Ei niin. Linkkaamani artikkeli oli nimetty "Hugo Pratt recalibré manga". Mangaformaatti oli siis käännös artikkelin nimestä ja sillä viitattaneen siihen, että tutulla formaatilla kosiskellaan mangan lukijakuntaa. Sori.
Mutta plot thickens. Le Figaro lehden sivuilla on myös ilmestynyt haastattelu ja kaksi teaser-kuvaa.
Corton seikkailut jatkuvat (http://www.lefigaro.fr/litteraire/20070125.WWW000000276_corto_l_aventure_continue.html)
Teaserit (http://www.lefigaro.fr/litteraire/20070124.WWW000000488_corto_maltese_est_de_retour_.html)
Uusia piirtäjiä on kaksi ja heidän nimensä ovat toistaiseksi salaisia. Joku on kuitenkin jo tunnistanut kuvan numero 1 piirtäjän: Skorpionista tuttu Marini. Tuo eka kuva ja kolme muutakin Cortoa kun löytyy myös erään gallerian sivuilta.
EDIT: linkkasin Marinin Corto-kuvat suoraan tähän.
http://www.galerie9art.com/imgs/item/MAR-EX-033.jpg
http://www.galerie9art.com/imgs/item/MAR-EX-034.jpg
http://www.galerie9art.com/imgs/item/MAR-EX-035.jpg
http://www.galerie9art.com/imgs/item/MAR-EX-036.jpg
-
Tuo ei käy ilmi, mutta veikkaan että ovat luonnoksia. Pratt on arvatenkin hahmotellut uuden tarinan alun.
Pitää korjata omia arvailuja. Le Figaron sivuilta selviää myös, että mainitut 13 strippiä ilmestyivät Le Matin lehdessä 1981. (Todettakoon tässä että koko Corton nuoruus on alunperin ilmestynyt strippeinä kyseisessä sanomalehdessä.) Ne ovat suoraa jatkoa albumin tapahtumille ja tarina loppuu kesken juuri kun Cortoa ja Rasputinia kuljettava laiva joutuu merirosvojen hyökkäyksen kohteeksi. Zanettin mukaan Pratt suunnitteli että nuori Corto seikkailisi myös Pariisissa ja Venetsiassa.
Kyseiset 13 strippiä on julkaistu juuri ranskaksi ilmestyneessä kirjassa "Corto Maltese: Litterature dessinée". Tulevassa Cortossa ne on varmaankin piirretty uudestaan koska uudet taiteilijat tekevät sarjaa omalla tyylillään. Mielenkiintoista muuten, että piirtäjiä on kaksi. Tekeeköhän toinen hahmot ja toinen taustat. Prattilla itsellään oli studiollinen väkeä tukenaan.
-
Ihan nättejä kuvia, mutta ei niistä pääse ihan pratt-maiseen tunnelmaan. Joten kai ne saavat kelvata. Mutta toivompa todella, että albumiin, jos se joskus (Suomessakin) julkaistaan, tulevat mukaan nuo Prattin itsensä tekemät stripit.
-
Mangaa en lue, mutta Prattia kyllä. Mikä neuvoksi? Siis millä tavalla tuo on mangaformaatissa? Aloitetaan viimeiseltä sivulta ja päädytään ensimmäiselle, vai?
Ja onkohan Pratt tehnyt mitään kirjoitelmaa tarinan lopetukseksi, vai onko se vain tulevan kirjoittajan aivoitusten tulosta. Alkaa tuntuakin siltä, että ne 13 hajanaista, luonnosteltua kuvarivia olisivatkin kaikkein kivin jutska...
/Pitää munkin nyt tulla päätäni aukomaan mielipiteillä,jotka varmasti on jo jossain välissä esitetty eivätkä muuta maailmaa piiruakaan mihinkään suuntaan,mutta Maltese nyt pitäisi jättää rauhaan...Seuraavaksi tietenkin Corto-viikkolehti ja ties mitä.Ymph.Esim.Hesari vois kyllä aloittaa Corton jatkosarjana.Vaikka C.M Siperiassa.Se on hjuva.Ja Kalervo Palsan tekstauksilla :P
-
Seuraavaksi tietenkin Corto-viikkolehti ja ties mitä.
Ehdottomasti viikottainen Corto, loistava ajatus. Tiettyä nykyaikaistamista kyllä voisi suorittaa, esimerkiksi piirtäjät voisivat tuottaa selkeämpää jälkeä sekä tehdä tarinoista nopeatempoisempia. Nykyimuodossaan niissä on ikävän paljon viipyilevyyttä ja turhaa jahkailemista.
Enemmän toimintaa! Ja vipinää muutenkin lisää. Pois kaapista, Corto ja Rasputin!
-
Ehdottomasti viikottainen Corto, loistava ajatus. Tiettyä nkyaikaistamista kyllä voisi suorittaa,
Joo, hahmot toteutettaisiin joko mangatyylillä tai 3D-grafiikkana! Takaa-ajoja jms. Samasta materiaalista kootaan räiskintäammuntapeli.
Timo
-
Nythän te pilailette vakavalla asialla :o.
-
Nythän te pilailette vakavalla asialla :o.
Emme suinkaan, olemme täysin vakavissamme.
edit. Käytin vahingossa hymiötä. Pois, pois! Moiset kirjallisen ilmaisun rappeuttajat.
-
Näköjään Tikkurilan kirjaston poistomyynnistä. Äventyr i Karibien on ruotsiksi näitä seikkailuja jotka ilmestyi aikoinaan Non Stopissa (ja ekstrana Prattin akvarelleja ja muuta sälää). Erittäin hyväkuntoinen albumi maksoi euron, siihen tuli vielä lasten kuvakirja ja Pauli Kallion Pieniä tapauksia keskikokoisen ihmisen elämästä samaan hintaan
-
Onkos kenelläkään kokemusta Corto dvd boksista, jonka Future julkaisi Suomessa jokin aikaa sitten?
Ei tuo kyllä kunnon boksi ole, mutta näin itse asiaa mainostavat. Sen filmeistä Siperia-juttu onkin jo hyllyssä, mutta onko näissä muissa mitään potentiaalia olla kulutuksen kohteena?
http://www.futurefilm.fi/dvd_leffakortti.php?id=1000905
-
Onkos kenelläkään kokemusta Corto dvd boksista, jonka Future julkaisi Suomessa jokin aikaa sitten?
Ei tuo kyllä kunnon boksi ole, mutta näin itse asiaa mainostavat.
Corton animaatiosarjassa oli muistaakseni 21 noin 20 minuutin jaksoa. Boksinn kestoksi sanotyaan 7,5 tuntia joten vaikuttaisi siltä että siinä on nuo sarjan kaikki jaksot. Parisen kymppiä näyttäisi olevan hintaa tuolla.
Meni meikäläisen ostoslistalle vaikka nuo jaksot on videolla.
-
Ovattenko hyviä? Voisivat kiinnostaa meikäläistäkin.
-
Ovattenko hyviä? Voisivat kiinnostaa meikäläistäkin.
Jåå. Makuja on monia. Oliko todella niin, että jonkin jakson lopussa soi Phil Collins? Ja englanniksi duupattuja vaiko ranskaraidalla?
-
Ovattenko hyviä? Voisivat kiinnostaa meikäläistäkin.
Jos olet ankarasti juonut korruptiosamppanjaa niin nämä voi mennä nippanappa Kallessa läpi jos on Ben Zygootti-Kimmo Sasi-iltamat
-
Jos olet ankarasti juonut korruptiosamppanjaa niin nämä voi mennä nippanappa Kallessa läpi jos on Ben Zygootti-Kimmo Sasi-iltamat
Tulkitsen tämän tarkoittavan sitä että eivät ole kovin kummoisia. :)
-
Tulkitsen tämän tarkoittavan sitä että eivät ole kovin kummoisia.
Katso se elokuva ja päättele sitten. Jäykähköä ja kulmikasta animatsuunia. Englanniksi duppattuna en ainakaan katso. Corto ei puhu engleskaa sen enempää kuin Tintti ruotsia. Ei.
-
Tulkitsen tämän tarkoittavan sitä että eivät ole kovin kummoisia. :)
Itse olen valmis ostamaan nuo parempilaatuisina DVD:llä vaikka omaan jo videolle otetut versiot. Tarkoittaa mielestäni sitä että on parempaa kuin ei kovin kummosta :)
Eräs tuttu noita minulle amksuTV:ltä nauhoitteli ja nikkaroin hänelle korvausta tuosta vaivannäöstä muistaakseni tuollaiset 30-40 tuntia. Katsoin tehneeni hyvän diilin.
Mutta makuja on toki monia.
About alpparin tai max parin hinnalla nuo irtoavat eli ei ole kovin kallista lystiä!
-
Katso se elokuva ja päättele sitten. Jäykähköä ja kulmikasta animatsuunia. Englanniksi duppattuna en ainakaan katso. Corto ei puhu engleskaa sen enempää kuin Tintti ruotsia. Ei.
Ok, eli ei vissiin ihan über-kuraakaan, jos tästä voi olla useampaa kuin yhtä mieltä...
Laivalla käydessä tuota dvd-pakettia katselin mutta jäivät ostamatta.
-
Okei, putosin kärryiltä joissakin polemiikeissanne Venetsia-alpparista enkä tiedä kumpi väri/mv on "alkuperäinen" mutta kummastelen suuresti jos joku (ilmeisesti useatkin) pitää värillisenä Cortosta (tai yleensä Prattin töistä) enemmän kuin mv:nä. Itselleni ainakin lukukokemuksena Venetsia-alppari menetti pahasti osan mystisyydestään ja taiantunnustaan värillisenä, jokin vain mätti ja pahasti.
PS: Ja tietysti minulla ei ole sitä vanhempaa mv-alpparia vaan nimenomaan se uudempi väriversio. Että jos joku jossain näkee sitä mustavalkoista ekaa albumia eikä hoiviinsa haali niin eikun mulle tieto, eiks jeh :) Olen siis toki lukenut sen mustavalkoisena kirjastosta tommoset tusinan kertaa...
-
PS: Ja tietysti minulla ei ole sitä vanhempaa mv-alpparia vaan nimenomaan se uudempi väriversio. Että jos joku jossain näkee sitä mustavalkoista ekaa albumia eikä hoiviinsa haali niin eikun mulle tieto, eiks jeh :) Olen siis toki lukenut sen mustavalkoisena kirjastosta tommoset tusinan kertaa...
Jyväskylän Lukuhetkessä oli Venetsia ja muutama muu Prattin albumi, kun kävin siellä tänään. Sen hinta taisi olla 22e. Sattumalta olen itsekin hankkimassa tuon, mutta saan omani muualta.
-
mutta kummastelen suuresti jos joku (ilmeisesti useatkin) pitää värillisenä Cortosta (tai yleensä Prattin töistä) enemmän kuin mv:nä.
Se riippuu mistä se roikkuu. Siperia ja Etiopia esim. on ehdottomasti mustavalkoisia, Suolaisen meren balladi on mulla sekä värisenä (suomi) että mustavalkoisena (ruotsi) ja molemmat toimii. Non Stopissa ilmestyneet Cortot on minusta parempia värillisinä
-
Hmmm...olisikohan se siis siinä värityksen laadussa tai millä tavalla on väritetty. Minäkin muistelen että olikohan just toi Non Stoppi jossa väritys oli aivan erilainen kuin näissä uusissa "karkkiväri"alppareissa...
-
Minulle mustavalkoinen Corto Etelämerestä Siberiaan on aina ollut se ainoa oikea. Sen jälkeen Pratt menetti mielenkiintonsa piirtämiseen ja siirtyi kertomaan tarinoita siitä miten ruoho kasvaa ja lehdet tippuu puista. Vähän liian Zeniä minulle... Tämä on siis minun mielipiteeni ja muut saavat vapaasti olla eri mieltä.
Cortoja on jälkikäteen väritetty pariinkin otteeseen. Tiivistäen voidaan sanoa, että:
- 70-luvulla väreistä vastasi Prattin toinen vaimo Anne Frognier (viidakko-Annan esikuva).
- 80-luvulta eteenpäin väreistä vastasi Prattin ystävätär ja sittemmin oikeuksien omistaja Patrizia Zanotti (Jesuiitta Joen sisko).
- Prattin kuoleman jälkeen Zanotti on systemaattisesti värittänyt uudestaan Cortoja ja Prattin muutakin tuotantoa. Sivutaittoja ja dialogejakin on siinä sivussa muuteltu puristien suureksi kauhuksi. Uusimpana uutuutena pokkari-Cortot (joita myös manga-Cortoiksi kutsutaan).
Suomeksi julkaistut värilliset Corto-albumit ovat kaikki Zanottin värittämiä. Kertomus Venetsiasta, uudempi Nuoruus ja Tango ovat näitä Prattin kuoleman jälkeen raiskattuja laitoksia. Ehdottomasti ei näin. Näistä omistan vain Tangon sen mukana tulleen erinomaisen CD:n takia.
Non Stopin väreistä vielä. Corton lyhyet tarinat ilmestyivät mustavalkoisena ranskalaisessa Pif Gadget-lehdessä. Ne julkaistiin pian uudestaan värillisinä Tintin-lehdessä. Oliko värittäjänä Frognier vai joku muu, en osaa varmuudella sanoa. Non Stopin värit on mielestäni samat kuin Tintinissä. Nonarissa tosin oli ongelmana, että puhekuplista ei aina tiennyt kenelle ne kuuluivat. Tintinissä painojälki oli paljon skarpimpaa.
-
Ja niitä ihan alkuperäisiä Corto-albbarijulkaisuja, Kaukorantojen käyttämiä kappaleita, voi käydä hypistelemässä Suomen sarjakuvaseuran kirjastossa, Araliksessa Helsingin Arabianrannassa.
-
Pappa-Samille taas kerran kiitos tehokkaasta tietopaketista. Mistä se ammentaa tätä eurooppasarjakuvan tuntemustaan...?
-
Pappa-Samille taas kerran kiitos tehokkaasta tietopaketista. Mistä se ammentaa tätä eurooppasarjakuvan tuntemustaan...?
Villi Veikkaus: Nuoruudestaan. ;D
Pappa-Sami on selvästi ollut kauan alalla.
-
Niille tiedoksi, jotka eivät länkkäriketjua lue, niin pistin ketjuun "paras Tex Willer piirtäjä" Guglielmo Letterin kuvan siitä, kuinka Corto Maltese pelastaa Texin hengen. En osannut linkittää sitä tänne. Oikein hieno kuva!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2055.0;id=4286)
Minäpäs osasin. -Puro.
-
Siinäpä selventävä vastaus värityksen ominaisuuksiin/omituisuuksiin, Pappa-Kaimaltani. Tänks!
-
Vai että Sveitsissä on tulossa uusintapainoksena? Rekisteröidyin ihan siitä ilosta. :) Sitten multa ei enää puutukaan kuin Samarkandissa.
Jos muuten raha polttelee lompakossa, niin Castermanin kustantama Périples Imaginaires (Imaginary Journeys): Hugo Pratt Aquarelles 1965 - 1995 on kiinnostava ja ennen kaikkea pirun komea teos. 456 sivua ja 28 kertaa 30 senttiä kooltaan. Hintaa tosin tuli melkein satanen postikuluineen, kun painaa niin tolkuttomasti.
-
Luin Aavikon skorppionit. Sehän oli ihan viihdyttävä.
Prattin pelkistetty piirrostyyli toimi mukavasti (aina se ei mulle toimi, läheskään).
Lukemisen jälkeen tosin oli semmoinen tunne, että "no joo, ihan kivaa". Ei mestarillista sarjakuvaa missään nimessä.
Tarinasta puuttui jotenkin huippukohdat, semmoista tasaista jolkottelua, vähän kuin Prinssi Rohkeassa, mutta kuvat eivät olleet niin rikkaita kuin Hal Fosterissa.
Seuraavaksi lukuvuorossa Prattin "Morgan".
-
Minkälainen kirja on les femmes de corto maltese. Sellainen olisi mahdollista saada hankittua, mutta kannattaako hankkiminen?
-
Minkälainen kirja on les femmes de corto maltese. Sellainen olisi mahdollista saada hankittua, mutta kannattaako hankkiminen?
Tuolta toisesta ketjusta löytyy yksi mielipide.
Joo, tuota Femmes de Cortoa kävinkin vilkuilemassa akateemisessa kirjakaupassa, mutta se vaikutti "rahat pois hölmöiltä"-hengessä tehdyltä, ei kovin paljoa tuntunut olevan sellaista, mitä ei Maltese-kirjoissa jo olisi ollut.
No, eipä voi mitään.
-
Minkälainen kirja on les femmes de corto maltese. Sellainen olisi mahdollista saada hankittua, mutta kannattaako hankkiminen?
Suurin osa Corto-kirjoista on tosiaan aika hepposta kamaa, siis isoja kuvia ja vähän todellista sisältöä. Ja niitä on ihan tajuttoman paljon. Muutama hyvä kirja on julkaistu, tarkistan omasta kirjastosta kun muistan. Varsinkin uransa loppupuolella Pratt teki aika paljon sellaisia nopeita akvarellikuvituskirjoja Cortoon liittyvistä teemoista ja laatu vaihteli paljon.
-
Kiitoksia tiedoista. Onko tuossa kirjassa siis akvarelleja tms.?
-
Les Femmesissä on kauniita akvarellimaalauksia.
En taaskaan titenkään muista tarkkaan mitä töitä, mutta moni on jo julkaistu albumien yhteydessä esim. Tangon tai Sveitsin yms.
-
Italialainen Lizard Edizioni julkaiseee roppakaupalla Italialaista laatusarjakuvaa. Siellä on myös vaikka mitä Hugo Prattin juttuja:
http://www.lizardedizioni.com/ricerca.asp?page=2&select=Hugo%20Pratt&scelta=autore
Saako kukaan selkoa noista Afrikan skorpionijutuista? Ensinnäkin siellä on aavistuksen lyhyempiä ja ilmeisesti pahvikantisina jotain, ilmeisesti kaikki julkaistut jutut. Mutta sitten se on myös koostettu kolmeksi isoksi albumiksi. Onkohan niin, että eka albumi pitää sisällään samat sivut kuin suomen ainokainen julkaisu? Toivoisin asian olevan niin, mutta mielestäni sivujen määrä ei täsmää. Olisi kiva tietää ennen kuin alkaa haalia itselleen, että mitä kannattaa tilata.
Ja onko noi Koinskyt samaa sarjaa vaiko jotain muuta?
-
Saako kukaan selkoa noista Afrikan skorpionijutuista?
Prattin skorpioni-tarinoita on 5 kpl. Suomeksi tulleessa albumissa oli 2 ekaa mikä vastaa ekaa isoa Lizardin kokooma-albumia (tai pikku-albumeita 43 ja 44). Tokassa Lizardin kokoomassa on osat 3 ja 4 ja kolmannessa osa 5. Wazem piirsi osan 6. Pikkualbumit on näemmä mustavalkoisia. Isot on värillisiä ja niissä on akvarelleja ym lisämatskua. Osa 3 on omasta mielestäni vielä hyvää matskua piirrokseltaan ja juoneltaan. Sen jälkeen alkoi vauhti hidastua ja piirrostyyli pelkistyä.
Ja onko noi Koinskyt samaa sarjaa vaiko jotain muuta?
Noihin albumeihin on koottu Prattin Fleetwaylle tekemiä korkkaritarinoita uudestaan taittettuina. Siteeksi on hieman uutta matskua missä seurataan Koinskyn vaiheita Italian kamppanjan aikana (en ole itse lukenut, mutta näin olen asian ymmärtänyt).
-
Kiitos Papalle kaikenkattavasta vastauksesta.
-
Ei taida ola "Corto Maltese -krääsää" -ketjua, joten...
Swatchilta kaksi aika hienoa Corto -rannekelloa:
http://www.swatch.com/cortomaltese/
Itse sivu vielä kivempi. Corton matkoja, kuvia, videopätkiä...
Timo
-
Ei taida ola "Corto Maltese -krääsää" -ketjua, joten...
Swatchilta kaksi aika hienoa Corto -rannekelloa:
http://www.swatch.com/cortomaltese/
Itse sivu vielä kivempi. Corton matkoja, kuvia, videopätkiä...
Uuuh!!! Mistä noita saa? Tahtoo!
-
Yritin ostaa ko. kelloa - mustavalkoinen=hienompi malli olikin limited edition joka Swatch-myyjän mukaan meni "hetkessä" (11' 000 kpl). Voi kettu.
Värillistä saa normaaliin 70 CHF= Noin 45 euron hintaan...
-
Olen muuten nähnyt Corto Maltese Sveitsissä, 2. painos opuksen kirjakaupassa. Hyvältä näytti, mutta hinta oli aika korkea, joten en viitsinyt ostaa, kun 1. painos on jo itselläni. Varsinkin, kun ennakkotiedot näyttivät pitävän paikkansa - ei mitään uutta matskua. Mutta hieno julkaisu. Joulu on tulossa, pitää katsoa, jos innostuisi vielä lahjaostoksille... :)
-
Ranskalainen Pierre Veys jatkaa parodioiden kirjoittamista. Philippe & Francisin (Blake & Mortimer), Baker Streetin (Sherlock Holmes) ja Maigretin jälkeen on vuorossa 80-sivuinen albumi Porto Farneze - Hong Kongin mies.
Mustavalkoisista Siberiassa-tyylisistä piirroksista vastaa italialainen Rodolfo Torti. Jälki ei ole ollenkaan hassumpaa ja Prattin maneerit ovat hanskassa, kuten voitte todeta kustantajan (Robert Laffont BD) sivuilla olevista näytteistä. Porto, Kraspoutine ja Stranger kohtaavat Macaolaisessa peliluolassa herra ja rouva Einsteinin:
http://www.laffontbd.fr/livre.asp?code=978-2-221-10705-8 (http://www.laffontbd.fr/livre.asp?code=978-2-221-10705-8)
Albumista otettiin 20000 kpl painos ja sen piti ilmestyä jo marraskuussa 07. Mutta Prattin oikeudet omistava Cong S.A. vei yhdessä Castermanin kanssa asian oikeuteen väittäen albumia väärennökseksi. Nyt taitetaan jälleen kerran peistä siitä mitä parodian nimissä on lupa julkaista. Eli onko piirros liian lähellä alkuperäistä?
Figaron uutinen aihesta (http://www.lefigaro.fr/livres/2007/11/29/03005-20071129ARTFIG00466-offense-ou-hommage-.php)
-
Kuinka tärkeää on noita Cortoja lukea järjestyksessä?
Itse luin ensimmäiseksi Kertomus Venetsiasta ja se oli hieman sekava.
Ehkäpä pitää luke se uudestaan sen jälkeen, kun olen lukenut nita oikeassa järjestyksessä siihen asti. Ehkä aukeaa silloin paremmin... ???
Mistähän cortojen lukemista kannattaisi jatkaa?
-
Kuinka tärkeää on noita Cortoja lukea järjestyksessä?
Itse luin ensimmäiseksi Kertomus Venetsiasta ja se oli hieman sekava.
Ehkäpä pitää luke se uudestaan sen jälkeen, kun olen lukenut nita oikeassa järjestyksessä siihen asti. Ehkä aukeaa silloin paremmin... ???
Mistähän cortojen lukemista kannattaisi jatkaa?
Mahdollisuuksien rajoissa Cortoja kannattaa lukea ilmestymisjärjestyksessä, mutta ei se kauhean tärkeää ole.
Cortoissa viitataan usein aikaisempien albumien tapahtumiin ja niissä esiintyneisiin henkilöihin. Albumeista saa tietysti eniten irti, jos ymmärtää kaikki viittaukset aikaisempaan. useimmissa tapauksissa juonet ymmärtää riittävän hyvin, vaikka ei seuraisikaan tarinoita ilmestymisjärjestyksessä. Jokainen Corto on kuitenkin itsenäinen teos.
Mutta kuten mastermind jo huomasi, Venetsia-albumi ei avaudu ihan täysin jos lukijalla ei jo valmiiksi ole käsitystä Rasputinin hahmosta.
Ainoa ehdoton suositus lukujärjestyksen suhteen on kuitenkin mielestäni se, että heikoin ja sekavin Corto eli "MU - kadonnut manner" jätetään viimeiseksi.
Kerrataan vielä varmuudeksi Cortojen ilmestymisjärjestys:
- Suolaisen meren balladi
- Kauriin merkin alla
- Banaanikonga
- Kelttiläistarinoita
- Etiopialainen romanssi
- Kertomus Venetsiasta
- Corto Maltese Siperiassa
- Corto Maltese Samarkandissa
- Tango
- Corto Maltese Sveitsissä
- Mu
(Menikö oikein?)
En muista, missä välissä Corto Maltese - Nuoruus ilmestyi. Se tavallaan aloittaa koko eepoksen, vaikka ei ilmestynytkään ensimmäisten joukossa. Itse en kuitenkaan suosittele lukemaan sitä ensimmäisenä, vaan mieluummin jossain Siperia - Samarkand-välillä. Rasputinin henkilöhahmo on kyseisessä tarinassa kehittynyt ja muuttunut ensimmäisinä ilmestyneisiin Corto-albumeihin verrattuna.
-
Me monet olemme aloittaneet Non Stopissa vuonna 1976 tulleista tarinoista, jotka ovat "Kauriin merkin alla" -alpparissa. Siitä se lähtee. Italian ulkopuolella aloitettiin julkaisu yleensä siitä.
Kävin lainaamassa tuon "Kauriin merkin alla". Takakannessa lukee, että se aloittaa Corto Maltesen tarinan.
-
Haise Corto Malteselta:
http://www.sparehed.com/2007/03/20/corto-maltese-in-advertising/
ja lisää, lisää hienoa CM -rompetta:
http://www.cortomaltese.com/boutique/index.php?language=en
-
Herra Maltese on saavuttamassa heinäkuussa 40 vuotisrajapyykin!
http://www.cortomaltese.com/
Juhlavuoden kunniaksi olisi kiva saada suomeksikin kovakantiset albumit. Halvempiakin olisivat varmasti kuin huuto.netin hurjien huutamat hinnat.
-
Herra Maltese on saavuttamassa heinäkuussa 40 vuotisrajapyykin!
http://www.cortomaltese.com/
Juhlavuoden kunniaksi olisi kiva saada suomeksikin kovakantiset albumit. Halvempiakin olisivat varmasti kuin huuto.netin hurjien huutamat hinnat.
Hmm, 49 eur tuo juhla-Corto. Ei edes olisi kovin paha hinta.
-
Herra Maltese on saavuttamassa heinäkuussa 40 vuotisrajapyykin!
http://www.cortomaltese.com/
Juhlavuoden kunniaksi olisi kiva saada suomeksikin kovakantiset albumit. Halvempiakin olisivat varmasti kuin huuto.netin hurjien huutamat hinnat.
Hyvä idea, mutta epäilen että Jalava ei tähän kykene, ei se oikein ole kunnolla noita uusintapainoksiakaan pystynyt tekemään.
-
Tuo on se surullisenkuuluisa kirja, joka ei olisi mahtunut matkalaukkuuni.
:(
-
Corto Maltese Samarkandissa näkyy olevan myynnissä huuto.netissä!
-
Wääh! Tahtoo nää kaikki! Tahtoo!
http://www.actuabd.com/Hugo-Pratt-dans-tous-ses-etats
-
muistelisin etta Corto tapasi Butch Cassidyn ja Sundance Kidin Etela-Amerikassa - kyseiset kaksi herraa kuolivat vuonna 1908.
-
muistelisin etta Corto tapasi Butch Cassidyn ja Sundance Kidin Etela-Amerikassa - kyseiset kaksi herraa kuolivat vuonna 1908.
Niin no siis Tango-albumi "paljastaa", että ainakin Butch selvisi hengissä ja elää porskutti vielä pitkään vuoden 1908 jälkeen. Tangon tarkka tapahtuma-ajankohta ei ole ihan selvä, mutta se sijoittuu jonnekin 1920-luvulle.
-
Onko kellään tietoa onko Cortosta tulossa englanninkielisiä uusintapainoksia? Haluaisin kerätä Cortoa, mutta suomeksi albumeiden hinnat ovat pilvissä. Ranskaa en osaa... Joskus muistan lukeneeni, että Dalen Books olisi suunnitellut uusintapainoksia, mutta en ole missään törmännyt...
-
Onko kellään tietoa onko Cortosta tulossa englanninkielisiä uusintapainoksia?
Ei todellakaan taida olla tulossa; NBM:n alput ovat vuosilta 1986-1990.
Olisivat varmaan ottanet uusintapainokset jos olisivat katsoneet tarpeelliseksi...
Italiaa tai ranskaa kannattaa opetella jos ei pätäkkää kotimaisiin Cortoihin löydy.
-
Joskus muistan lukeneeni, että Dalen Books olisi suunnitellut uusintapainoksia, mutta en ole missään törmännyt...
Tuolla ainakin kerrotaan, että tänä vuonna olisi tulossa:
http://www.paulgravett.com/index.php/articles/article/euro-visions/
-
Tuolla ainakin kerrotaan, että tänä vuonna olisi tulossa:
http://www.paulgravett.com/index.php/articles/article/euro-visions/
Pitääkö tuosta ymmärtää, että englanniksi kuitenkin? Julkaisija Dalen Books (http://www.dalenbooks.com/) on nimittäin ilmeisesti lähinnä julkaissut tuonlaisia klassikoita kymrin kielellä. Pari englanninkielistäkin albumia näkyvät julkaisseen, mutta näyttävät olevan walesilaiseen mytologiaan pohjautuvaa kamaa.
Tuo "Ambassador of the Shadows" kyllä lämmittää paatuneen bedefiilin mieltä. Ehkä joku amerikkalainenkin ostaa sen.
-
Laitoinpa meiliä tuonne Dalen Booksiin ja vastaukseksi sain tiedon, että he aikovat julkaista Cortoa uudella käännöksellä englanniksi. Ensimmäinen albumi on La Ballade de la Mer Salée. Tarkka julkaisuajankohta ei ole vielä selvillä.
-
Cortoa uudella käännöksellä englanniksi. Ensimmäinen albumi on La Ballade de la Mer Salée.
Kas, mahtaako kyseessä olla mustavalkoinen painos? Minä olen nimittäin lukenut vain sen väritetyn, suomenkielisen Balladin.
-
Hyvä idea, mutta epäilen että Jalava ei tähän kykene, ei se oikein ole kunnolla noita uusintapainoksiakaan pystynyt tekemään.
Nyt voi vihdoin ja viimein ilmoittaa, että kaksi neliväristä Corto-kokoelmaa ilmestyy syksyllä: Corto Maltese - Brasilian kotka ja Corto Maltese - Herra presidentin voodoo.
Kokoelmat sisältävät tarinoita, jotka julkaistu aikaisemmin mustavalkoisina kokoelmissa Banaaniconga ja Kauriin merkin alla.
Molemmissa kirjoissa uudet esipuheet.
-
Nyt voi vihdoin ja viimein ilmoittaa, että kaksi neliväristä Corto-kokoelmaa ilmestyy syksyllä: Corto Maltese - Brasilian kotka ja Corto Maltese - Herra presidentin voodoo.
Kokoelmat sisältävät tarinoita, jotka julkaistu aikaisemmin mustavalkoisina kokoelmissa Banaaniconga ja Kauriin merkin alla.
Molemmissa kirjoissa uudet esipuheet.
Loistava uutinen, meikä on jo pidemmän aikaa mieliny Cortoa hyllyyn. Kiva nähdä väreissä vaikka mustavalkoisia diggailenkin.
Mielenkiinnolla odotellaan.
-
Molemmissa kirjoissa uudet esipuheet.
Kovakantiset kirjatko olisi siis luvassa?
-
Hieno uutinen! Monta tarinaa yhdessä kirjassa on?
-
Taas saatiin hymyä naamalle. Pakko-ostos on lievä ilmaisu. Hieno juttu!
-
Mieluummin olisi nähnyt vaikeammin hankittavissa olevia Cortoja uusintapainoksina, Samarkandissa ja Siperiassa. Tietysti jos kovissa kansissa, niin kyllähän nämäkin on hankittava.
-
Samarkand olisi kyllä se ykköstoive, ainoa joka itseltä vielä puuttuu. Mutta hienoa on, että Cortoa ei ole unohdettu.
-
Odotellaan, Samarkand on myös kärkipäässä jos minulta kysytään suosikki-Cortoja...ja onhan minulla jo se vanha painos mutta kivat ekstrat, esipuheet, luonnokset yms kelpaisivat kyllä myös.
-
Maksaakohan se jotenkin erityisen paljon, tämä Samarkand, kun tuntuu, ettei siitä saa uusintapainosta millään? Onhan se tietysti tuhti paketti, mutta kun Venetsiasta, Argentiinasta, Nuoruudesta, sveitsistä ja jopa afrikassa albumista tuli uusintapainokset, niin miksei sitten tästä?
Toisaalta paljon Prattia on jäänyt myös alunperinkin kääntämättä ja mieluummin toivoisin näitä "ei cortoja", kuin uusintapainoksia.
Sain hankittua melko suolaiseen hintaan tuon Samarkandissa albumin huutonetistä ja eikös heti perään yksi kaveri kysellyt, että maksoiko hän liikaa, kun osti divarista saman lätyn kahdeksalla eurolla?
-
Valitettavan paljonhan Prattia on julkaisematta. Silti mukavaa saada tätä kovakantista värillistä sarjaa myös suomeksi. Olemattomasta italiankielentaidosta huolimatta on tullut hankittua vastaavia Lizard-kustantamon Corto-albumeja, ja noista erityisesti "Samarkandissa" ja "MU" ovat kerrassaan upeita teoksia. Samarkandi-albumin alussa on 60 sivua taustatietoa ja kuvia; Mu-alpparissa peräti 100 !!!!!
Muuten... nyt oli ainakin Turun Akateemisessa myynnissä erilaisia Corto Maltese -A4-kansioita ja -valokuva-albumia. En tiedä ovatko "virallisia" CM-tuotteita, mutta ihan asiallisen näköisiä.
;D
-
Corto Maltese Etelämerellä Yle Areenassa. Aarresaaresta Hömpstadiin.
Pitääpä lukea tuo Etelämerellä-alppari tässä jo heti ensi viikolla.
-
Corto Maltese Etelämerellä Yle Areenassa. Aarresaaresta Hömpstadiin.
Pitääpä lukea tuo Etelämerellä-alppari tässä jo heti ensi viikolla.
Tätä erinomaista radio-ohjelmaa voi podcastata täältä:
http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2010/05/aarresaarelta_hompstadiin_1717528.html
-
Nyt voi vihdoin ja viimein ilmoittaa, että kaksi neliväristä Corto-kokoelmaa ilmestyy syksyllä: Corto Maltese - Brasilian kotka ja Corto Maltese - Herra presidentin voodoo.
Kokoelmat sisältävät tarinoita, jotka julkaistu aikaisemmin mustavalkoisina kokoelmissa Banaaniconga ja Kauriin merkin alla.
Molemmissa kirjoissa uudet esipuheet.
Brasilian kotka ei kuulemma ilmestykään yhteispainatuksen peruuntumisen vuoksi. Herra presidentin voodoo pitäisi ilmestymän lokakuussa.
-
No nyt se Corto ihan oikeasti herää henkiin... teatterin lavalla (klikkaa!). (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1475)
(http://www.kvaak.fi/images/articles/16092010055747-0.jpg)
-
No nyt se Corto ihan oikeasti herää henkiin... teatterin lavalla (klikkaa!). (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1475)
[/center]
Voi halvattu! Nyt taisi tulla pakko lähteä teatteriin vapaaehtoisesti ensimmäistä kertaa elämässäni :).
-
Nyt taisi tulla pakko lähteä teatteriin vapaaehtoisesti ensimmäistä kertaa elämässäni :).
Olet näköjään jo 18-vuotias, joten eiköhän tuo ole hiljalleen jo aikakin.
-
Olet näköjään jo 18-vuotias, joten eiköhän tuo ole hiljalleen jo aikakin.
Meillä päin ei juuri ole muita teattereita kuin S-marketin edusta Opel Omegoineen. Mutta kyllä, sivistyksessäni on teatterin muotoinen aukko. Se pitänee paikata. Oopperaan en kyllä mene.
-
Jesh jesh jesh, nyt voin pakottaa kaikki kaverini teatteriin mun kanssa.
-
Mutta tavoittaako teatteri sitä hienovaraisesti rakennua tunnelmaa, joka paistaa sarjakuvan jokaiselta sivulta?
Kuten vaikkapa tästä:
(http://pics.livejournal.com/jozefpronek/pic/0008c0kd)
Mutta kyllä tuo esitys inan verran kiinnostaa... Pitääpä harkita ja kuulostella kommentteja.
-
Mutta tavoittaako teatteri sitä hienovaraisesti rakennua tunnelmaa, joka paistaa sarjakuvan jokaiselta sivulta?
Varmaan sillä, että ei oo mitään lavasteita (vaikka lavastajalle on maksettu) ja että nauhurilta tulee lokin ääniä ja valot on hämyisiä ja sitten Korpela lausuu jotain hitaasti ja eleettömästi. Tauon jälkeen joku nainen vastaa pimeydestä samalla tavalla. :P
Timo
-
Heh, Timo loitsi tunnelman hienosti esiin.
Kuva ei muuten mulla näy, on vissiin linkitetty suoraan Gravettin sivuilta.
-
Vaihdoin kuvan, kun ei enää näkynyt. Vai eivätkö nämä suorat linkitykset enää ylipäätänsä toimi?
-
Mutta tavoittaako teatteri sitä hienovaraisesti rakennua tunnelmaa, joka paistaa sarjakuvan jokaiselta sivulta?
Oikeiden tekijöiden käsissä se tavoittaa varmasti ainakin jotain siitä. Takuulla. Tommi Korpela on aivan kymppivalinta Cortoksi!
-
Oopperaan en kyllä mene.
Kuitenkin menet, kun Corto-libretto partiturisoidaan oopperaksi.
-
Kuitenkin menet, kun Corto-libretto partiturisoidaan oopperaksi.
Corto Maltesen roolissa Jaakko Ryhänen. Menisin heti!
-
Mahtihuippua! Heti Q-teatteriin kunhan esitys menee.
Onnistuneista teatterisovituksista mieleen on jäänyt Reservoir Dogsin teatteriversio Joensuussa. Esittivät sitä vielä sellaisen vanhan teurastamon tiloissa. Tää oli joskus vuonna 1998.
-
Sevillan partituuri. tsihi. Pitäiskö Corton olla tenori vai baritoni?
Timo
-
Pitäiskö Corton olla tenori vai baritoni?
Jos Ryhästä ei jostain syystä valittaisi Cortoksi, niin sitten ehkä mieluiten joku nimekäs baritoni.
-
Tutunnäköinen kaveri johdattaa lasilliselle William K:ssa:
(http://www.safkis.fi/uploads/pics/williamk_safkis_0910_280x.jpg)
Nimi on tosin Corsto Maltainen (http://www.safkis.fi/index.php?id=940).
-
Pitääkö tästä taas kohta mennä kurviin. Ei kai tuo ole Ilpon tekemä?
Timo
-
Pitääkö tästä taas kohta mennä kurviin. Ei kai tuo ole Ilpon tekemä?
Ei vaikuttaisi Ilipolta kuitenkaan. On "Corstosta" tehty kampanjaa varten oikein sarjakuvakin. Miten lienee luvan kanssa vai tulkitaanko parodiaksi?
SOK on kyllä reilusti käyttänyt sarjakuvia ja animaatioita mainonnassaan (ks. Hjalmar Löfving), mutta tämä projekti on vähän rajoilla.
Tuli tuota Corstoa maistettua - porilaisen Karhupanimon pale alea, kuulemma, vahvasti humaloitu l. kitkerähkö maku. Prosentteja peräti 5,9. Ei tehnyt mieli ottaa toista.
-
Pale Ale tai IPA on kyllä helppo kuvitella Corto Maltesenkin suosikkiolueksi.
-
Nettiin on listattu Prattin originaaleja (kiitoksia Aapolle vinkistä). Sivu kokonaisuudessaan on tämä:
www.archivespratt.net/originaux.htm
Mm. tällaisia löytyi:
(http://www.archivespratt.net/Images_hugo_pratt/originaux/corto-conjuration1.jpg)
(http://www.archivespratt.net/Images_hugo_pratt/originaux/corto-conjuration2.jpg)
Mutta mitä ihmettä, kun ei ole albumeissa tullut vastaan. Kuvien mukana oli tieto "Corto Maltese, 1982". Osaako joku valaista tätä mysteeriä? Kesken jäänyt tarina vai leikattuja kohtauksia..? Vai olenko vain lukenut albumit huolimattomasti?
-
Ei tuo kyllä mistään julkaistusta Cortosta ole, enkä osaa yhdistää mihinkään julkaistuun edes poistettuna kohtauksena. Ekasta ruudusta päätellen liikutaan Venetsiassa. Lieneekö jokin keskeen jäänyt tarinan aihio suunnitteluvaiheessa olleen Venetsia-albumin tiimoilta?
-
Alarivissä kasvoton hahmo puhuu jotain jostain festivaalista. Olisiko tehty promotarkoituksessa jollekin sarjakuva- tai filmifestivaaleille? Venetsian filmifestivaalit? en tiedä. Kun ruesin googlaamaan, tuli vastaan leffa Hugo in Africa, dokkari Prattista. http://www.hugoinafrica.com/
Edit: em. sivulta löytyvä englanninkielinen pressimatsku kannattaa lukea.
Timo
-
www.archivespratt.net/originaux.htm
Näyttäis löytyvän myös Jesuiittajoen kakkosalbumista kuvia. Hassusti muistuttaa tuo maassa makaava tyyppi vaatetukseltaan saamelaista. Onkohan kässäri revitty silpuksi, kun Hugolle on selvinnyt, että lappi ei ole Alaskassa?
-
em. sivulta löytyvä englanninkielinen pressimatsku kannattaa lukea.
Niin kannattaa. Olipa mielenkiintoinen sivu.
-
Lieneekö jokin keskeen jäänyt tarinan aihio suunnitteluvaiheessa olleen Venetsia-albumin tiimoilta?
Tuota minäkin ajattelin. Venetsia ilmestyi kuitenkin jo1977 ja tämän yhteydessä mainitaan vuosi 1982. 1981 ilmestyi Corton nuoruus ja siihen tämä ei sovi. Tämän jälkeen menikin peräti neljä vuotta ennen seuraavaa tarinaa. Todennäköisesti tämä ei siis ole mistään julkaistusta tarinasta, vaan jostain hylätystä albumiaihiosta tai, kuten Timo sanoi, joku festivaalin promo.
Mitäköhän kaikenlaista sarjakuvaherkkua mahtaakaan Prattin arkistoista vielä löytyä? Nythän löytyi jo se Sandokanin alku.
-
Todennäköisesti tämä ei siis ole mistään julkaistusta tarinasta, vaan jostain hylätystä albumiaihiosta tai, kuten Timo sanoi, joku festivaalin promo.
Julkaistu tarina tuo ei tosiaan voine olla. Kaikki Cortot on suomennettu, eikä tuo voi kyllä mitenkään liittyä yhteenkään niistä. Luulisi myös, että Rasputinin oma tarina tai merkittävä Rasputin-cameo jossain muussa sarjakuvassa mainittaisiin Corto-bibliografioiden yhteydessä (muistetaanhan Kushinkin esiintyminen ''Aavikon skorpioneissa'').
Festaripromo on kyllä hyvä veikkaus - nuo kasvottomat henkilöt voisivat hyvinkin olla jotain festarin teemahahmoja. Mutta luulisi sellaisenkin julkaisun löytyvän jostain edes Pratt-bibiliografiasta?
-
Päivän Hesarissa oli pikkujuttu Q-teatterin Corto Maltese -näytelmästä. Nimiosassa arvatkaa kuka?
(http://www.hs.fi/kuvat/pieni_webkuva/1135261665180.jpeg)
-
Onhan tuosta jo ollutkin puhetta, eli paras mahdollinen Corton rooliin mitä Suomesta löytyy: taiteilija T. Korpela. Hyvältä näyttää...
-
Meikäkin pääsee teatteriin ekan kerran sitten kauppisvuosien ja Ryhmäteatterin Karamazovin veljesten.
-
Haluaisin sen verran valaista asiaa, että on todellakin olemassa tuollainen vajaan kymmenen sivun Rasputin-sarjakuva, jota ei ole suomennettu. (80-luvun alusta, kait)
Cortokin siinä vilahtaa, Humphrey Bogartin ohella...
Muistaakseni tarina on jonkin sortin promoa elokuvafestivaaleille tms.
Tarina löytyy kokonaisuudessaan Dominique Petitfauxin Hugo Pratt-haastattelukirjasta, josta löytyy myös sivun pituinen, suomentamaton johdanto Suolaisen meren balladiin, jossa Corto menee tapaamaan Cainia sairaalaan. Johdanto lienee tehty Kelttiläistarinoiden aikoihin.
Jos joskus skannerin ääreen pääsen, voisi ne laittaa jonnekin koko kansan iloksi. Taisipa kirjassa olla poistettuja sivunpuolikkaita Samarkandissa-eeppoksestakin.
-
Jummi. Tämähän on kiintoisaa! Mikä on kirjan nimi, jotta tietää alkaa metsästyksen?
-
Domique Petitfaux- Hugo Pratt.
Oman kappaleeni löysin Brysselin hämyisiltä sivukujilta. :)
-
Siis tämä(kö?)
(http://www.editorialgalaxia.es/weblog/wp-content/uploads/2009/04/o_desexo_de_ser_inutil.jpg)
-
Keskusteltu sarjakuva löytyy ainakin tästä -
De l'autre cote de Corto
Tuota ylempää kirjaa (Le Desir d'etre inutile) en tunne, mutta molemmat löytyvät Ranskan Amazonista.
De l'autre-opus on ihan kiva, mutta ranskaa olisi mukava osata. :P
-
Toden totta, tuo alempi kuva on juurikin samasta painoksesta, joka hyllystä löytyy.
-
Näköjään sellainenkin kirja on kuin Corto Maltese Tarot. Löytyy nettikaupoista englanninkielisenä. Mitähän pitää sisällään?
-
Näköjään sellainenkin kirja on kuin Corto Maltese Tarot. Löytyy nettikaupoista englanninkielisenä. Mitähän pitää sisällään?
ei se mikään kirja ole vaan tarotkortit, Cortosta tutuilla hahmoilla. Katsellut tuota myös Turun sarjakuvakaupassa.
-
Kiitoksia.
-
ei se mikään kirja ole vaan tarotkortit, Cortosta tutuilla hahmoilla. Katsellut tuota myös Turun sarjakuvakaupassa.
Vinkkinä että pari pakkaa on vielä jäljellä, lisää ei saada ennen joulua. On tukusta loppu.
-
Uusin Corto älpykkä on esteettisesti kyllä perin miellyttävä. Esipuhekin kiinnosti sekä kirjallisuuden opiskelijana että myös yleisesti. Kaappasin oman kopion messiin muutama tunti sitten.
Lisäksi, jotakuta saattaa (tai sitten ei) kiinnostaa seuraava kuriositeetti, Rhys Hughesin Corto Maltese seikkailu Ex Occidente puljulta:
http://exoccidente.com/coanda.html
Omasta puolestani voin kyllä suositella kyseistä teosta.
-
Uusin Corto älpykkä on esteettisesti kyllä perin miellyttävä.
Lisäksi, jotakuta saattaa (tai sitten ei) kiinnostaa seuraava kuriositeetti, Rhys Hughesin Corto Maltese seikkailu Ex Occidente puljulta:
Kyseessä on ilmeisesti Corto-romaani?
-
Uusin Corto älpykkä on esteettisesti kyllä perin miellyttävä. Esipuhekin kiinnosti sekä kirjallisuuden opiskelijana että myös yleisesti. Kaappasin oman kopion messiin muutama tunti sitten.
Jos jollekin jäi epäselväksi, niin Herra presidentin voodoo on ilmestynyt. Artikkeli alussa on runsaanpuoleinen. Väritys on todellakin perin miellyttävä. Tarkempi analyysi arvosteluosastolla ennen joulua.
-
Kyseessä on ilmeisesti Corto-romaani?
Kyllä, olisin voinut olla hiukan täsmällisempi. Tarkemmin vielä sanottuna lyhytromaani, ~124 sivua.
Des Lewis on kirjoittanut 'reaali-aikaisen' arvostelun blogissaan:
http://nullimmortalis.wordpress.com/2010/12/02/the-coanda-effect-by-rhys-hughes/
Nelisenkymmentä euroa tuosta on suhteellisen huokea hinta, mutta toisaalta julkaisijan laatu kirjoissaan on sitä perustavinta luokkaa. Rohkaisen silmäilemään sivuja tarkemminkin.
Lukukokemus oli varsin... mielenkiintoinen. Uskoisin että kyseinen kirja tulee aikanaan halvemmassa muodossa pehmeäkantisena myös joltain toiselta kustantajalta. 100 kopion painos on aika pieni, luultavasti Ex Occidenten kirjat tulevat myöhemmin olemaan enemmän bibliofiilien keräyskohteita, kyseinen paino meneekin kiinni ensi vuoden puolella.
-
Eli Corto Maltese on siis viimeistään nyt herätelty henkiin, tosin romaani- eikä sarjakuvahahmona.
Ajatus jonkun muun kuin Prattin piirtämästä Cortosta tuntuu mieltä vääntävältä, mutta kaunokirjalliset Kortonki-tulkinnat eivät syystä tai toisesta ole lainkaan yhtä häiritsevä ajatus. Taidan tosin odottaa halvempaa painosta normikustantamolta, bibliofiiliset rariteetit eivät ole kaltaistani junttia varten.
-
Mistähän muuten johtuu, että Corto Siperiassa -albusta ei ole tullut uutta suomenkielistä painosta tai laitosta, vaikka siitä ensimmäisestä ja tähän asti ainoasta on jo kohta 30 vuotta aikaa?
-
Mistähän muuten johtuu, että Corto Siperiassa -albusta ei ole tullut uutta suomenkielistä painosta tai laitosta, vaikka siitä ensimmäisestä ja tähän asti ainoasta on jo kohta 30 vuotta aikaa?
Vastahan se 2.painos Corto Siperiasta tuli, ei siitä ole aikaa kuin 20 vuotta. (1p. 1984 & 2p. 1990)
-
Vastahan se 2.painos Corto Siperiasta tuli, ei siitä ole aikaa kuin 20 vuotta. (1p. 1984 & 2p. 1990)
"Corto Siperiasta"? Kuulostaa vielä kovemmalta jätkältä kuin mulle tuttu Corto Maltalta :o
Asiaan. Että siitä onkin uusintapainos? Herramunjee. No, mukavaa huomata olleensa väärässä. Toi vuosi 1990 taisi olla mun elämänkaarellani vaihe, jolloin Corto-kiinnostus oli hetkellisesti vähän alamaissa. (Tutustuin muuten Cortoon Siperia-albumin kautta 14-vuotiaana, eli hetikohta sen ilmestymisen jälkeen).
Olisikohan "Siperian" kolmannellekin painokselle tilausta - tai sitten väritetylle laitokselle?
-
Olisikohan "Siperian" kolmannellekin painokselle tilausta - tai sitten väritetylle laitokselle?
Jos ajatellaan kysynnän ja tarjonnan lakipykäliä niin suurin tarve taitaisi olla Etelänmeren Cortolla, myöskin Samarkandista tulevalla Maltesella saattaisi olla suurempi kysyntä kuin sillä Siperiasta tulevalla Cortolla, tosin ei sekään kai huono vaihtoehto olisi.
Corto Maltese Siperiassa väritetyn laitoksen nimihän tulee olemaan Corto Siperiasta. Tai sitten ei.
-
Rare Exports tuli nähtyä ja olipa herra Corpela siinä, sivuroolissakin, niin vakuuttava että jo on liput Q-teatterin Cortoon. Peräti kahteen eri näytökseen!
-
Joo... Hyvä kuva. Nenä ei ole ihan yhtä terävä konkka, mutta vakuuttaa silti. Ohoo (http://www.q-teatteri.fi/corto_maltese.html).
Ai niin, onhan Jani Volanen Rasputin, onhan?
Timo
-
Jannen kirjoittamassa uuden Corto-albumin arvostelussa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1521) on tärkeää asiaa ja se oli miellyttävä lukea, kiitos paljon!
Mutta arvostelu on kovin lyhyt. Saisihan tuossa edes kertoa seikkailujen aiheet ja tapahtumapaikat sekä hieman henkilöistä. Kaikki Kvaakin lukijat eivät tiedä Jalavan aiempaa albumia taikka Non Stopeja ja Tapiiria, joissa seikkailut on julkaistu aiemmin ja joihin arvostelussa viitataan. Osa Kvaakissa ei tiedä Cortosta yhtään mitään. Kyselit, Janne, värittäjää tässä ketjussa muutama viesti sitten, joten ehkä myös sen tiedon puuttumisen albumista olisi voinut mainita kauneusvirheenä.
Sori kun sanon tämän mielipiteeni julkisesti, kun arviointisi oli nähtävänä ja kommentoitavana sisällöntuottajien osastolla jo aiemmin, mutta en ehdi seurata kirjoittelua ja juttujen ruotimista siellä. Suo tämä kommentti myös anteeksi siksi kun en itse ehdi kirjoittaa arvostelujakaan.
-
En pahastunut ollenkaan. Olet oikeassa, että se on aika lyhyt. Itsekin pitäisin sitä enemmän tiedotteena kuin arvosteluna. Olin ja olen sitä mieltä, että kun samat tarinat julkaistaan nyt kolmannen kerran, niin ei se julkaisu suoraan sanottuna ansaitse kovin pitkää analyysia. Varsinkin, kun nämä tarinat, veikkaan, ovat jo kaikkien nykyisten Pratt-fanien hyllyssä muodossa tai toisessa. Pidempi ja perusteellisempi kirjoitus olisi saattanut houkutella sarjalle uusia faneja, mutta en koe, että tämä on arvostelijan tehtävä. Se on julkaisijan tehtävä, ja tavoitteen saavuttamiseksi olisi hyvä pistää ulos meillä aikaisemmin julkaisematonta Pratt-matskua. Silloin ainakin minä olisin huomattavasti innostuneempi ja valmis kirjoittamaan vaikka kuinka pitkän jutun.
Toki olisi ollut syytä pistää linkki ainakin tänne Lakoman sivuille, jossa on listattuna hienosti kaikki Corto-tarinat. Siltä selviää mm., missä kyseiset tarinat on aiemmin julkaistu. Tässä nyt vähän jälkijättöisesti:
http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/index.html
On mukavaa, kun noihin arvostelujen loppuun saa pistettyä tuon "klikkaa keskusteluun" linkin, jolloin tiedonjanoiset pääsevät helposti ja mukavasti todellisen tiedon äärelle.
-
Minusta tuo arvostelu on erittäin hyvä. Siinä on kaikki olennaiset asiat, olennaisimpana tämä: "Miksi nämä tarinat julkaistaan jo kolmatta kertaa, kun lukematon määrä mestarin muita töitä on edelleen kääntämättä suomeksi?"
-
Minusta tuo arvostelu on erittäin hyvä. Siinä on kaikki olennaiset asiat, olennaisimpana tämä: "Miksi nämä tarinat julkaistaan jo kolmatta kertaa, kun lukematon määrä mestarin muita töitä on edelleen kääntämättä suomeksi?"
Toisaalta mikähän niiden saatavuus lienee tällä hetkellä? Huutonet ei toimi juuri nyt, mutta minä en muista nähneeni mitään noista koskaan, vaikka olen ostanut kaikki spontaanisti vastaan tulleet Tapiiritkin. Liekö siitä Banaanikongan painoksestakin jäänyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan suurehko osa myymättä...
-
Banaani on käsittääkseni yksi helpoimmista Corto-albumeista löytää. Ainakin oli silloin taannoin, kun näitä itselleni ostelin. Ihan en nykytilanteesta ole varma.
-
Kelpaahan näitä uusintapainoksenomaisesti ulos turauttaa aina kymmenen vuoden välein. Ei kai siinä sen kummempia, otetaanhan Asterixista tai tintistäkin. Tuskin ketään isommin haittaa eikä ole mistään pois. Tietty harmillista jos on kompletisti jonka on kokoelmiinsa saatava joka painos.
Seuraavaksi mielellään Samarkandialainen Romanssi, väritkään ei häiritse.
-
Tuskin ketään isommin haittaa eikä ole mistään pois.
Ei se ketään varmasti haitaa, mutta ainakin minua vähän kaihertaa se, onko se mahdollisesti pois jonkun muun teoksen julkaisemisesta. Tuskin sentään, sillä käsittääkseni Jalava tarttuu kaikkiin yhteispainatushankkeiseen, mitä tarjolla on. Ja nyt tarjolla on ollut vain Cortoa.
Eikä minua haittaa pätkääkään omistaa kaikki kolme julkaisua näistä nyt saatavilla olevista tarinoista :).
-
Ei muakaan. Vaikka tosiaan Banaaniconga ei ole kovin hankala löytää. Onhan tässä uudessa kirjassa ne värit, jos niistä tykkää, ja esipuhe.
-
Tuli ostettua tämä itselle joululahjaksi, ja hyvähän se oli värityksineen ja esipuheineen. Esipuheen valokuvat olivat omaan makuuni ehkä hieman turhan taiteellisia.
Mietityttää vain, että mihin Brasilian kotka jäi? Julkaistaanko sitä enää ollenkaan?
-
Yhteispainatus siinä Kotkassa peruuntui. Jos ei tule uutta yhteispainatustilaisuutta, niin se jää kaiketi julkaisematta.
-
Ajattelinkin jo, että kyse oli yhteispainatuksista. Nooh, pitänee lähteä divariin jonakin päivänä etsimään vanhoja painoksia.
-
Q teatteri esittää Corto Maltesen seikkailut nimisen näytelmän, jossa pääroolia Corto Maltesa esittää Tommi Korpela.
-
Lukases Sarja pari aikasempaakin sivua... ;)
-
Q teatteri esittää Corto Maltesen seikkailut nimisen näytelmän, jossa pääroolia Corto Maltesa esittää Tommi Korpela.
Valitsin just itselleni näytöksen perjantaina 25.2.
-
Olikos tämä linkki jo täällä?
http://www.q-teatteri.fi/corto_maltese.html
-
Huomasin juuri,
Maattoman Juanin matkat II - Mikä-mikä-maan saari -sarjakuvan (Javier de Isusi, 2010 Like) sivulla 17 on intertekstuaalinen hatunnosto teosten esikuvalle. :)
-
Kai sinä kävit kirjoittamassa siihen keskusteluun, että ovat väärässä.
-
Nykypolvi ei käy kirjastoissa? Helmet-kirjastoista löytyi yli kolmekymmentä osumaa Cortolle.
Timo
-
Hesarin keskustelussa valitetaan että nykypolvi ei tunne Corto Maltesea, koska sarjakuvia ei saa mistään.
Vastahan Janne arvioi yhden uusintapainoksen. Onko saatavuus ja näkyvyys sitten jotenkin huonoa?
Tottahan tuo on. Saatavilla on tällä hetkellä kolme albumia: Herra presidentin voodoo, Corto Sveitsissä ja Corton Nuoruus. Surkea tilanne.
-
Tottahan tuo on. Saatavilla on tällä hetkellä kolme albumia: Herra presidentin voodoo, Corto Sveitsissä ja Corton Nuoruus. Surkea tilanne.
Internet osasi kertoa, että Cortoa ruvetaan taas julkaisemaan englanniksi. Tällä kertaa Universe Publishingin toimesta. Ensimmäinen nide ilmestyy syyskuussa.
http://www.bleedingcool.com/forums/showthread.php?35040-Hugo-Pratt%5C-s-Corto-Maltese-Back-In-Print-After-Fifteen-Years (http://www.bleedingcool.com/forums/showthread.php?35040-Hugo-Pratt%5C-s-Corto-Maltese-Back-In-Print-After-Fifteen-Years)
-
Jokos näytelmää on nähty? Isot jutut Hesarissa ja Helsingin uutisissakin vähän pienempi (Korpelan haastattelu, ei ollut Korpelalle Corto aiemmin tuttu ollenkaan).
Timo
-
Vastahan Janne arvioi yhden uusintapainoksen. Onko saatavuus ja näkyvyys sitten jotenkin huonoa?
on.
Petteri vastasikin ihan oivasti mutta Petterin kuvaus on optimitilanne.
Kuten sanottua
nykypolvi ei tunne Corto Maltesea, koska sarjakuvia ei saa mistään.
nykypolvi. sarjakuvien yleisestä saatavuudesta voidaan saivarrella kun Aku Ankkaa löytyy huoltoasemia yms myöten mutta Cortoa tai vastaavaa?
ei löydy kuin lähinnä erikoistuneista liikkeistä, kirjakauppamyynti auttaa sarjakuvaa mutta rajaa sen myös entistä vähempien saataville.
Kirjastoargumentti on pätevä kunhan liittää kaukolainat koko maata koskien, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys määrärahaleikkurien aikoina.
Isoin ongelma on ettei Cortoa ole ollut koko ajan saatavilla jotain painosta jossain muotoa.
Maltese kun ei ole kyuitenkaan helpoin sarjakuva ikinä ja vaatii tiettyä kasvamista ja kypsyyttä myös lukijoiltaan.
Teoksien vaikutus on aivan eri jota eri elämäntilanteiden myötä, mutta niihin tutustumiseen vaaditaan mahdollisuus eli saatavuus.
Kun on Non Stop- tapiiri- vanha Jalava sukupolvea kuten itse tämä perspektiivi hukkuu herkästi
-
Jokos näytelmää on nähty? Isot jutut Hesarissa ja Helsingin uutisissakin vähän pienempi (Korpelan haastattelu, ei ollut Korpelalle Corto aiemmin tuttu ollenkaan).
Tänään ensi-ilta. Sarjakuvakeskukselta ainakin menossa muutama katsomaan.
-
Saatavilla on tällä hetkellä kolme albumia: Herra presidentin voodoo, Corto Sveitsissä ja Corton Nuoruus. Surkea tilanne.
Onko tilanne ollut joskus oleellisesti parempi? Olettaisin, että Non Stopin aikoihin sarja oli tunnetuimmillaan, mutta ei se silloinkaan kovin tunnettu liene ollut. Hassu tilanne: tunnen monia joiden mielestä Corto on parasta sarjakuvaa koskaan mutta toisaalta tunnen useita ihmisiä, sarjakuvaakin kohtuu paljon lukeneita, jotka eivät ole koskaan Cortosta kuulleetkaan.
-
Nonarin jälkeen onkin se 80-luvun loppu, 90-luvun alku jolloin oli Jalavan albumeita ja tapiiria ja sitten taas jostain 1995 aina noin 2002-2003 asti tuli albumi per vuosi.
enin osa uusintapainoksia, mutta silti.
Sitten tulikin hiljaista pitkäksi aikaa.
Tuo määritelmäsi osuu aika tarkkaan maaliinsa, harvassa ovat ne joista Corto on "ihan kiva". Enimmälle osalle uppo-outo tai sitten niitä sarjakuvia joista puhutaan suurinpiirtein ääni ihailusta väristen.
-
En pitänyt siitä Non Stopissa, kun Corto Siperiassa ilmestyi niin se oli elämän suuria valaistumisen hetkiä (vrt. eka seksi, eka AC/DC-vinyylin ostaminen, eka Metallican keikka, omien mukuloiden syntyminen).
-
Jokos näytelmää on nähty? Isot jutut Hesarissa ja Helsingin uutisissakin vähän pienempi (Korpelan haastattelu, ei ollut Korpelalle Corto aiemmin tuttu ollenkaan).
Timo
Aivan loistava näytelmä, lämpimät suosistukseni kaikille, menkää katsomaan!
Ja vielä Cortojen saatavuudesta: uusintapainosten harva ilmestymistahti ei johdu suomalaisesta kustantajasta. Teemme kaikkemme, että saisimme joka vuosi uuden Corton ja muitakin ennen kääntämättömiä Prattin töitä suomeksi.
-
Aivan loistava näytelmä, lämpimät suosistukseni kaikille, menkää katsomaan!
Ja vielä Cortojen saatavuudesta: uusintapainosten harva ilmestymistahti ei johdu suomalaisesta kustantajasta. Teemme kaikkemme, että saisimme joka vuosi uuden Corton ja muitakin ennen kääntämättömiä Prattin töitä suomeksi.
Liput näytelmään on kyllä varattu. :)
Jos Samarkandissa-albumi tulisi lähivuosina uusintapainoksena, niin tässä olisi ainakin yksi äärimmäisen kiitollinen asiakas. Se on ainoa, jota en ole tolkulliseen hintaan löytänyt mistään. Ennen suomentamattomat Prattit kuulostavat toki todella hienolta myös.
-
Ennen suomentamattomat Prattit kuulostavat toki todella hienolta myös.
Ehdottomasti!
Sääli, ellei peräti synti ja häpeä, jos joku kustantajasta riippumaton taho oleellisesti vaikeuttaa Prattin julkaisua täällä.
-
Liput näytelmään on kyllä varattu. :)
Jos Samarkandissa-albumi tulisi lähivuosina uusintapainoksena, niin tässä olisi ainakin yksi äärimmäisen kiitollinen asiakas. Se on ainoa, jota en ole tolkulliseen hintaan löytänyt mistään. Ennen suomentamattomat Prattit kuulostavat toki todella hienolta myös.
Täällä toinen. Kokoelma on muuten jo kovin kattava. Nyt on jopa "tuplia", kuten Corto Maltese Argentiinassa + Tango ja Corto Maltese Venetsiassa + Kertomus Venetsiasta rinta rinnan.
Tosin mä alan olla valmis ostamaan sen Samarkand-albumin kohtapuoliin jo järjettömäänkin hintaan...
-
Tottahan tuo on. Saatavilla on tällä hetkellä kolme albumia: Herra presidentin voodoo, Corto Sveitsissä ja Corton Nuoruus. Surkea tilanne.
Korjaan: Nuoruuskin on jo loppuunmyyty.
-
Aivan loistava näytelmä, lämpimät suosistukseni kaikille, menkää katsomaan!
Mennään, mennään, liput on jo hankittu!
Mutta kuka on Rasputin? Onko hyvä? Voisin kuvitella, että Tommi Korpela on Cortona varsin ok, mutta Rasputin...?!
Nimimerkillä yksi niistä, jotka puhuvat Hugo Prattista ääni ihailusta väristen (ja jonka hermo kohta pettää sen yhden omasta kokoelmasta puuttuvan Corton suhteen = saattaa maksaa mansikoita sen saadakseen)
-
Rasputin on tietysti Kyösti Pöysti (=Jani Volanen)
ja sitähän minä just toivoinkin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,2213.msg322803.html#msg322803)! Jeah! :D
Timo
-
Täällä toinen. Kokoelma on muuten jo kovin kattava. Nyt on jopa "tuplia", kuten Corto Maltese Argentiinassa + Tango ja Corto Maltese Venetsiassa + Kertomus Venetsiasta rinta rinnan.
Tosin mä alan olla valmis ostamaan sen Samarkand-albumin kohtapuoliin jo järjettömäänkin hintaan...
Kerran tarjosin 70 euroa huuto.netissä, mutta joku vielä hölmömpi tarjosi enemmän. :)
Mulla ei taida olla muita tuplia kuin NBM:n englanninkielinen Corto Maltese in Siberia, joka piti ostaa ihan kuriositeettina kun vastaan tuli, englanniksi Corto kun ei ole kovin kattavasti seikkaillut.
-
Kaikki Cortot on tietääkseni julkaistu englanniksi, paitsi Mu.
Netin mukaan NBMltä tuli joskus aikoinaan (80-luvulla) 7 alppua; ei pysty verifioimaan kun ei ole kotona ja alpparit kourassa.
Poikkeuksena formaattiin oli 90-luvulla seitsemänä irtolehtenä ilmestynyt Ballad of the Salt Sea.
Alpparit olivat:
1 The Brazilian Eagle
2 Banana Conga
3 Voodoo for the President
4 A Mid-winter's Morning's Dream
5 In Africa
6 The Early Years
7 In Siberia
8 Fable of Venice
MUOKS: Muutin nimet muotoihinjotka vastaavat alppujen kylkiä & lisäsin Venicen.
-
Corto ja Non-stop... Käsitykseni on että Non-stop oli suunnattu lähinnä lapsille; tai ainakin sitä lukivat lähinnä lapset... Lukijapalaute oli Corton osalta aika tyrmäävää, ainakaan julkaistun palautteen perusteella muistaakseni kukaan (?) ei pitänyt.
NBM on tosiaan Cortoa julkaissut englanniksi, samoin kuin jotain muutakin Prattia. Itse ostin Pratt/Manaran El Gauchon (suom. Etäisten maiden tuuli) värillisenä &
kovakantisena vuosia ennen suomalaista painosta. Samoin hankin Intiaanikesän (Indian summer, Catalan Communications) kovakantisena ennen suomalaista painosta.
Prattin muuta tuotantoa en ole löytänyt osaamillani kielillä >:(
(Catalan Communications on julkaissut muutakin eurooppalaista laatusarjakuvaa englanniksi, ainakin Francois Boucqia, NBM:ltä löytyy ainakin Vittoria Giardinoa, omat suosikkini mainitakseni...)
-
Ainakin seuraavat on julkaistu noiden lisäksi:
The Celts
Fables of Venice
The Golden House of Samarkand
Tango
The Secret Rose (= CM Sveitsissä)
Haa, fable of Venice oli NBMn numero 8.
Osat 1-8 ilmestyivät välillä 86-90.
Kaiketi nuo muut Joen mainitsemat ovat kaikki englantilaisen Harvill Pressin julkaisemia? Ainoa josta löytyy muuta infoa kuin nimi on Celts (Harvill '96, ISBN 1860462715)
Harvillilta näyttää myös ilmestyneen samana vuonna Salt Sea alppuna (ISBN 1860462707). Molemmista löytyy Amazonilla jopa kuva.
Onko kellään tarkempaa tietoa noista muista (Samarkand, Tango, Secret Rose) tai peräti omassa hyllyssä?
-
Asiasta toiseen: Jokos joku on sen Corto-näytelmän nähnyt? Mimmonen oli? Kun tulis se saaukutirallaan palkkapäivä niin uskaltaisin käydä lipun ostamassa ja näytelmän tsekkaamassa...
-
Kerran tarjosin 70 euroa huuto.netissä, mutta joku vielä hölmömpi tarjosi enemmän. :)
Mulla ei taida olla muita tuplia kuin NBM:n englanninkielinen Corto Maltese in Siberia, joka piti ostaa ihan kuriositeettina kun vastaan tuli, englanniksi Corto kun ei ole kovin kattavasti seikkaillut.
Niinpä...
No, olenhan mä tässä herätellyt ranskantaitojani henkiin Astérixien parissa. Ehkä pitäisi kalastella Samarkandista ranskankielinen versio. Tai englannin-, jos niitä on.
Näytelmästä: onkos tämä Turun Sanomien arvio jo linkitetty: http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/teatteri/198369.html
-
Ranskankielisestä Samarkandista on otettu uusi painos viime vuonna, että sitä saa taas. Mutta miksei otettu yhteispainosta samalla suomeksi?
Corto Maltese Samarkandissa tulee syksyksi suomenkielisenä väriversiona. Yrittäkää odottaa siihen saakka.
-
Onko kellään tarkempaa tietoa noista muista (Samarkand, Tango, Secret Rose) tai peräti omassa hyllyssä?
Jukka, oliko sinulla näitä hyllyssä vai olitko kaivanut infon vaan netistä?
-
Corto Maltese Samarkandissa tulee syksyksi suomenkielisenä väriversiona. Yrittäkää odottaa siihen saakka.
Hahaa! JUURI kävin naputtelemassa Amazoniin tilauksen, nyt mulle on tulossa myös ranskankielinen mustavalkoinen Samarkand. :)
Noh, onpahan sitten kahden värin versiot - ja mietinkin tilatessani että vaikka Asterixeista lukioranskallani pystynkin nauttimaan, niin Corton ja kumppaneiden filosofoinnit menevät varmasti yli hilseen. Jos suomenkielinen on myös käytössä, niin sittenpä voin opetella Corto-ranskaa sujuvasti. :)
Samarkand on muuten juuri nyt Helsingin kaupunginkirjaston 100 suosituimman kirjan joukossa: http://www.lib.hel.fi/Page/23877b06-5844-41d0-bac5-c53cc0a1df7d.aspx
-
Corto Maltese Samarkandissa tulee syksyksi suomenkielisenä väriversiona. Yrittäkää odottaa siihen saakka.
Eittämättä päivän paras uutinen.
-
Corto Maltese Samarkandissa tulee syksyksi suomenkielisenä väriversiona. Yrittäkää odottaa siihen saakka.
Piru olisi ehkä pitänyt nopsaan käydä huudattamassa rahat pois omasta versiosta...mutta joo, tervetullut uutinen, varsinkin kun Samarkand kuuluu omiin suosikkeihini Corton seikkailuista niin väriversio houkuttaa myös.
-
Ei Corto Maltesen ranskannoksissa kovin vaikeaa kieltä ole. Lukioranskalla pärjää, ja google-kääntäjällä.
Mulla on kaikki suomalaiset Cortot ja nuo NBMn alput.
Ranskaa en lukenut edes lukiossa ja sarjakuvan lukeminen nettikääntäjän kautta ei tunnu kyllä luontevalta saatikka jouhevalta. Mutta ihan hyvä idis kuitenkin; pitää pistää varoiksi korvan taakse.
Tarkoitus oli vaan koettaa saada verifikaatiota noista lopuista enkkupainoksista. Mutta tuskinpa niitä olisi esmes wikipediaankaan kukaan alkanut hatusta keksimään...
-
Kas, kukaan ei ole kysymystäni noteerannut. Ei se mitään, nyt on lipppu plakkarissa Korpela-Cortoon, eilen näin telkusta pätkän näytelmästä (veitsellä kohtalonviiva kämmeneen kohtaus) ja näytti ihan hyvältä ja muistin ton kohtauksen sarjiksestakin (tosin en muista MISTÄ niistä alppareista oli).
Liput menevät kyllä nopeasti...
-
eilen näin telkusta pätkän näytelmästä (veitsellä kohtalonviiva kämmeneen kohtaus) ja näytti ihan hyvältä ja muistin ton kohtauksen sarjiksestakin (tosin en muista MISTÄ niistä alppareista oli).
Minun mielikuvani mukaan sitä kohtausta ei ole missään alpparissa. Se on vain mainittu; muistaakseni Kultasuu sanoi (suunnilleen ensi tapaamisella) Corton tehneen niin joskus nuorena poikana...?
-
Näytelmästä: onkos tämä Turun Sanomien arvio jo linkitetty: http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/teatteri/198369.html
Tolppis, ainakin tämän verran sitä on noteerattu. Ja jo aiemminkin tässä ketjussa on kommentoitu näytelmää.
-
Tuossa myös pari linkkiä sanomalehtien arvioihin:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/plehti/ijuttu.jsp?oid=2011/02/24/4130885
http://www.hs.fi/kulttuuri/teatteri/artikkeli/Cortolle+maailma+on+narrien+n%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%B6/HS20110224SI1KU0376g
-
http://www.hs.fi/kulttuuri/teatteri/artikkeli/Cortolle+maailma+on+narrien+n%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%B6/HS20110224SI1KU0376g
Hesari, Suna Vuori:
Karrikointi kuolettaa olennaisen osan Corton Maltesen syvistä pohjavirroista. Corto Maltese siis näyttää hyvältä - mutta sillä olisi varaa olla vakavampi, syvempi, jopa psykologisempi.
Edit: Paperilehdessä Römpötti oli vielä enempi sen kannalal että puskafarssi tästä tuli.
Tuo näkyi jo lyhyistä pätkistä mitä töllöstä tuli. Mieleen tulvahtivat auttamatta vanhat kotimaiset elokuvat joissa seikkaillaan eksoottisissa maissa. Joku Herra ja ylhäisyys, Ville Salminen on senor Cortez. jne. ja mitä näitä on. Jaa-a. Mutta katotaan.
Timo
-
Niin siis TIEDÄN ja olen huomannut että näytelmä on todella hyvin - hämmästyttävän hyvin - noteerattu (kunpa itse Corto-sarjiskin noteerattaisiin aina näin hyvin) suomalaisessa mediassa mutta tarkoitin siis että onko täällä KVAAK:issa kukaan vielä sitä nähnyt/arvostellut. Nääs. Myönnetään, olen hiukan vaikeaselkoinen joskus...
Tietysti noita arvosteluja ei oikeastaan viitsi lukea ennen kuin on nähnyt sen. Toisaalta nimenomaan sarjakuvia lukeneiden arviot ovat ihan jees tietää jo ennen katsomista.
Kovin pitkälle meni mun näytökseen pääsyni (31.3.). Eka näytelmäni sitten jotain vuoden 1994...
-
Ei tästä oikein mitään jaksa tai viitsi ennakkoon odottaa. Katsoo sitten mitä eteen laitetaan. Sarjakuvista on tätä ennen todistettavasti tehty ainakin yksi onnistunut näytelmä: Aarne Ankka. Muut ovat olleet vähän sinne päin tai aivan kammottavia.
Teatterissa pitäisi kyllä käydä enemmän. Hieno ilmaisumuoto, etten jopa sanoisi klassinen.
-
Aarnesta on SVT:n teatterissa taltioima versiokin. Sitä ei varmaan ole nähty Suomen televisiossa? Kun kerrankin svedu-tv tekee jotain hyvää, ei sitä vahingossakaan täällä näe.
Tuli se ...joskus... koska minulla on se videolla ...jossain. Näin Aarnesta sekä SVT:n taltioinnin että livenä Virus-teatterin suomalaisversion - jälkimmäisen samana päivänä jolloin Spede kuoli...
Näytelmäkäsikirjoitus on julkaistu myös pokkarina, se inspiroi minua tuottamaan ns. draamapokkarin "Viivi ja Wagner - kaksi näytelmää" (ISBN-13: 9789525768206).
-
Minulle on kertynyt saksankielisiä kaksoiskappaleita, kun ei aikoinaan suomenkielisiä vielä ollut. Mieheni veli on tainnut osan tuoda matkoiltaan. Südseeballade oli se, johon rakastuin aivan silmittömästi.
Saksaksi löytyy:
Südseeballade
Die Kelten
Im Zeichen des Steinbocks
Venezianische Legende
Und immer ein Stück weiter (Banaaniconga)
Saksaksi pysyn kyllä kärryillä siitä, missä mennään, mutta hienoimmat vivahteet menevät harmittavasti yli. Cortoista puuttuu enää CM Argentiinassa. Lisäksi listalla on Intiaanikesän hankinta. Huomasin, että sitä on myynnissä saksankielisenä ja tämä hieman houkuttelee. Olettaisin, että tämä on kyseinen teos, vaikka otsikko on enemmän kuin hämäävä...
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=3866078730
Minäkin olisin kiinnostunut kuulemaan paikalla olleiden sarjakuvaharrastajien mielipiteitä Q-teatterin tuotoksesta.
-
Heh, joku aika sitten tuli korjattua paikalliselta kirpparilta ilmaiseksi (!) kasa Commando ja War Picture Library -lehtiä joita myyjä oli heittämässä roskiin. Lueskelin tässä nyt sitten episodia "Battle Stations" (Toukokuu 1963) ja mietin että onpas kovin Prattia. No niin olikin, ja grafiikan ohella stoorikin on monta pykälää keskiverto-sotasarjiksen yläpuolella. Hauskaa sikäli että tää ketju taitaa olla ainoa paikka netissä, mistä voi tarkistaa Pratin tekemät "Korkkarit".
-
Hauskaa sikäli että tää ketju taitaa olla ainoa paikka netissä, mistä voi tarkistaa Pratin tekemät "Korkkarit".
tai sitten voi katsoa esimerkiksi ketjun Hugo Prttiin korkkarit (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7662.0.html)
-
Corto Maltese Samarkandissa tulee syksyksi suomenkielisenä väriversiona. Yrittäkää odottaa siihen saakka.
Mahtavuutta! Ei tässä vajaa vuosi tunnu enää missään.
Meidän porukka sai vasta toukokuulle liput näytelmään. Mutta mikäs hätä tässä, senkään kanssa.
-
Le voyage imaginaire d'Hugo Pratt
17 mars au 21 août 2011
http://www.pinacotheque.com/index.php?id=397#2137
http://translate.google.ee/translate?js=n&prev=_t&hl=et&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&sl=fr&tl=en&u=http%3A%2F%2Fwww.arts-spectacles.com%2FExposition-Le-Voyage-imaginaire-d-Hugo-Pratt-a-la-Pinacotheque-de-Paris-du-17-mars-au-21-aout-2011_a5757.html
-
Q-teatterin näytelmä nähty. Oli minun makuuni erinomainen! Olin hieman varovaisella asenteella liikkeellä, Harri Römpöttihän kritisoi esitystä Hesarissa siitä ettei sarjakuvan syvintä olemusta ollut ymmärretty, onneksi voin olla eri mieltä.
Minusta Corton henki oli tavoitettu oikein hyvin. Dramatisointi oli onnistunut. Näytelmällisesti erityisen toimivia hahmoja olivat Rasputin, Venexiana Stevenson ja Lady Marianne. Varsinkin Lady Marianne oli tällaiselle suht ahkeralle teatterissa kävijälle siinäkin mielessä virkistävä hahmo, että vastaavaa naishahmoa en muista aikoihin teatterin lavalla nähneeni. Arvaamaton, kajahtanut ja vaarallinen Lady Marianne pisti pakan sekaisin aina kun lavalle ilmestyi.
Näyttelijät olivat hyviä, ja Tommi Korpela vastasi mielikuvaani elävästä Cortosta todella hyvin.
Lisäksi arvelisin, että vauhdikkuudesta johtuen näytelmä osuu hyvin myös mieskatsojien makuun (anteeksi stereotyyppinen mielikuva miespuolisista teatterissa kävijöistä) ja yleisö eilisillan esityksessä melko nuorta verrattuna tyypilliseen helsinkiläiseen teatteri-iltaan.
-
Itse olen 17. päivä menossa muutaman kaverin kanssa katsomaan tuota näytelmää. Kiva kuulla että ainakin jotkut pitävät siitä!
-
Venexiana Stevenson
Mitäh??!!! Onko siinä (tietenkin on!) tämäkin "roomalainen nenä", omalaatuisen kaunis ja arvaamaton Corto-nainen? Kuka on esittäjä ja näyttääkö edes yhtään Venexianalta? Kuten saatatte arvata, on hahmo eräs suosikeistani Cortoissa naishahmoista...
-
Vaimon kanssa ollaan myös menossa 17. päivä. Pistin emännän lukemaan Cortoa, joka ei ollut hänelle entuudestaan tuttu. Kommentti ensimmäisen 40 sivun jälkeen oli "hirveästi kirjoitus- ja pilkkuvirheitä". Siinä rapisivat Heikki Kaukorannan pisteet :)
-
Kommentti ensimmäisen 40 sivun jälkeen oli "hirveästi kirjoitus- ja pilkkuvirheitä". Siinä rapisivat Heikki Kaukorannan pisteet :)
Oho. Mikä albumi?
Timo
-
Mitäh??!!! Onko siinä (tietenkin on!) tämäkin "roomalainen nenä", omalaatuisen kaunis ja arvaamaton Corto-nainen? Kuka on esittäjä ja näyttääkö edes yhtään Venexianalta? Kuten saatatte arvata, on hahmo eräs suosikeistani Cortoissa naishahmoista...
Tekstin koko
Maanantai 7.3.2011Haku
NÄHTY
• Corto Maltesen seikkailut, ohjaus Fiikka Forsman, sovitus Fiikka Forsman & Essi Hurme.
Rooleissa: Tommi Korpela, Pirjo Lonka, Jani Volanen, Taisto Oksanen, Janne Hyytiäinen ja Kreeta Salminen.
Arvio perustuu Q-teatterin ensi-iltaan 17.2.
Italiaisen Hugo Prattin (1927-1995) Corto Maltese -sarjakuviin perustuva Corto Maltesen seikkailut on jo lähtökohtaisesti erikoinen tulokas Suomen teatterilavoilla. Vaikka Corton seikkalullisia sarjakuvia onkin Jalavan toimesta suomennettu, eivät ne vaikkapa Tintin suosioon tai tunnettavuuteen ole yltäneet.
Ensi-iltayleisökin oli voittopuolisesti tietämätön sarjakuvien sisällöstä, mutta se ei kokemusta vesittänyt. Tommi Korpelan esittämä Corto Maltese on arkkityyppinen, keikarimainen seikkailijapersoona, jolta ei karismaa puutu.
Kourallinen näyttelijöitä
Näytelmä alkaa ensimmäisen maailmansodan runtelemasta Venetsiasta, josta syöksytään heti salajuonien verkkoon. Corto Maltesen tavoitteena on vapauttaa hullu ystävänsä, venäläisrosvo Rasputin (Jani Volanen) vankilasta ja löytää samalla huhuttu Samarkandin aarre.
Vaikka jatkuvat juonenkäänteet tuntuvat välillä jopa absurdeilta, peittoaa Hugo Prattin loistava seikkailutarina vaikkapa Indiana Jones -elokuvat aivan mennen tullen. Tarina puikkelehtii hienosti maailmanhistorian mylleryksessä, oikeiden ja fiktiivisten piirteiden risteytyessä sulavasti.
Q-teatterin tyyliin näyttelijöitä on vain kourallinen ja useimmilla on lukuisia toistuvia rooleja. Taisto Oksasen venetsialainen munkki ja Janne Hyytiäisen moninaiset arabihahmot ovat mainioita. Kanssakäyminen on luontevaa, erityisesti Korpelan ja Volasen yhteisistä kohtauksista näkee valtaisan yhteisen näyttelykokemuksen, niin taitavasti kaksikko pallottelee venkuraista dialogia. Hatunnoston ansaitsee myös Kreeta Salminen, joka nuoresta iästään huolimatta loikkii hienosti agentti Venexiana Stevensonin ja armenialaisen orpotytön roolien välillä.
Nopeatempoinen seikkailu
Enemmän kuin aarrejahdista, kertoo näytelmä itse Corto Maltesesta, jonka unet ja kuvitelmat rikkovat alati näytelmän todellisuutta. Hyvin pian hänet sekoitetaan turkkilaiskomentaja Timur Sevketiin, joka on kuulemma aivan hänen näköisensä. Corto tietää, että kaksoisolentonsa, eli doppelgängerin kohtaaminen tietää kuolemaa – mutta kummalle?
Korpela irroittautuu nimiroolista myös Sevketin saappaisiin otettaan menettämättä. Poetiikkaa lisää se, että Korpela itse on kuin ilmetty Corto Maltese suoraan sarjakuvan sivuilta.
Mystiikka ja tarinankäänteet muodostavat nopeatempoisen seikkailun, jota hykerryttävät henkilöhahmot pitävät kasassa. Lopuksi jää hyvä mieli ja nälkä jatko-osalle.
Hankala yhtälö
Fiikka Forsman on aiemmin sovittanut Q-teatterille Günter Grassin Peltirummun sekä Marcel Proustin Jälleenlöydetyn ajan, mikä kertoo paitsi ohjaajan loistavasta kirjallisuusmausta, myös rohkeudesta ja aivan poikkeuksellisesta taidosta alkuperäisteosten tuomisessa näyttämölle.
On hankala yhtälö tehdä kevyehkö näytelmä, joka ei taannu typeräksi tai ratsasta helpoilla koomisilla koukuilla. Corto Maltesen seikkailut onnistuu tässä suvereenisti ja näyttää uutta suuntaa, jota näkisi mielellään lisää tulevaisuudessa.
TUUKKA HÄMÄLÄINEN
• Corto Maltesen seikkailut saa 5/5 ruusua.
-
Mitäh??!!! Onko siinä (tietenkin on!) tämäkin "roomalainen nenä", omalaatuisen kaunis ja arvaamaton Corto-nainen? Kuka on esittäjä ja näyttääkö edes yhtään Venexianalta? Kuten saatatte arvata, on hahmo eräs suosikeistani Cortoissa naishahmoista...
Käyhän lukemassa Q-teatterin sivuilta näytelmän tiedot. Siellä on kuvia hahmoista, näyttelijätiedot ja sivulle linkatuissa arvosteluissa myös mainitaan henkilöhahmoja.
-
Kommentti ensimmäisen 40 sivun jälkeen oli "hirveästi kirjoitus- ja pilkkuvirheitä". Siinä rapisivat Heikki Kaukorannan pisteet :)
Ennemminkin tekstaajan. Jussi Karjalaisen????
-
Oho. Mikä albumi?
Samarkandia. Tekstaaja oli muuten Hannu Peippo.
-
Nyt on näytelmässä käyty. Ja kyllä viihdytti. Vaimollakaan ei tullut aika pitkäksi, vaikka hän ei tiennyt aiheesta etukäteen juuri mitään. Muutama juttu ei kuitenkaan sopinut minun mielikuvittelemaani Corton maailmaan. Ensinnäkin olen pitänyt Cortoa lakonisempana ja ns. coolimpana sankarina kuin mitä Korpelan tulkitsema Corto oli. Tokihan teatterilavalla pitää eläytyä, eihän esitys muuten näyttäisi miltään. Minun mielikuvissani Corto on kolmikymppinen. En tiedä, minkä ikäinen Korpela on mutta veikkaan, että neljänkympin rajapyykki on jäänyt taakse jo jokin aika sitten. Hivenen yli-ikäinen oli myös Pirjo Lonka, jolla oli ainakin kolmen neitokaisen rooli, mm. Pandoran. Mutta kyllä kokemus ja karisma korvasi kummallakin sen, mitä väärän iän myötä ehkä menetettiin.
Käsikirjoitus oli onnistunut. Hyvin pääsi Corto-tunnelmaan ja oli mukava bongaila mikä vuorasana oli mistäkin tarinasta. Samarkandian mukaanhan siinä pitkälti mentiin mutta rönsyjä muistakin albumeista toki oli. Jossain kohdissa tuntui, että rönsyjä oli jopa liikaakin, mutta en kokenut pitkästyväni missään vaiheessa.
Muista näyttelijöistä Jani Volanen Rasputinina oli yliveto. Hän oli aavistuksen koomisempi hahmo kuin mitä sarjakuvissa. Tämä koomisuus ulettui myös moniin etnisiin sivuhahmoihin: turkkilaisiin, kurdeihin, juutalaisiin... Heidät oli usein kuvattu hölmöiksi rääsyläisiksi. Prattin sarjakuvissa he esiintyvät mielestäni paljon arvokkaampina ja ylpeimpinä. Tämä oli oikeastaan ainoa juttu, mikä joissakin kohdissa meikäläistä häiritsi. Rasputinista vielä, että näytelmässä hänellä vihjattiin olevan homoseksuaalisia taipumuksia. Sarjakuvasta minulle ei ole tällaista mielikuvaa koskaan tullut.
Todettakoon vielä, että Kreeta Salminen Venexiana Stevensonina oli mielestäni melkoisen hottis.
-
Rasputinista vielä, että näytelmässä hänellä vihjattiin olevan homoseksuaalisia taipumuksia. Sarjakuvasta minulle ei ole tällaista mielikuvaa koskaan tullut.
Ei minullekaan, mutta nyt kun asia tuli puheeksi...niin, noh, eipä Rasputin kyllä naisia kohtaan kauheasti osoita mielenkiintoa, jos Pandoran kähmimistä Suolaisen meren balladin alussa ei lasketa. Myöhemmissä tarinoissa Rasputin näyttää suorastaan inhoavan naisia ja torjuvan kaikki vastakkaisen sukupuolen lähestymiset. Lisäksi hän ampuu yhden naisen, jota kohtaan Corto osoittaa romanttista mielenkiintoa (mustasukkaisuutta?). Kyllähän Corto selvästi on se ainoa ihminen, jota kohtaan Rasputin tuntee jotain rakkauden tapaista. Jokainen vastatkoon mielensä mukaan onko se tunne sitten veljellistä vaiko romanttis-seksuaalista.
Jos puhutaan yleisellä tasolla, niin kyllähän Rasputinin hahmo kehittyi Corto-tarinoiden edetessä alkuaikojen groteskista mielipuolesta paljon syvällisempään ja monisyisempään suuntaan. Samalla kehittyi Corton ja Raspan suhde.
Ei tuo homotulkinta mielestäni kauhean kaukaa haettu ole, vaikka ei nyt aivan suoraa tukea Prattin tarinoista ehkä saakaan. Selvästi tunnistettavat fiktioiden kiintiöhomot ovat tietysti nykyajan ilmiö, mutta kyllä rivien väleihin on aikaisemminkin usein kätketty kaikenlaista.
-
Ei tuo homotulkinta mielestäni kauhean kaukaa haettu ole, vaikka ei nyt aivan suoraa tukea Prattin tarinoista ehkä saakaan.
Eipä tuota näytelmässäkään (onneksi) kauheasti alleviivattu. Kukin tulkitkoon asioita mielensä mukaan.
-
Minun mielikuvissani Corto on kolmikymppinen.
Niinhän se on. Cortohan on tiettävästi syntynyt heinäkuussa 1887 ja Enver-pasha kuoli historiankirjojen mukaan elokuussa 1922. Kipparinlakkimies on siis Samarkand-albumin lopputapahtumien aikaan terveydestään hyvää huolta pitänyt 35-vuotias.
-
Eipä tuota näytelmässäkään (onneksi) kauheasti alleviivattu. Kukin tulkitkoon asioita mielensä mukaan.
Siitä on hetki kun olen Samarkandin lukenut viimeksi mutta muistelisin että se mahdollisti tuollaisen luennan enemmän kuin muut Corto-tarinat, ei siinäkään mitään suoraan sanottu mutta...
-
Hyvää viihdettä oli, vaikka varsinkin ensimmäisellä puoliskolla oli turhaa koheltamista.
Jani Volasen Rasputin - tuo tunnevammainen, sitoutumiskyvytön, toimi aivan täysillä. Korpelan Cortolla oli raskas rooli josta hän suoriutui erinomaisesti. Maltalainen on erittäin bi ambivalentti tapaus jo sarjakuvassa että sikäli. Siksikin Cortolle on kirjoitettu "maailmoja syleileviä" repliikkejä... - Olemme kaikki hulluja mutta maailma on kaunis...
Kerrassaan.
-
Täysin samaa mieltä!
Rasputin räjäytti pankin, tosi mainio roolisuoritus. Eikä jättänyt yleisöä kylmäksi. Suosittelen.
-
Joo, aivan mainio näytelmä ja niin hyvä tulkinta Cortosta kuin teatterin lavalle vain voi saada. Korpela sopi hyvin päärooliin ja Volanen oli ihan mahtava Rasputin. "Luento on päättynyt; painukaa helvettiin siitä!"
Plussaa konekivääreistä.
-
Tarinassa oli painotettu äksöniin ja tavaraa oli varsinkin ensimmäisellä puoliskolla liikaakin, samoin liiempi runollisuus oli saanut väistyä jytkeen tieltä. Parempi kun unohtaa suosiolla alkuperäiset sarjakuvat.
Mutta näyttämöllepano oli onnistunut, kuin myös puvustus. Näyttelijät osoittivat ammatittaitonsa, kaikilla oli useampia rooleja ja vaihdot hahmosta toiseen suoritettiin erinomaisen sujuvasti.
http://www.q-teatteri.fi/corto_maltese.html
-
Luinpas piruuttani "Samarkandin" uudelleen. Aivan toivoton albumi, ei toimi mitenkään sarjakuvana. Mutta on loistava, joka ikinen repliikki on parempaa kuin runous. Ei tämmöisiä enää tehdä.
-
Luinpas piruuttani "Samarkandin" uudelleen. Aivan toivoton albumi, ei toimi mitenkään sarjakuvana.
Samoin kävi minulla kun luin aamulla tuon.
Kumman hajanainen ja täynnä pieniä tilkkutäkkimäisiä kohtauksia. Hyvin vaikeasti seurattava myös; väkeä piisaa eikä näiden taustoja liiemmin selitellä. Jos et tunne historiaa olet aika lailla pihalla. Runsas määrä mukaan limittyviä unia ei varsinaisesti helpota.
Heti perään tuli katsottua animaatiosvitus josta oli onnistuttu tekemään helpommin seurattava kuitenkaan liiemmin menettämättä tunnelmaa. Unet tosin ehkä hieman latteampia. Hieman kummallinen ratkaisu oli kyllä käydä heti alussa tarinan pääpiirteet läpi ja sitten aloittaa tarina.
Päivällä sitten vielä teatteriin ja mielestäni siellä oli onnistuttu liki mahdottomassa eli saamaan aikaan koherrentti ja toimiva näytelmä aikaan vähemmän selkeästä tarinasta! Kuitenkaan alleviivaamatta tai liikaa opettamatta oli hienosti onnistuttu laittamaan mukaan selventäviä kommentteja henkilöistä ja paikoista. Alkuperäisteokselle oltiin äärimmäisen uskollisia, etenkin ensimmäisesssä näytöksessä. Etenkin näytelmän alkuun oli lisätty hieman materiaalia muista Cortoista mutta vain tarinan ja päähenkilön selkeyttämiseksi. Mikä oli hyvä ja toimiva ratkaisu.
Pienimpiä sivuhahmoja myöten mieshahmot toimivat liki kaikki kerrassaan oivasti, mutta onhan se tavallaan sääli että ihan sivuhenkilöistä saadaan mukaan liki enempi potkua kuin päähenkilöstä kun tämä nyt vaan on henkilönä sellainen. Korpelassa ei mitään vikaa, päinvastoin, mutta hahmo kun vaan anna paljoa mahdollisuuksia -propsit Korpelalle siitä kuinka eläväisen ja toimivan Corton onnistuu tekemään niin vähäeleisestä hahmosta. Yksikään naishahmoista ei valitettavasti yllä kiinnostavuudessaan mieshahmojen tasolle.
Lämpimästi suosittelen alkuperäisteokselle todella uskollista näytelmää.
-
Jos et tunne historiaa olet aika lailla pihalla.
Eikö tämä päde melkein kaikkiin Cortoihin?
On kyllä aivan totta, että viimeisten Cortojen juonellinen hajoaminen koherentista kertomuksesta pelkäksi myyttisten mielikuvien ja kerronnallisten maneerien hetteiköksi alkoi orastaa jo Samarkandissa. Tästä huolimatta Samarkand on yksi lemppareistani, koska Rasputinin hahmo on siinä kehittynyt huippuunsa ja dialogi viiltää kuin Kelloggs-paketin muovinen taikalusikka.
(Mu onkin ainoa Corto, josta voin sanoa suoraan, etten pidä siitä millään tasolla. Sääli että Pratt hyvästeli tärkeimmän sankarinsa niin rasittavalla teoksella.)
-
Matkustan toukokuussa Venetsiaan, tuohon Hugo Prattin inspiraatio- ja lapsuudenkaupunkiin. Turistirysänä luulisi Venetsian osaavan rahastaa tälläkin valtilla meitä löyhälompsaisia sarjakuvanystäviä; mahtaako sieltä löytyä yhtään herran muistolle omistettua sarjakuva- tai kirjakauppaa, jossa voisi käydä pyhiinvaelluksella? Italiankielinen Corto-albbu olisi aika loistava matkamuisto...
Kipeänä ja tylsistyneenä sain päähäni kääntää ja tekstata pohjoissaameksi sivun Etiopialaisesta romanssista, siitä kohtauksesta, jossa Corto ja Kuš saapuvat jälkimmäisen äidin majaan. Voisin pistää sen tänne näytille, jos teitä ei vaivaa käsialan ala-arvoisuus.
(Tämä alkaa vaikuttaa yleiseltä Corto Maltese -topalta, pitäisiköhän nimi vaihtaa ytimekkäämmäksi?)
-
Näytelmää koskeva osuus olisi pitänyt olla alunperinkin omana ketjunaan ja vielä muussa osiossa eri taidemuotona, mutta olkoon nyt tässä. Jälkikäteen jakaminen on vähän hankalaa.
Niinpä olisikin pitänyt. No ei voi enää mitään. Tämähän ketju alkoi sillä että jotkut muut alkavat piirtää Cortoa uudelleen. Ja siksi nimi oli sitä mitä se oli.
Timo
edit: typo
-
Matkustan toukokuussa Venetsiaan, tuohon Hugo Prattin inspiraatio- ja lapsuudenkaupunkiin. Turistirysänä luulisi Venetsian osaavan rahastaa tälläkin valtilla meitä löyhälompsaisia sarjakuvanystäviä; mahtaako sieltä löytyä yhtään herran muistolle omistettua sarjakuva- tai kirjakauppaa, jossa voisi käydä pyhiinvaelluksella?
Iteliassa on julkaistu ainakin kolme Pratt-elämäkertaa. Lisäksi on olemassa matkaopas-opus (italiaksi ja ranskaksi) jossa kuvataan Venetsiaa Corto-tarinoiden pohjalta. Pariisista saattaisi löytyä Cortorompettta helpommalla mutta onhan Venetsia tokkiinsa Venetsia. Ei, en itse ole käynyt...
-
On kyllä aivan totta, että viimeisten Cortojen juonellinen hajoaminen koherentista kertomuksesta pelkäksi myyttisten mielikuvien ja kerronnallisten maneerien hetteiköksi alkoi orastaa jo Samarkandissa. Tästä huolimatta Samarkand on yksi lemppareistani, koska Rasputinin hahmo on siinä kehittynyt huippuunsa ja dialogi viiltää kuin Kelloggs-paketin muovinen taikalusikka.
(Mu onkin ainoa Corto, josta voin sanoa suoraan, etten pidä siitä millään tasolla. Sääli että Pratt hyvästeli tärkeimmän sankarinsa niin rasittavalla teoksella.)
Tässä saattaa olla joku juttu, että minulle Cortojen laittaminen paremmuusjärjestykseen menee aika pitkälle unennäkemisen funktiona, eli nuo myöhemmät kuten Samarkand, Tango ja Sveitsi ovat korkealla siinä missä Etelämeri ja Siperia ovat ihan kivoja...(no, Mu ei kyllä minunkaan vedonnut).
-
Jonkinlainen pysyvä Corto-näyttely on vast'ikään pistetty pystyyn Venetsiaan:
http://www.veniceconnected.com/content/house-corto-maltese-1 (http://www.veniceconnected.com/content/house-corto-maltese-1)
...Turistirysänä luulisi Venetsian osaavan rahastaa tälläkin valtilla meitä löyhälompsaisia sarjakuvanystäviä; mahtaako sieltä löytyä yhtään herran muistolle omistettua sarjakuva- tai kirjakauppaa, jossa voisi käydä pyhiinvaelluksella?...
Ja Corton Venetsian matkaopasta pitäs olla myös enkuksi.
"It is not easy to find and buy "The Secret Venice of Corto Maltese" on the internet, but it is available at almost every bookshop in Venice. A bit more than 15 Euros is well spent money." Lainaus sivulta:
http://www.virtualtourist.com/travel/Europe/Italy/Veneto/Venice-140867/Shopping-Venice-Books-BR-1.html (http://www.virtualtourist.com/travel/Europe/Italy/Veneto/Venice-140867/Shopping-Venice-Books-BR-1.html)
-
Onko Pratt tehnyt Cortot alunperin mustavalkoisiksi eli värillisiksi? Tällä tahdon tietää, onko mustavalkoinen albumi 'autenttisempi' kuin värillinen toverinsa, vai voiko esteettisesti vammainen ostaa hyvällä omallatunnolla värillisen kappaleen. Uusimman albumin kohdalla tässä ketjussa tiedettiin mainita värittäjä, joten se lienee alun perin mv - onko tämä yleiskäytäntö, vai onko Pratt itse värittänyt jotain teoksiaan (tai ovatko ne hänen studionsa töitä)?
Entäpä Tangon CD? Kuka sen on laittanut kasaan, ja onko se osa Pratt-kaanonia? Pärjääkö argentiinalaisten seikkailujen kanssa ilman?
Lisäksi vielä; tässä ketjussa on monta kertaa haikailtu ranskankielisten Cortojen perään, mutta olenko erehtynyt, kun käsitän alkuperäiskielen olevan italia?
nimim. "aina voi olla puristi"
-
Entäpä Tangon CD? Kuka sen on laittanut kasaan, ja onko se osa Pratt-kaanonia? Pärjääkö argentiinalaisten seikkailujen kanssa ilman?
Täällä muutama rivi aiheesta (vika kappale): http://www.nctangueros.com/english/music/stroscio.htm
Muusikot ovat siis tekijänimiä, eivätkä mitään satunnaisia humppaveikkoja. Minäkin innostuin vähän Oikeasta Tangosta kuunneltuani tuon oheislevyn.
-
Minulla on käsitys, että kaikki Cortot on tehty alkujaan mustavalkoisina. Lisäksi luulen, että Pratt teki osan Cortoista alkujaan italiaksi, osan ranskaksi, koska ensijulkaisu oli joillakin albumeilla italialainen, joillakin ranskalainen lehti. Korjatkaa, jos olen väärässä.
EDIT. Täällä on joitakin originaalisivuja:
www.archivespratt.net/originaux.htm
Sieltä selviää, että tosiaan sekä ranskaksi että Italiaksi noita originaalisivuja on tekstattu. Näköjään Pratt on taitanut sujuvasti myös espanjaa, mitä en lainkaan ihmettele, koska mies asui vuosikausia Argentiinassa.
-
Corto kaiketi aloitti uransa Pif Gadget -lehdessä (Jippo). Netistä löytyi skanneja ko. lehdestä, jossa herra Maltese seikkailee mv.
http://forum.superpouvoir.com/showthread.php?t=12036&page=6&pp=10 (http://forum.superpouvoir.com/showthread.php?t=12036&page=6&pp=10)
-
Etelämerellä-seikkailu oli St Kirk -lehdessä alunperin. Seuraavat jaksot olivat jo Pif-lehdessä.
-
Tämän vasemmistolaisen lastenlehden kautta löytyivät julkaisuoikeudet myös NonStopiin.
-
Kävin viimein katsomassa ja yhdyn aiempiin kehuihin ja kritiikkeihin. Näytös oli loppuunmyyty ja yleisö nuorta ja vanhaa.. joten jonkunlainen menestys ilmeisesti kaikin puolin.
Pandora oli näytelmässä blondi. No höh.
-
Pariisissa (Pinacothèque de Paris) näytillä Prattin akvarelleja ja sarjakuva-originaaleja 21.8 asti, lisätietoa tuolla: http://www.pinacotheque.com/fr/accueil/expositions/aujourd-hui/hugo-pratt.html?no_cache=1 (http://www.pinacotheque.com/fr/accueil/expositions/aujourd-hui/hugo-pratt.html?no_cache=1)
Varsinkin akvarellit ovat huikeita. Suurin osa on toki ennalta tuttuja, mutta painetut versiot ovat vain kalpeita kopioita. Suosittelen lämpimästi.
Näyttelyn jako on temaattinen (omat huoneet meriaiheille, aavikolle, kaupungeille, naisille, intiaaneille ja sotilaille), ripustus ilmava ja ainakaan arkipäivänä ei tungos vaivannut. Museokaupassa tarjolla niukasti krääsää, kirjallisuutta runsaasti (vain ranskantaitoisille), kolme eri laajuista näyttelyluetteloa ja hyvä valikoima julisteita.
(pahoittelut jos asia on ollut jo esillä, mutta koska olen jättänyt näytelmän katsomisen viime tinkaan, en ole uskaltanut lueskella ketjua jotta säilyttäisin silmäni ja mieleni puhtaina.)
-
Pakko vielä jauhaa tuosta näytelmästä kun tänään kävin katsomassa.
Tykkäsin tolkuttomasti. Rasputin oli tosiaankin ihan ykkönen, helvetin hyvin vedetty. Korpelan Corto oli hyvä, tosin on sanottava että sellainen tietynlainen "coolius" ja miten sen nyt sanoisi... vähäeleisyys puuttui. Tai itse olen pitänyt Cortoa suht chillinä kaverina, mutta tykkäsin tuosta Korpelankin tulkinnasta.
Ja pakko kommentoida tuohon Raspan lievään homosteluun... Ihan suoraan sanottuna, onhan se Rasputin ollut välillä vähintäänkin, eh, epäilyttävä niissä sarjakuvissakin iänikuisen "Corto mitä mieltä oot minusta Corto tykkäätkö musta tykkäät kuitenkin ihan vaan utelias oon nii muute mitä mieltä oot musta"-habituksensa kanssa.
Tosin omasta mielestä kuitekin on kyse ehkä enemmän siitä että Rasputinilla on vähän omat käsityksensä siitä mitä ystävyys on. Tai kun äijällä ei niitä kavereita ihan joka sormelle riitä niin sitten Corton kanssa ampuu yli, ehkä pelkää että menettää kaverinsa. Onhan sillä Raspalla tempperamenttinen suhtautuminen asioihin muutenkin, niin mitäpä muuta odottaa kun tempperamenttista ystävyyttä, kai.
-
Luen juuri Umberto Econ Edellisen päivän saarta ja bongasin Corton cameoroolissa:
"Recifessä laivaan oli sitten noussut maltalaisritari, merirosvon näköinen mies joka oli ottanut elämäntehtäväkseen löytää saaren nimeltä Escondida, josta hän oli kuullut eräältä venetsialaiselta mutta jonka sijaintia hän ei tiennyt ja jota kukaan Amarillilla ei tuntenut edes nimeltä."
Maltalaisritari matkaa jonkun aikaa kirjan päähenkilön Roberton mukana ja kertoo matkustaneensa aiemmin myös Etelä-Amerikassa ja Irlannissa.
-
Pariisissa (Pinacothèque de Paris) näytillä Prattin akvarelleja ja sarjakuva-originaaleja 21.8 asti, lisätietoa tuolla: http://www.pinacotheque.com/fr/accueil/expositions/aujourd-hui/hugo-pratt.html?no_cache=1 (http://www.pinacotheque.com/fr/accueil/expositions/aujourd-hui/hugo-pratt.html?no_cache=1)
Varsinkin akvarellit ovat huikeita. Suurin osa on toki ennalta tuttuja, mutta painetut versiot ovat vain kalpeita kopioita. Suosittelen lämpimästi.
Sait ylipuhuttua!
Käyn parin viikon päästä katsastamassa akvarellit sun muut jutut.
Manara tippuu listaltain pois. Derib ja Caniff pysyvät.
edit:
Nyt pitää suunnitella mahdollisimman nopea siirtyminen näyttelystä toiseen.
Aika on nääs kortilla.
-
^jos on aika kortilla, niin tiedä tämä: itse kiireettömänä käytin näyttelyssä noin kolme tuntia. Siinä on mukana jo kohtuutonta haahuilua siellä kaupan puolella (kirjojen selailua, kulkeeko juliste ehjänä kotiin ja jos kulkee, niin mikä juliste on hienoin etc).
Mukavasti rakennettu näyttely siis, ei liikaa katsottavaa.
-
Käyn parin viikon päästä katsastamassa akvarellit sun muut jutut.
Hugo Prattin näyttelyn osalta on hyvää tietää, että lipunmyynti on toisessa talossa kun itse näyttely, risteyksen toisella puolella. Sitä oli itselläni aluksi vaikea tajuta noin kolme viikkoa sitten, kun "lippu"-kyltit näyttivät vaan johonkin suuntaan.
Mua kiinostaisi se, onko kaikkein suurin näyttelykataloogi (3 kg) kuvien osalta sama kirja kuin "Hugo Pratt Périples imaginaires : Aquarelles : 1965-1995"?
-
Kohde Italiaan matkaaville:
http://www.lacasadicorto.it/indexEN.html
Venetsiassa tietysti.
Timo
-
Pietarissa on syys-lokakuussa 2011 Pratt-näyttely ja konferenssi:
http://boomfest.ru/en/hugo-pratt
-
Pietarissa on syys-lokakuussa 2011 Pratt-näyttely ja konferenssi:
http://boomfest.ru/en/hugo-pratt
Ka perhana. Hitsilän vitsilä kun olen just harkinnut että Pjotrburgissa voisi käydä vaikkapa junalla (lokakuussa, syyskussa olen auki). Nyt sinne olisi oikeasti joku syy mennä.
-
Mättää toi ajankohta, syyskuussa on senverta paljon mielenkiintoista toimintaa kotimaassakin joten tuolloin on rahat ja paukut lopussa. Muuten tulisi varmaan lähdettyä.
-
Pietarissa on syys-lokakuussa 2011 Pratt-näyttely ja konferenssi:
http://boomfest.ru/en/hugo-pratt
Mielenkiintoiselta näyttää. Mahtaako olla sama aineisto / samaa aineistoa kuin Pariisin näyttelyssä?
-
Samarkandin uuden laitoksen ajankohtaa on näemmä tarkennettu syyskuulle: http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9789518874457
Toivottavasti sen voi pian kaupoista bongata! Niin monta vuotta olen odottanut. :)
-
Samarkandin uuden laitoksen ajankohtaa on näemmä tarkennettu syyskuulle: http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9789518874457
Toivottavasti sen voi pian kaupoista bongata! Niin monta vuotta olen odottanut. :)
Samarkandin Kultainen talo on kaupoissa jo Helsingissä ja kohta muuallakin.
-
Turun akateemisella oli jo hulluilla päivillä tuo männä viikonloppuna.
-
Tänään siis töiden jälkeen Tampereen Akateemiseen toivioretkelle.
-
Onko joku vertaillut uuden värillisen Samarkandin ja mustavalkoisen ensipainoksen "ruutujakoja"? Edellisestä lukukerrasta on yli kymmenen vuotta, eikä kovin paljon muistikuvia. Tuntui vain äkkiseltään ahtaammalta, mutta voi olla hyvinkin vain kuvitelmaa eikä vertailuaineistoa itselläni ole. Näitä vaan on tosiaan vähän muokkailtu uudempiin painoksiin ennenkin...
-
Eikös muokkailu ole tapahtunut yleensä niinpäin, että väriversiosta on tehty väljempi?
-
Onko joku vertaillut uuden värillisen Samarkandin ja mustavalkoisen ensipainoksen "ruutujakoja"? Edellisestä lukukerrasta on yli kymmenen vuotta, eikä kovin paljon muistikuvia. Tuntui vain äkkiseltään ahtaammalta, mutta voi olla hyvinkin vain kuvitelmaa eikä vertailuaineistoa itselläni ole. Näitä vaan on tosiaan vähän muokkailtu uudempiin painoksiin ennenkin...
Ruutujen järjestystä on muutettu paikoin ja kuplien kokoa on myös muutettu, mistä syystä albumi oli tekstattava uudelleen. Käännös on myös tarkistettu alkuperäisen kääntäjän toimesta. Mutta varsinainen taitto on entisenlainen, ei väljempi eikä ahtaampi.
Corto Maltese Siperiassa -albumin väriversio on myös valmisteilla. Se ilmestyy ensi vuonna.
-
Ainoa hyvä puoli näissä uusissa painoksissa on, on se että alkuperäisten painosten hinnat mahdollisesti tippuvat ja saanen hankittua muutamat itseltäni puuttuvat Corto Malteset alle sadan euron. Olen sen verran puritisti ja nillittäjä että paha mieli tulee näistä uudelleen järjestellyistä, väritetyistä, ulkoasultaan ja kirjasuunnittelultaan helvetin rumista Corto Maltese-kirjoista. Ymmärsin Corto Maltesen ansiot vasta ihan hiljattain eli ei täten ole nostalgisia tai muita vastaavia syitä pitää 80-luvulla ilmestyneitä versioita parempina kuin nämä uudet versiot (joiden kokonaisvaltainen hirveys lienee jostain muualta kuin Jalavalta peräisin, kiitti vaan oikeuksien omistajat ja eurooppalaiset yhteistyökumppanit!).
Ansioitunut taidekirjakustantamo Universe Publishing yrittää Corto Maltesea englanniksi ja Ballad of the Salt Sea ilmestyy ensi keväänä. Sitä odottelen mielenkiinnolla että onko tietokoneella tekstattu, halvan näköinen sarjispläjäys vai klassikkosarjan arvon mukainen tyylikäs kirjasarja tulossa.
Sitä voi ihminen päivittäin pahoittaa mielensä siitä miten ikävästi sarjakuvaklassikoita (ja muitakin klassikoita!) maailmassa kohdellaan. Mutta toisaalta pitää olla iloinen siitä että on myös sarjoja kuten Fantagraphicsin viimeisen päälle julkaisema Peanuts ja Drawn & Quarterlyn Muumi. Sarjoja joissa rakkaus julkaistavaan sarjakuvaan näkyy. Jotenkin vaan on sellaiset kutinat että Universen Corto Maltse-sarja ei tule olemaan näitä joita voi kirjasuunnittelun ja sarjakuvan ystävä tippa linssissä hipelöidä epätoivon iskiessä.
-
Ostin Rovaniemen Cityn kirjasta vanhan Tapiirin (oliskohan 2/86), jossa oli Corton seikkailu Tarinoita ja isoisiä. Olin lukenut tarinan ennenkin, mutta se avautui ihan eri lailla tällä kertaa. Varsinaista "lehtitaikinataidetta", kerroksia siis riittää! Olkoon pieni klisee, mutta Corto Maltese taitaa olla yksi lempisarjakuvistani...
Hyvä, että tulee uusintaversioita suomeksi, mutta en kyllä purematta niele tuollaisia muutoksia. Mitä vikaa oli vanhoissa suomi-Cortoissa, miksei ole vain otettu uusintapainoksia? Tuskin kuitenkaan hassaan rahojani nuihin uutuuksiin, ainakaan täysihintaisina. Voisin aloittaa divariprojektin "kaikki Cortot halvalla ja vanhoina versioina hyllyyn". Puhkiluettuja läystäkkeitä kenenkään nurkissa? ;)
-
Ostin Rovaniemen Cityn kirjasta vanhan Tapiirin (oliskohan 2/86), jossa oli Corton seikkailu Tarinoita ja isoisiä. Olin lukenut tarinan ennenkin, mutta se avautui ihan eri lailla tällä kertaa. Varsinaista "lehtitaikinataidetta", kerroksia siis riittää! Olkoon pieni klisee, mutta Corto Maltese taitaa olla yksi lempisarjakuvistani...
Hyvä, että tulee uusintaversioita suomeksi, mutta en kyllä purematta niele tuollaisia muutoksia. Mitä vikaa oli vanhoissa suomi-Cortoissa, miksei ole vain otettu uusintapainoksia? Tuskin kuitenkaan hassaan rahojani nuihin uutuuksiin, ainakaan täysihintaisina. Voisin aloittaa divariprojektin "kaikki Cortot halvalla ja vanhoina versioina hyllyyn". Puhkiluettuja läystäkkeitä kenenkään nurkissa? ;)
Heh, hyvä idea, mutta ei niitä kovin halvalla saa. Huuto.netissä vanhat albut on aika kalliita.
Yksittäisiä Tapiireja sen sijaan löytää kyllä edelleen ihan suht järkevillä hinnoilla, ja niissä noita Corto-novelleja on usein.
-
Itse tutustuin Cortoon ekan kerran Non Stop -lehden kautta; Tristan Bantamin salaisuus taisi olla se tarina, jolla aloitettiin. Hailakka väritys on aina mielestäni sopinut oikein hyvin, ehkä juuri tämän lukutaustan takia.
Näissä uusissa suomalaisissa on myös käsin tehty tekstaus, Rasin Jarin.
-
Minustakaan ei ole oikein muuttaa tekijän alkuperäisiä ruutuja ja sivujakoa. Hienoa kuitenkin, että näistä tulee uusia laitoksia, koska vanhat teokset ovat loppuun myytyjä ja kovissa hinnoissa – eli parempi tämä kuin ei mitään. Näin Corto saa uusia ystäviä. On uusissa albumeissa myös aivan uudet, perusteelliset esipuheet, niin kuin tässä uusimmassa 26 sivun tykitys näyttävien kuvien kanssa. Ja plussaa on, jos uusissa laitoksissa korjataan käännösvirheitä. Uudenlaiset kansikuvat ovat minusta ok. Väritys ei ole minulle tärkeä.
(joiden kokonaisvaltainen hirveys lienee jostain muualta kuin Jalavalta peräisin, kiitti vaan oikeuksien omistajat ja eurooppalaiset yhteistyökumppanit!).
"Kokonaisvaltainen hirveys" on aikamoista liioittelua. ::) Joo, muiden maiden painosten matkassa varmaan mennään.
-
Olen vääntämässä Samarkandista arviota Kvaakiin (julki varmaan joskus tällä viikolla) ja keskustelun innoittamana plarasin vierekkäin läpi tämän albumin ja omistamani ranskankielisen mustavalko-Samarkandin, Castermanin julkaisu vuodelta 2001. Sivun 45 alalaidassa olevat kartta- ja kansallisuustutkielmaruudut ovat värillisessä mukana, mutta eivät mustavalkoisessa. Muita pieniä muutoksia oli joidenkin puhekuplien puuttuminen jommastakummasta versiosta, ne tosin olivat näitä "aah" tyyppisiä puhekuplia, mitään todella olennaista ei ollut kadonnut.
Tuon kahden lisäruudun vuoksi värillisen version sivutaitto heitti koko loppualbumin ajan puoli sivua mustavalkoisen sivutaitosta.
Olisi kiinnostava tietää, onko nuo kaksi ruutua lisätty värilliseen versioon ylimääräisinä, vai ovatko ne "alkuperäisainesta" joka on jätetty mustavalkoisesta pois.
Mutta en minäkään tätä väripainosta sanoisi tämän perusteella "kokonaisvaltaiseksi hirveydeksi".
-
Mutta en minäkään tätä väripainosta sanoisi tämän perusteella "kokonaisvaltaiseksi hirveydeksi".
Ehkä meni savolaisen liittoiluksi ja muutenkin ylidramaattiseksi lausunto, mutta silti: Omaan silmääni muutaman uuden albumin kirjasuunnittelussa olevat puutteet ovat ilmeiset. Paperivalinta, kannen karsea typografia jota käytetään myös sisäsivuilla, ihme tietokoneella rakennetut ja väritetyt kansikuvat, materiaalin muokkaaminen ja (oletettavasti) alkuperäisten sivurytmien sekoittaminen sekä venyttäminen, tarpeettomat uudet tekstiosiot. Voisin jatkaa listaa jos olisi pari uusinta alpparia nyt käsillä mutta piti poistaa ne nettikauppani valikoimasta kun hävetti myydä niitä.
Täsmennykseksi vielä: Minua rassaavat siis nämä kaksi tuoreinta uusintapainosta.
-
Tuskin kuitenkaan hassaan rahojani nuihin uutuuksiin, ainakaan täysihintaisina.
Pakko vielä jatkaa maksamattomalla mainoksella: osta ihmeessä Cortot silloin kun niitä kaupassa on. Myöhemmin voi nimittäin kaduttaa.
Aina kun olen ostanut Corto-albumin, olen kiittänyt itseäni siitä vuosia myöhemmin. Aina kun olen jättänyt Corto-albumin ostamatta, olen katunut sitä myöhemmin. (Ja jäljittänyt niitä ostamattomia kallilla milloin mistäkin.)
-
Vinkkinä: Monia harvinaisiakin Corto Malteseja on edulliseen hintaan käyttämättömänä saatavilla Tampereen Lukulaarista. Helsingin antikvariaatit ja jopparit hakivat niitä sieltä laatikkokaupalla ja myyvät nyt netissä moninkertaisella hinnalla, mutta heille ei enää myydä, tavallisille asiakkaille vain. Muutamia jäännöseriä Hugo Prattin viime vuosikymmenen suomennoksista on myös Kuopion Halpakirjassa. Näistä kahdesta antikvariaatista olen haalinut lähes täyden Corto Maltese-kokoelman.
-
Vinkkinä: Monia harvinaisiakin Corto Malteseja on edulliseen hintaan käyttämättömänä saatavilla Tampereen Lukulaarista. Helsingin antikvariaatit ja jopparit hakivat niitä sieltä laatikkokaupalla ja myyvät nyt netissä moninkertaisella hinnalla, mutta heille ei enää myydä, tavallisille asiakkaille vain. Muutamia jäännöseriä Hugo Prattin viime vuosikymmenen suomennoksista on myös Kuopion Halpakirjassa. Näistä kahdesta antikvariaatista olen haalinut lähes täyden Corto Maltese-kokoelman.
Tämä on erinomainen vinkki, ja muistan itsekin tilanneeni muutama vuosi sitten Corto-novellialbumit Banaaniconga, Kauriin merkin alla ja Kelttiläistarinoita juuri Lukulaarista. (Tämäkin tarina löytyy varmasti Kvaak-keskustelujen historiasta.)
-
Olin vähän aikaa sitten kuvaamassa seiniä. Koska seinien kuvaaminen voi olla antoisaa. Vähän niinkuin maalin kuivumisen katselu. Tälläkertaa seinistä löytyi mm. Cortoa. Tuossa osa-otos neljän talon pituisesta maalauksesta:
-
Olin vähän aikaa sitten kuvaamassa seiniä. Koska seinien kuvaaminen voi olla antoisaa. Vähän niinkuin maalin kuivumisen katselu. Tälläkertaa seinistä löytyi mm. Cortoa. Tuossa osa-otos neljän talon pituisesta maalauksesta:
Mistä tällainen löytyy?
-
Mistä tällainen löytyy?
Siinähän se oli Citroen huollon vieressä.
http://maps.google.fi/maps?q=Quai+des+P%C3%A9niches,+Bruxelles,+Belgique&hl=fi&ie=UTF8&sll=62.593341,27.575684&sspn=11.845094,52.558594&vpsrc=0&hnear=Quai+des+P%C3%A9niches,+1000+Bruxelles,+Belgia&t=m&z=16 (http://maps.google.fi/maps?q=Quai+des+P%C3%A9niches,+Bruxelles,+Belgique&hl=fi&ie=UTF8&sll=62.593341,27.575684&sspn=11.845094,52.558594&vpsrc=0&hnear=Quai+des+P%C3%A9niches,+1000+Bruxelles,+Belgia&t=m&z=16)
-
Siinähän se oli Citroen huollon vieressä.
http://maps.google.fi/maps?q=Quai+des+P%C3%A9niches,+Bruxelles,+Belgique&hl=fi&ie=UTF8&sll=62.593341,27.575684&sspn=11.845094,52.558594&vpsrc=0&hnear=Quai+des+P%C3%A9niches,+1000+Bruxelles,+Belgia&t=m&z=16 (http://maps.google.fi/maps?q=Quai+des+P%C3%A9niches,+Bruxelles,+Belgique&hl=fi&ie=UTF8&sll=62.593341,27.575684&sspn=11.845094,52.558594&vpsrc=0&hnear=Quai+des+P%C3%A9niches,+1000+Bruxelles,+Belgia&t=m&z=16)
Minkälaista seutua tuo Corton ympäristö on? Teollisuusaluetta? Slummia?
En ole tuolla päin paljon liikuskellut,
kas kun eräs hotellin vastaanottovirkailija aikoinaan sanoi: "älä mene sinne". ;D
-
Kävin päiväseltään ja kun metrosta nousin maanpinnalle tulvi business porukkaa puku päällä kadulla joka puolelta. Ihan tuota kanaalia ennen on paljon isoja yrityksiä. Corto maalausten vieressä tolkuttoman suuri Sitikka kompleksi. Minusta ihan turvallista aluetta. Lombard-kustantamon kulmilla Gare du Midin vieressä tuntui olevan Rysselin heikkohappisemmat heebot. Sitä välttelisin.
-
Gare du Midille johtavan Avenue de Stalingradin nimi on jotenkin erittäin hyvin tunnelmaan sopiva. :D
-
Tämä on erinomainen vinkki, ja muistan itsekin tilanneeni muutama vuosi sitten Corto-novellialbumit Banaaniconga, Kauriin merkin alla ja Kelttiläistarinoita juuri Lukulaarista. (Tämäkin tarina löytyy varmasti Kvaak-keskustelujen historiasta.)
Jep, Lukulaarista minäkin olen monta ostanut kun sinne vain vajaan 10 minuutin kävelymatka on. :) Mutta Samarkandia en siellä muista koskaan nähneeni. Vähemmän harvinaisia vanhoja painoksia kyllä.
Se oli myös ainoa paikka josta eräs Borgesin suomennettu kokoelma löytyi, järkihintaan totta kai sekin. Kantakaa rahanne Lukulaariin!
-
Samarkand-arvio julkaistu: http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1661
-
Murretuilla ja haaleilla sävyillä tehdyistä väritysnäytteistä pälkähti mieleeni kysymys. Onko tietoa siitä, kuka/ketkä värittivät Corto Maltesen Non Stopiin?
-
Samarkand-arvio julkaistu: http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1661
Päivitin artikkelia, nimen oikea muoto on Samarkandin Kultainen talo. Pahoittelen, olisi pitänyt tarkastaa ennen julkaisua.
-
Samarkandin Kultainen talo ilmestyi alkujaan Ranskassa ja Italiassa jatkosarjakuvana 1980. Castermanin ranska-albumi on ilmeisesti vuodelta 1985, josta suomipainos 1988. Ensimmäinen väriversio on vuodelta 1992. Itselläni on pari italialaista "Corto Maltese" makasiinia vuodelta 1984, joista löytyy Prattin Cato zulu. Samarkandi-tarina juoksee näissä mustavalkoisena uusintana, ja on sivujaoltaan värialbumin mukainen. Nuo kaksi puuttuvaa ruutua ovat ilmeisesti ranskaversion peruja, tai sitten ne puuttuivat myös Italian ekasta jatkosarjakuvaversiosta. Ensimmäinen mv italia-albumi on todennäköisesti ruutujaoltaan värialbumin mukainen. Kaksi lehteäni ovat tarinan keskeltä, joten noiden 22 ensimmäisen sivun ruutujen alaosien muokkamista en pysty tarkistamaan, mutta aavistelisin, että ruutukoko olisi yhdenmukaistettu jo tässä versiossa.
Harmitellen voin vielä todeta, että uusi suomiversio on valitettavasti kovin kaukana Italian Lizardin kovakantisesta vuoden 1996 julkaisusta. Siitä huolimatta Corton julkaiseminen suomeksi on aina hatunnoston ja kiitoksen arvoinen asia. (Miksei ole hattua nostavaa hymiötä?)
Vielä kun saataisiin suomeksi niitä kokonaan puuttuvia muita kertomuksia.
P.S.
Ruutujen järjestyksen muuttaminen tuossa arvostelun näytteen kohtauksessa johtunee "klaffivirheestä". Vanhassa mustavalkoisessa versiossahan Corto ensin istuu, sitten seisoo ja taas istuu. ;D
-
Kiitti! Päivitin sanan "tarina" sanan "albumi" tilalle tähän kohtaan:
Alun perin vuonna 1980 ilmestynyt...
-
La Giovinezza, eli Corto Maltesen nuoruus saa varsin pitkän ruodinnan tässä blogissa, englanniksi. Comics Without Frontiers - Corto Maltese: Nationalism, Honor and Friendship (http://comicswithoutfrontiers.blogspot.com/2011/11/corto-maltese-nationalism-honor-and.html)
-
Tänään radion Lukupiirissä Corto Maltese, seikkailija-alkemisti ja tutkimusmatkailija. Virittäytykää oikealle taajuudelle...
YLE RADIO 1: Marraskuun Lukupiirissä Hugo Prattin Corto Maltese.
La 19.11.2011 klo 19.03
...
Mestarillisen sarjakuvan suomalaisnimi Ville Tietäväinen ja sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen ovat lähdössä Corto Maltesen jalanjäljille. Lähtekää mukaan! (http://yle.fi/radio1/kulttuuri/lukupiiri/marraskuun_lukupiirissa_hugo_prattin_corto_maltese_puh_09_144_800_klo_1903_alkaen_32298.html)
EDIT:
Corto Maltesen lukupiiri kuunneltavissa Ylen Areenassa.
http://areena.yle.fi/audio/1321734035290 (http://areena.yle.fi/audio/1321734035290)
-
NO ihan varmasti virittäydytään leivosta ja suklaata rintapielessä, kylläkin nettiradiota, kun en omista yhtään radiota(ehjiä!) >:D
-
Corto Maltese ja vapaamuurareiden salaisuudet (http://forbiddenplanet.co.uk/blog/2011/corto-maltese-and-the-freemasons/) -näyttelyä pukkaa Pariisissa helmikuussa 2012.
Kuulemma albumeissa on paljon viittauksia vapaamuurareiden juttuihin...
... Corto Maltese stories by Italian comics godfather Hugo Pratt is supposed to be riddled with references to the Freemasons and their secretive beliefs and practices. Indeed, so much so that the French Freemasonry Museum in Paris is planning an exhibition on Corto, which is to open in February, 2012.
-
Ei kyllä on pakko vaapustaa tuon radiojutun jälkeen kirjastoon tutkimaan Corto-hyllystöä.Mitenkähän pahasti sitä jää taas hameenhelma tuonne Corto-ovenrakoon?Varjele minua!
-
Spotifyista löytyy se Corton Tango-albumi.
spotify:album:0ScUlJ75d7bwbq1qk3ysfW
Sitten on tämmöinenkin...
Mau Mau: Corto Maltese
spotify:track:6W7nrXk9LLw6b3Ifcq6qPe
-
Corto Maltese ja vapaamuurareiden salaisuudet (http://forbiddenplanet.co.uk/blog/2011/corto-maltese-and-the-freemasons/) -näyttelyä pukkaa Pariisissa helmikuussa 2012.
Kuulemma albumeissa on paljon viittauksia vapaamuurareiden juttuihin...
... Corto Maltese stories by Italian comics godfather Hugo Pratt is supposed to be riddled with references to the Freemasons and their secretive beliefs and practices. Indeed, so much so that the French Freemasonry Museum in Paris is planning an exhibition on Corto, which is to open in February, 2012.
Huh huh!Se on varmaan näkemisen arvoinen näyttely.Oikeassahan tuo teksti oli kun oikein rupeaa tarkalla sihdillä lukemaan Cortojaan.
Jos hyvin ilmojen kanssa sattuu,helmikuussa voi Pariisissa olla jo kovinkin hulppea keväinen tuulahdus ja ulkoilmakahviloissa väkeä, nonniin,nonniiin,antaapas nyt olla taas tunnelmoimatta.(40 astetta pakkasta ja vällyt korvissa) ???
-
Ameriikan kolleega ei ollut laisin tyytyväinen Universe kustantamon uuteen painokseen Corton Ballad of the Salt Seasta.
Tässä avointa kirjettä kustantajalle:
http://comicsdc.blogspot.com/2012/03/big-planet-goes-public-with.html
Subject: Complaints about your edition of Corto Maltese: The Ballad of the Salt Sea
To Whom It May Concern,
This is an open letter we are writing to express our extreme
displeasure with the terrible edition of Corto Maltese: The Ballad of
the Salt Sea you have just released. We are the co-owners of Big
Planet Comics, a group of comic book stores in the Washington, DC
area. Hugo Pratt is one of our favorite artists and we have read,
collected and sold numerous works by him, including earlier editions
of The Ballad of the Salt Sea.
The art has been scanned at a low resolution, leading to pixelization
that obscures or erases the smoothness of the fine and precise art of
Hugo Pratt. In some cases, it seems to have been printed at an even
worse quality, the most egregious example being the middle panel on
page 136, where the thin lines denoting the rays of light look like
they were drawn with a skittering giant marker.
The reformatting of the panels of each page so that only about
two-thirds of each original page is on each page of your edition
jumbles the intention of Hugo Pratt, so that the flow of story from
panel to panel is interrupted or changed, and the natural break point,
or pause, at the end of each original page is now mixed haphazardly
through your layout.
Most offensively, the original panels of Hugo Pratt's art have been
resized, cut, and cropped to fit this amateurish new layout scheme, in
some cases removing over a third of each panel, or splitting a panel
into two new panels. Some panels appear to have been zoomed in,
resulting in further loss of quality and removing more of Hugo Pratt's art.
These terrible mutilations of Hugo Pratt's art are insulting enough,
but there are numerous panels where someone has taken upon themselves
the hubris to fill out the gaping holes in the modified panels by
adding to the art itself.
Also, your description of the book on your webpage at
http://www.rizzoliusa.com/book.php?isbn=9780789324986 incorrectly
claims this is the first time Ballad of the Salt Sea has been
available in English. In fact, it has been released in English at
least twice: once by The Harvill Press in 1996, and once by NBM
Publishing in 1997.
This book is the first encounter we have had with any division of your
publishing house. Your edition cannot claim in honesty to represent an
unadulterated replication of Hugo Pratt's work. Whoever approved such
a hatchet job on this classic piece of art should be ashamed of
themselves. We would appreciate an apology and explanation.
We, and many of the employees at our stores, were very excited to sell
Corto Maltese to our customers. We are disappointed we will not be
able to recommend that any customer buy your edition.
Disappointedly,
Jared Smith
Peter Casazza
Greg Bennett
Joel Pollack
--
Co-Owners
Big Planet Comics
Washington, DC
Bethesda, Maryland
College Park, Maryland
Vienna, Virginia
Ja sitten näytteitä yms.
http://www.bigplanetcomics.com/how-to-destroy-a-comics-classic
Täytyy sanoa että syystäkin olivat tyytymättömiä!
-
Ah, mä olinkin kuullut valituksia vasta käännöksestä ja fontista:
http://www.kirkusreviews.com/blog/pop-culture/lost-translation/
-
Kiinnostaisi nähdä, miten tuo tekstaus on muka huonoa. Jos siinä ei ole italikkia tai boldauksia, so what. Eurooppalaisessa sarjakuvassahan noita tehokeinoja käytetään melko vähän. Jos jenkit ei osaa moista tekstiä lukea, niin: voi voi.
-
Kiinnostaisi nähdä, miten tuo tekstaus on muka huonoa. Jos siinä ei ole italikkia tai boldauksia, so what. Eurooppalaisessa sarjakuvassahan noita tehokeinoja käytetään melko vähän. Jos jenkit ei osaa moista tekstiä lukea, niin: voi voi.
Lönkan viestissä oli linkki, jonka takaa löytyy näytteitä. Onhan tuo fontti aika synteettisen näköinen.
-
Asiat eivät olleet ihan niin kuin tuon erittäin kriittisen arvion kirjoittaneet kuvittelivat. Kirjan kustantaja on vastannut kritiikkiin: http://www.bleedingcool.com/2012/03/20/the-universe-addresses-a-comic-store-owner-over-corto-maltese/
Em. sivulla mainitun linkin takaa löytyy lisää tietoa erityisesti kommenteissa: http://meathaus.com/2012/03/08/corto-maltese-in-english/
-
Vastaavaa runnomista lienee kyseessä myös näissä myöhemmissä albumeissa, mistä Suomessakin on saatavilla kolmeriviset, väritetyt versiot? (Venetsia, Tango... Mitenkäs Sveitsi, onko se tehty suoraan tuohon kolmeriviseen muotoon, kun on loppupään albumeita?)
Tämä minua on vähän ihmetyttänyt Hugo Prattissa: miestä arvostetaan yhtenä sarjakuva-alan suurimmista tyylitaitureista ja tarinankertojista - ja sitten hänen töidensä nykyisenä "standardiversiona" ovat laitokset, jossa alkuperäinen sivutaitto ja kerronta on rikottu. Mitenkäs se on sovitettavissa yhteen mestarillisen kerronan ja esteettisyyden kanssa?
P.S. Satuin päätymään tuohon mainittuun Vapaamuurari-näyttelyyn Pariisissa. Hyvä, kompakti setti: parikymmentä originaalisivua, lähinnä Venetsia-tarinasta, mutta myös muita ja puolisen tusinaa akvarellia.
Kuten tiedetään, Pratt oli kiinnostunut mystiikasta. Tämä näyttely esitteli, että hän oli myös itse vapaamuurari, pääsi käytännössä jäseneksi sillä perusteella, että sanoi haluavansa kuvata järjestöä seuraavassa Corto-tarinassa (Venetsia). Oli aktiivi siinä määrin, että viimeiset työpöydällä olleet, keskeneräisiksi jääneet sivut uuteen Wheeling-tarinaan liittyivät nekin vapaamuurariuteen. Nämä Prattin perikunta oli lahjoittanut juuri tälle pariisilaismuseolle.
Kuten monet tietänevät, Pratt piirsi isoon kokoon ja Cortoista useimmissa ääriviivat huopiksilla, jotka kestävät aikaa huonosti: ovat alkaneet haalistua ja levitä paperin kuituihin. Valitettavaa materiaalin arvokkuuden takia. Etenkin se, että Pratt siirtyi huopiksiin jo varhain, 1972-1973. Kelttiläistarinoita näytti olevan viimeinen kirja, missä ääriviivatkin on tehty arkistokelpoisella musteella, Etiopia-tarinassa vedeltiin sitten jo huopiksilla.
Reteästä suhtautumisesta sarjakuvaan käyttötaiteena kertoo sekin, että Venetsia-tarinan sivut olivat ihan kuprulla: kun tarina myöhemmin väritettiin, se hoidettiin ronskisti niin, että maalattiin valopöylällä guassia originaalisivujen nurjalle puolelle.
Tämä osoitettiin museossa hauskasti: yksi sivu oli laitettu valolaatikon päälle, joka syttyi ja sammui: välillä näytti sivun mustavalkoisena, välillä paljasti paperin läpi toisella puolella olevat värit.
-
Jaarituksiani Corto Maltese Siperiassa -albumista, luin rinnan vanhaa ja uutta: http://sbrunou.blogspot.fi/2012/08/hugo-pratt-corto-maltese-siperiassa.html (http://sbrunou.blogspot.fi/2012/08/hugo-pratt-corto-maltese-siperiassa.html)
-
Jaarituksiani Corto Maltese Siperiassa -albumista
Kirjoitit blogissasi:
Mustavalkoalbumissa hän siteeraa Rimbaudia, värillisessä Eugenie Genereoa. Yritin googlettaa tietoa Genereosta, mutten löytänyt - onkohan hän vain joku vähemmän tunnettu runoilija vai onko Pratt käyttänyt tässäkin mielikuvitustaan?
Eugenio Genero oli Hugo Eugenio Prattin äidinisä, kuten ilmenee italiankielisestä wikipedia-artikkelista (mukana myös haastattelu, jossa Pratt muistelee isoisäänsä):
http://it.wikipedia.org/wiki/Eugenio_Genero (http://it.wikipedia.org/wiki/Eugenio_Genero)
Siberia-seikkailun Italiankielisessä versiossa runoilija oli Genero, mutta ranskankielisessä Rimbaud. Ensimmäinen suomennos tehtiin ilmeisesti ranskasta ja tämä toinen italiasta (tai sitten uudempaa ranskalaista laitosta on korjailtu?).
80-luvun Seikkailujen mies -albumeiden perusteella Prattia ranskannettiin (ja lyhenneltiin) aikoinaan melko vapaalla kädellä.
-
Kiitti!! Huomasinkin kirjoittaneeni Eugenion virheellisesti Eugenieksi, mutta olen varma että sukunimi oli kirjoitettu muotoon Genereo. Oikea tyyppi kuitenkin näköjään on!
-
Sarjakuvapiirtäjä Simon Gane tyylittelee Cortoa (ja Yoko Tsunoa).
http://simongane.blogspot.fi/2011/08/fan-art.html
-
Cortoa näytetään Sarjisfestareilla:
Animatricks-Spesiaali: SARJAKUVA-ANIMAATIOT
NÄYTÖS pe 7.9 klo 20 ja la 8.9 klo 14
Sarjakuvat ovat toimineet inspiraationa lukuisiin animaatiohin. Animatricks animaatiofestivaali esittelee Helsingin sarjakuvafestivaalien yhteydessä kattauksen sarjakuviin perustuvia animaatioita.
Italialaisen Hugo Prattin luoma sarjakuvahahmo Corto Maltese on ammattiseikkailija, joka seilaa maailman meriä mm. vallankumouksellisten ja merirosvojen seurassa, mutta joka elää omien sääntöjensä ja lakiensa mukaan heikompiosaisia puolustaen. Animatricksin näytöksessä nähdään ensimmäinen osa vuonna 2003 tuotetusta ranskalaisesta animaatiosarjasta.
Muuta ohjelmaa on espanjalaisen Alberto Vázquez'n sarjakuvaan perustuva post-apokalyptinen BIRDBOY, joka on herättänyt ansaittua ihastusta kansainvälisillä festivaaleilla. Se on palkittu parhaana lyhytanimaationa Espanjan Goya Awardseissa sekä kymmenillä muilla palkinnoilla festivaaleilla viime vuoden aikana. Suomalaisena genren edustajana esitellään Jouni Viljakaisen kokeellinen animaatio Madonreikä, joka perustuu Tommi Hämäläisen sarjakuvaan.
Näytöksen pituus 55 min.
-
(http://www.kvaak.fi/images/articles/24092012120238-1.jpg)
Corto Maltese Siperiassa -albumin väripainos arvioitu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1811).
-
Corto Maltese Siperiassa -albumin väripainos arvioitu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1811).
"seikkailut eivät ole erityisen hyvin piirrettyjä"
No on ne nyt sentään aika hyvin piirrettyjä kuitenkin.
-
Corto Maltese Siperiassa -albumin väripainos arvioitu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1811).
Osuvaa, mietittyä analyysiä albumista ja päähenkilöstä. Heh: vai johtuu Corton suosio ehkä ”jalomuotoisesta nenästä” ja ”päheistä pulisongeista”?
Corto on kyllä helposti tunnistettava hahmo. Jopa äitini, joka ei lue sarjakuvia, vaan on vain joskus nähnyt minun ja veljeni sarjakuvia, tunnistaa ”sen tummakulmaisen korvarengasmiehen”.
Sanoisin, että Corton cool asenne ja jännittävät tilanteet vetoavat moniin lukijoihin juonesta riippumatta. Corto on myös varsin erikoinen sarjakuva. Se on muodissa opiskelijapiireissä, joissa halutaan tehdä toisiin vaikutus älykkäällä kirjallisuudella, erikoisilla leffoilla, hämärällä musiikilla jne., vaikka ei itsekään oikein ymmärrettäisi niitä.
Itse mielestäni tajuan myös noita viimeisiä "häröilyalbumeita".
-
"seikkailut eivät ole erityisen hyvin piirrettyjä"
No on ne nyt sentään aika hyvin piirrettyjä kuitenkin.
Vitsi vitsi. Mutta ehkä Corto on niin vakava aihe, ettei sillä saisi vitsailla.
-
Vitsi vitsi. Mutta ehkä Corto on niin vakava aihe, ettei sillä saisi vitsailla.
Noh, menee lukemaan vaikka Non Stopin lukijapalstaa niin siellä monikin sanoi että Corto on huonosti piirretty. Riippuu mikä on pään sisässä se "hyvin piirretyn" standardi (ja väitän ettei se vieläkään niin monella kata Cortoa...)
Sveitsi on muuten suosikkejani sarjasta. Mu pitäisi lukea uudestaan joskus.
-
Noh, menee lukemaan vaikka Non Stopin lukijapalstaa niin siellä monikin sanoi että Corto on huonosti piirretty. Riippuu mikä on pään sisässä se "hyvin piirretyn" standardi (ja väitän ettei se vieläkään niin monella kata Cortoa...)
Jep, se oli se vitsin pointti. Genresarjakuvien ystävät ovat yleensä aika kariteeleppäsiä piirrosjäljen suhteen, pitää olla siistiä. Puolet Prattin tuotannosta on rentoa ja rupista, paljon "huonompaa" kuin mitä yleensä siedetään. Mutta jos albumissa on Corto niin kaikki käy. Ainakin nykyään, kun hahmo on tavallaan kanonisoitu.
Ehkä pyssynpauke myös auttaa, ja näennäinenkin toiminta. Vaikea kuvitella että Corto olisi pysynyt hengissä ollenkaan jos Kertomus Venetsiasta olisi ollut ensimmäinen albumi (mitä se ei toki olisi voinut olla, koska jutut menevät aina eteenpäin, piirre joka on aika hieno - vaikka lopulta ehkä vähän metsään menikin).
Osaisiko kukaan muuten suositella jotakin tietoteosta Prattin tuotannosta, jotain missä käytäisiin albumi albumilta läpi tekohistoriaa ja triviaa. Ilman romantisointia, ei tarvitse olla edes kuvia. Mielellään vain kuivaa asiatekstiä.
-
Jep, se oli se vitsin pointti. Genresarjakuvien ystävät ovat yleensä aika kariteeleppäsiä piirrosjäljen suhteen, pitää olla siistiä. Puolet Prattin tuotannosta on rentoa ja rupista, paljon "huonompaa" kuin mitä yleensä siedetään. Mutta jos albumissa on Corto niin kaikki käy. Ainakin nykyään, kun hahmo on tavallaan kanonisoitu.
kiitos, en ollut eilen ymmärtää arvostelua, nyt siihen on välineet, viitekehys jota vasten ymmärtää asian.
Ikävä kyllä sinulla on "genresarjakuvan" ystävien suhteen osuva kommentti. Siinä ei-genresarjakuvassa ja sen ystäville kun on toisissa, ihan liian isoissa, piireissä korostunut itsetarkoituksellisena piirteenä se rupinen rento jälki siitä riippumatta palveleeko se tarinaa ja sen sisältöä lain.
Hugo Pratt on nostettu jalustalle monesti vaikka varsinaista tarvetta sille ei olisi. Kyseessä on yksi eurooppalaisen sarjakuvan titaaneista jolla on liki uskonnollisen hurmoksen sävyttämä ihailijakunta.
Corto Maltese on iso osa ikonina pidetyn kivijalkaa, "se" juttu.
Omat suosikiini Corton kohdalla ovatkin juuri Siperiassa ja Etiopiassa, enemmän on kyse päiväkohtaisuudesta mikä laivattoman merikapteeni kertomus sinä päivänä, siinä elämäntilanteessa osuu kohdilleen.
Omasta mielestäni tärkein syy on ettei Corto Maltese ole vain yhtä siististi niputettavaa ja lokeroitavaa sarjakuvaa, viihdettä tai taidetta.
Ja ennen muuta koska kaikessa uskottavuuden rajoja rikkovassa kerronnassaan se pystyy johonkin mihin enin osa kotimaista, eurooppalaista, japanilaista ja amerikkalaista sarjakuvaa ei genrerajoista huolimatta kykene, ei sitten mitenkään:
sen hahmot ovat aitoja. Ne ovat persoonia. Niistä välittää. Niillä on sisältöä.
Harmi että sarjakuvankin kohdalla moiset helmet ovat harvinaisuus, poikkeus ei normi.
-
Olipa hyvä viimeinen kappale tuossa arvostelussa (hyvä kyllä muutenkin, ei siinä mitään).
Mainitun kaltainen tietoteos kiinnostaisi myös minua... ranskaa tai italiaa osaamattomana pelkään kyllä, että englanniksi sellaista ei löydy.
-
ai niin, se olennainen unohtui, mietin tovin onko kyseessä päätään nostava konservatismi, tottumus vai mikä mutta itsellä tämä värillinen laitos oli aivan turha esitys.
Värit eivät tuoneen minkäänasteista lisäarvoa sisällölle, viiva ei elävöitynyt eikä painojälki ollut parempaa.
Mustavalkoinen versio on ylivertainen.
Hienoa että on silti taas saatavilla uusille sukupolville.
-
Värit eivät tuoneen minkäänasteista lisäarvoa sisällölle, viiva ei elävöitynyt eikä painojälki ollut parempaa.
Mustavalkoinen versio on ylivertainen.
Minulla on näköjään se 1990 tehty mustavalkoinen uusintapainos ja siinä viiva on joko niin paksua ja turvonnutta, että yksityiskohdat (esim. Corton kauluksen kuviointi) muuttuvat mustaksi mössöksi, tai sitten niin ohutta, että viivat katoavat kokonaan.
Uudessa värillisessä viiva on tasaisesti skarppia. Tekninen laatu on huomattavasti parempi.
Kaipa ranskalaiset ovat myös restauroineet matskut jossain välissä.
-
Pitääpä tarkistaa se ihan ensi painoksen painolaatu. Itselle tää seikkailu on niitä parhaita. Sopivassa suhteessa mystistä häröilyä, unia ja realistista (tai sen kaltaista) seikkailua. Toki se oli myös eka kokonaisena luettu Corto, Nonarissa se pätkiminen teki lukukokemuksesta omituisen. Mutta siltikin ne Tapiirin novellimittaiset on silti ehkä vielä enemmän parhautta.
Timo
-
Minulla on näköjään se 1990 tehty mustavalkoinen uusintapainos ja siinä viiva on joko niin paksua ja turvonnutta, että yksityiskohdat (esim. Corton kauluksen kuviointi) muuttuvat mustaksi mössöksi, tai sitten niin ohutta, että viivat katoavat kokonaan.
Uudessa värillisessä viiva on tasaisesti skarppia. Tekninen laatu on huomattavasti parempi.
Kaipa ranskalaiset ovat myös restauroineet matskut jossain välissä.
oho, kait se on sitten uskottava, itselle kun ensireaktio värillisestä ei ollut että viivat ja linjat olisivat skarpimpeja vaan "kuka hitto on mennyt antamaan epileptikolle vesivärit?"
eli en kokenut värien tuovan mitään sellaista lisää kerrontaan jota mustavalkoisessa versiossa ei olisi ollut. Tekstaukseen en itse olisi niin suurta huomiota osannut kiinnittää kuin tässä arvostelussa.
Tästä huolimatta olen tyytyväinen Siperia-albumin paluuseen. Corto Malteset kun minun mielestäni ovat niitä joita pitäisi olla tasaisesti ja jatkuvasti saatavilla.
Jos ei kirjakaupasta suoraan hyllystä niin tilaamalla.
Sama pätee muihinkin eurooppalaisen, kotimaisen ja amerikkalaisen sarjakuvan klassikkoteoksiin.
Keräilyarvon sijaan hyötyisi mielestäni koko sarjakuvakenttä.
-
oho, kait se on sitten uskottava, itselle kun ensireaktio värillisestä ei ollut että viivat ja linjat olisivat skarpimpeja vaan "kuka hitto on mennyt antamaan epileptikolle vesivärit?"
No Prattin naisethan niitä albumeita väritti. Siperiastakin näkyy olevan kaksi väriversiota (http://www.corto-maltese.org/pratt/corto-maltese/corte-sconta/edizioni), ensimmäinen Anne Frognierin (1977) ja toinen Patrizia Zanottin (2000).
-
Corto-uusintajulkaisut eivät innosta. Kas, kun olin kuvitellut myyväni (harvinaiset) Corto-albumini joskus tulevaisuudessa hyvään hintaan.
Hädin tuskin Kerran olen ne jaksanut lukea. Piirrokset on aika köyhiä ja myöhemmissä albumeissa jopa lukijaa halveksivia. Lyhyet tarinat on kirjoitettu pääsääntöisesti näppärästi, pidemmät stoorit ovat kovin pitkää piimää.
-
Hädin tuskin Kerran olen ne jaksanut lukea. Piirrokset on aika köyhiä ja myöhemmissä albumeissa jopa lukijaa halveksivia. Lyhyet tarinat on kirjoitettu pääsääntöisesti näppärästi, pidemmät stoorit ovat kovin pitkää piimää.
Oliko vielä muuta mitä halusit lausua viimeisiksi sanoiksesi?
Lukijaa halveksivia piirroksia! No nyt! ;D
-
"Piimää" on ainakin omintakeinen viimeinen sana. :) Kuvittelisin.
-
Teidän kanssanne.
No juu, joo, kuulun takinkääntäjiin. Aikoinaan Non Stopista luin kaiken paitsi Corton. Sitten seurasi vaihe, jolloin luin pelkästään Corton. Ruudusta jätin väliin systemaattisesti Buck Dannyn ja Archie Cashin. 25-vuotiasna tms tajusin, että niissäkin jutuissa oli tiettyä itua.
Corton ongelma Non Stopissa oli, että niiden tarinoiden haalea pastelliväritys oli liian omintakeinen muiden sarjojen rinnalla. Väriskaala oli aivan toisesta maailmasta. Lehden sisällä se oli riitasointu. Yksinään omana albumina ne toimivat paljon paremmin.
-
Asiat eivät olleet ihan niin kuin tuon erittäin kriittisen arvion kirjoittaneet kuvittelivat. Kirjan kustantaja on vastannut kritiikkiin: http://www.bleedingcool.com/2012/03/20/the-universe-addresses-a-comic-store-owner-over-corto-maltese/
Em. sivulla mainitun linkin takaa löytyy lisää tietoa erityisesti kommenteissa: http://meathaus.com/2012/03/08/corto-maltese-in-english/
Vastaavaa runnomista lienee kyseessä myös näissä myöhemmissä albumeissa, mistä Suomessakin on saatavilla kolmeriviset, väritetyt versiot? (Venetsia, Tango... Mitenkäs Sveitsi, onko se tehty suoraan tuohon kolmeriviseen muotoon, kun on loppupään albumeita?)
Tämä kiinnostaisi tietää. Mielummin maksaa enemmän (lue: liikaa) vanhoista mustavalko-albumeista (tulihan niitäkin väreissä ysärillä, toisaalta) oikeassa muodossa, kuin vääristyneistä värillisistä.
-
En tiedä onko sopivaa mainostaa tällä puolella mutta sarjakuvakeskuksella olisi myynnissä se alkuperäinen mustavalkoinen Siperia-albumi kahdellakympillä. Samoin Etiopia-seikkailu.
-
Corto Siperiassa myytiin pois, en tiedä oliko Kvaakin ansiota vai muuten vaan.
-
Pitänee sitten ostaa se värillinen. Tykkäsin kyllä mustavalkoisena; muistaakseni ensimmäinen pitkä Corto jonka luin.
Ihan käsittämätön tuo kritiikki. Pakko lukea Siperia uudestaan.
-
Prattin lapset penäävät oikeuksiaan jostain asiasta:
http://comitepratt.canalblog.com/
Haluaisiko joku ranskan taitoinen referoida, mistä tuolla puhutaan?
-
oho, jos tönkkötavaus ranskani käsitti oikein Prattin lapset ovat menettäneet kaikki isänsä työt, oikeudet mukaanlukien sveitsiläiselle Cong SA yhtiölle.
Kertokaa joku että käänsin väärin.
-
Ööh. Sisko- sekä velipuolen lapset - jotka ovat ilm. juuri kuolleet - ovat myyneet oman osuutensa oikeuksista jollekin Cong-nimiselle firmalle. Ja se ei vissiin ole hyvä. tjsp. Niin siis enhän minäkään osaa ranskaa kovinkaan hyvin. Google transl.
Timo
-
Etsivä löytää:
ABOUT CONG S.A.
Hugo Pratt, artist, comic book creator and writer, launched the company Cong S.A. in October 1983 in order to manage and promote his artwork.
After the death of Pratt in 1995, Cong became the sole owner of his copyright for all past and future works.
Eli sehän on HP:n oma firma!?
Timo
-
Hugo Prattin ja Anne Frognierin lapset ihmettelevät, mitä heidän isänsä sarjakuva-originaaleille on tapahtunut. Heidän mukaansa ne kaikki olivat mystisesti kadonneet Hugon kuollessa.
Zanotti väittää että Hugo myi ne ennen kuolemaansa tuntemattomattomille keräilijöille, mutta lapset sanovat, ettei isä halunnut myydä sarjakuva-originaalejaan vaan päin vastoin pyrki ostamaan niitä itselleen takaisin.
Sittemmin Cong S.A. on yllättäen löytänyt arkistostaan 400 originaalia. Lapset ovat vain vähemmistöosakkaita Cong S.A.:ssa, joten he eivät pysty vaikuttamaan sen tekemään päätöksiin, mitä Hugon töiden myymiseen tulee. Komitean tarkoitus lienee kerätä rahaa oikeustaistelua varten.
Luin asiasta ensimmäisen kerran vuoden 2011 alussa (Zanottin haastattelun jälkeen on Silvina Prattin droit de response, viimeisessä kommenttiviestissä veli Jonas Pratt kirjoittaa että isän kaikki originaalisivut on ryöstetty)
http://www.actuabd.com/Patrizia-Zanotti-co-commissaire-de (http://www.actuabd.com/Patrizia-Zanotti-co-commissaire-de)
-
Heidän mukaansa ne kaikki olivat mystisesti kadonneet Hugon kuollessa.
Minulle joku ranskalaisen alueen originaalikeräilijä sanoi (n. kymmenen vuotta sitten) myös, että Pratt ei ollut omana aikanaan myynyt originaalejaan ja nyt keräilijät odottelivat, että mitä perikunta niillä tekee, eli lasketaanko niitä myyntin. (Kysymys on kiinnostava, sillä tällä hetkellä niitä liikkuu vain vähän ja hinnat ovat pilvissä: kymmeniä tuhansia per sivu. Prattin tuotanto on kuitenkin valtava, joten suuren määrän pullahtaminen markkinoille yhtäkkiä voisi romahduttaa hinnat. Sellaista arvotavaraa kuitenkin, että ymmärrettävästi niiden hallinta on merkittävä asia ja jos ne ovat nyt muualla kuin perikunnalla, niin kyseessä todellakin on aika mittavan luokan taidevarkaus).
-
Prattin taituruutta. Vaikeita kuvakulmia. Suvereenia siveltimenkäyttöä. Kuvallisia neronleimauksia. Pulpista taidetta.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2213.0;attach=24912)
-
1.11.1913
Corto ja Rasputin kohtaavat suolaisella merellä.
-
Prattin taituruutta. Vaikeita kuvakulmia. Suvereenia siveltimenkäyttöä...
Mielestäni sivu ei ole kovin kummoinen oikein millään Lurkerin mainitsemilla mittareilla, kun kyseessä on H. Pratt. "Kamerakulma" on staattinen ja lähes sama kautta koko sivun. Toisessa ruudussa Corton asento on tikku-ukkomaisen jäykkä, kun kyseessä pitäisi olla juuri tasapainonsa menettänyt mies. Kolmannen ruudun Maltese ei puolestaan näytä tunnistettavasti itseltään, muutoin kuin tutun hiustyylin ja korvarenkaan osalta.
Eipä silti, mielikseen Prattin sivunäytteitä katselee, vaikka eivät olisikaan häneltä juuri sitä parasta osaamista. Ihmettelin vain hieman Lurkerin sivuvalintaa ja ylisanoja. Vai oliko Lurkerin perimmäinen tarkoitus osoittaa, että Hugo Prattiltakin voi tulla tällaista perushöttöä ja minä poloinen menin lankaan?
-
Ekassa paneelissa on uhkaava alaviisto vedestä päin (mustekalan "silmin"), josta lonkero kurottautuu kohti Cortoa perspektiivillä. Sitten se normi silmäntaso, lievä yläviisto kun Corto on vedessä - näin on jo saatu todella upea "kamera-ajo". Sitten mennäänkin jo veden alle ja sumennetaan taistelukohtaus viitteelliseksi (kuten vanhan ajan elokuvissa tehtiin), kunnes poimitaan lähikuvaan detalji: puukkokäsi.
Vankka mielipiteeni on, ettei nyt ihan kehnoimmasta päästä sarjakuvataidetta ole tämä sivu...
-
Itse olen kyllä Gothicuksen kannalla. Toinen kuva on minusta kömpelö ja kolmannessa mustekalan uhka ei millään lailla välity. Neljäs olisi minusta parempi, jos vedenpintaa ei näytettäisi ja 'kamera' ei olisi samassa tasossa. En olisi itse tehnyt varmaan ainuttakaan kuvaa noin, toisaalta olen itse huono sommittelussa, joten voin olla ihan hakoteillä.
Ja näin tarkistamatta, muistaakseni kohtauskin oli täysin irrallinen ja perusteeton... ote veitsestäkin muuttuu oudosti.
Mutta mestarismieshän Pratt kiistämättä oli - tästä se vain ei välity minulle.
-
No, animaatioversiossa tämä kohtaus oli paljon tönkömpi.
-
Lurker avaa sivun mainiosti.
Yksittäisinä kuvina lähinnä ensimmäinen ja neljäs ovat hienoja.
Pratt on selvästi käsittelyt aikanaan veistä, koska Corto neljännessä ruudussa vetää puukon vyöltään ja vaihtaa sitten asentoa tappoiskua varten. Näin saadaan voimaa iskuun, joka muutoin jäisi sohaisuksi.
-
L'espresso -lehti taitaa olla tämän komian kirjasarjan takana:
http://www.speciali.espressonline.it/prodotti/corto_maltese/ (http://www.speciali.espressonline.it/prodotti/corto_maltese/)
Siinä julkaistaan kaikki Cortot peräjälkeen artikkelein (mm. Umberto Eco) höystettyinä. Eka osa lähtee markkinahintaan 1€.
Voe namia...
Timo
Elä muuta viserrä! Ecco, signore, tässä on toimivampi linkki (http://www.corto-maltese.org/collane/corto-maltese)!
Minä olen jo muutaman vuoden ajan tähyillyt Italian ebayta (http://www.ebay.it/), toiveenani tämän upean kirjasarjan löytäminen. Jos etsii sanoilla "corto maltese espresso" huomaa että kirjoja on aina myynnissä, lähinnä yksittäiskappaleina mutta usein myös kokonaisena sarjana. Hintahaarukka kirjasarjan osalta on yleensä 100-200 euroa. Kaikkein harmillisinta on ulkomaisten ostajien diskriminointi. Lähes aina ilmoituksissa lukee kohdassa Spedizione (toimitus, postitus) vain Italia, millä tarkoitetaan että paketteja ei ylipäätään lähetetä all'estero (ulkomaille).
Mutta lokakuun lopussa tärppäsi. Muuan ebay-myyjä hauskasti nimetyssä Barin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bari_(kaupunki)) kaupungissa ei tehnyt eroa koti- ja ulkomaisten asiakkaiden välillä, ja hänellä oli koko Corto-sarja myynnissä 120 euron kokonaishintaan. Detto e fatto (sanottu ja tehty) - minä tilasin sen. Postituksesta joutui tosin pulittamaan 60 euroa ekstraa, mutta silloinkin kirjojen keskihinnaksi tuli 18 euroa kappaleelta. Ei sellainen summa kovin pahalta tunnu, varsinkaan kun lähes kaikki muut tuhannet kirjani, sarjakuva-albumini ja levyni on ostettu kirppareilta ja divareista ja netistä, ja melkien aina edullisempaan hintaan kuin mitä niistä vaadittiin uusina.
No niin, paketti saapui Barista Lauttasaaren postiin viime viikolla. Ja lukunautinto (pieninä osina) on meneillään...
-
Tieteiskirjailija Bruce Sterling pohtii (http://brucesterling.tumblr.com/post/74078994443/corto-maltese-has-got-the-romantic-cigarette), että mistä ihmeestä se Corto aina taikoo esiin tupakkansa joita sitten romanttisen sankarin elkein polttelee...
-
Allekirjoittanut ja pari muutakin Kvaakista tuttua henkilöä oli eilen kuuntelemassa luentoa Roman von Ungern-Sternbergistä, tuosta mielipuolisesta mutta karismaattisesta murhamiehestä ja valkokenraalista, jonka kaikki muistavat Corto Maltese Siperiassa -albumista. Kävi ilmi, että tämä vironsaksalainen originelli oli vielä paljon mielipuolisempi ja verenhimoisempi kuin Hugo Pratt antaa ymmärtää..
-
Kyseinen luento oli aivan loistava.
Voisi jopa sen perusteella sanoa että Roman von Ungern-Sternberg omasi hivenen epäterveitäkin piirteitä.
Koska sain puhelun kesken luentoa ja on se orastava dalmatia : muuten kaikki on hyvin aivopoimuissa mutta niskoja taittavan jättimäisen uiguurihenkivartijan nimi on karannut päästäni tyystin. Et sinä satu muistamaan tuota nimeä?
Cortossa tosiaan annettiin melko lailla tasapainoinen ja romanttinenkin kuvaus aristokraattikaanista.
-
Koska sain puhelun kesken luentoa ja on se orastava dalmatia : muuten kaikki on hyvin aivopoimuissa mutta niskoja taittavan jättimäisen uiguurihenkivartijan nimi on karannut päästäni tyystin. Et sinä satu muistamaan tuota nimeä?
Nimi on melko unohtumaton: Teepannu.
Oletan että kyseessä oli vain kutsumanimi...
-
Kiitokset taas, noin olin muistelevinanikin mutta iski itselle epätyypillinen luottamuspula omaan muistiin ja sen ylivertaisuuteen.
-
Vesa K tarjoili facebookissa linkin, jonka mukaan Corton uusia tarinoita aletaan tehdä. Tekijöinä Canales ja joku muu. Voihan tirppa. En vielä tiedä, voiko tästä uutisesta tykätä. Tälle sarjalle en olisi välttämättä kaivannut jatkoa. No, jos suomennetaan, niin kyllä luen. En ehkä osta mutta ainakin lainaan.
http://www.lefigaro.fr/bd/2014/10/06/03014-20141006ARTFIG00292-corto-maltese-repart-a-l-aventure.php
-
Tuo uusi Corto-taiteilija on Dieter Lumpen -piirtäjä Rubén Pellejero.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2213.0;attach=28971;image)
-
Asiasta oli puhetta jo vuonna 2005 (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,2213.msg38612.html#msg38612). Silloin piirtäjäehdokkaana oli Pierre Wazem (http://fr.wikipedia.org/wiki/Pierre_Wazem).
Timo
-
Mulla on Dieter Lumpen -integraali, vielä kun ehtis lukeakin sen.
Olisi saatu jättää Corto rauhaan Prattin kuoltua, mielestäni. Jotenkin luulen, että Lumpenin tai jonkun muunkin tekemän Corton myynti ei päätä huimaa.
-
Ei. Ei ei ei ei ei ei eiiiii.
-
Mielenkiintoista nähdä, taiteileeko Pellejero omalla tyylillään, vai yrittääkö matkia Hugo Prattin aikas uniikkia piirrosjälkeä. Ilmeisesti matkii, sillä tässä artikkelissa (http://www.elconfidencial.com/ultima-hora-en-vivo/2014-10-06/vuelve-corto-maltes-de-la-mano-de-juan-diaz-canales-y-ruben-pellejero_382770/) sanotaan:
...the idea is to be very faithful to the character and, as far as possible, the graphics.
(Käännetty Google-translaattorilla englanniksi).
-
Enki Bilal kommentoi (Google-käännös):
"I have first of curiosity. Not a morbid curiosity but something positive. I have a fairly benign vis-à-vis the project feeling. But I expect to see. For me, Corto Maltese, it is above all Hugo Pratt. This is a freedom of tone. Freedom copyright too. Hugo Pratt was a sort of epicurean world. The resurrection of his favorite character twenty years after his death, it does not shock me, as long as the process different permissions required to beneficiaries has been met. It should be noted though that it is quite a challenge. We need new writers are up to par. It should not be a mere copy. It would almost be it slightly off. So this adaptation becomes a tribute or an extension of the work of Pratt ... "
Originaali täällä (http://www.lefigaro.fr/bd/2014/10/06/03014-20141006ARTFIG00356-le-retour-de-corto-maltese-fait-le-bonheur-des-premiers-fans.php) ja muita kommentteja.
Koska tämä uusi sarja ilmestyy juurikin Figarossa, niin negatiivisia kommentteja ei ole otettu.
Timo
-
Varmasti tällaiseen hankkeeseen otetaan kovatasoiset tekijät, mutta silti...Corto Maltese oli niin vahvasti sidoksissa Prattin omaan persoonaan, näkemykseen ja elämänasenteeseen, että tuskin kukaan muu pystyy tekemään hahmosta muuta kuin pinnallista pastissia. Olisi toki riemukasta huomata olleensa väärässä, mutta ei niin kumminkaan tule käymään.
Plääääh.
-
Ja onko tarkoitus sijoittaa seikkailuja edellisten väliin vai oikeasti jatkaa, Corto ei kadonnutkaan Espanjan sisällissodan aikoihin?
Pastissihan tämä tulee olemaan, mutta olkoon sitten hyvä pastissi.
-
Ja onko tarkoitus sijoittaa seikkailuja edellisten väliin vai oikeasti jatkaa, Corto ei kadonnutkaan Espanjan sisällissodan aikoihin?
Pastissihan tämä tulee olemaan, mutta olkoon sitten hyvä pastissi.
Ymmärtäisin, että on jatkoa, joten Corto ei sitten kadonnutkaan vaan löytää itsensä.
-- Es la continuación de la serie", ha confirmado Canales --
-
Prattin jutuissahan ei koskaan päästy Espanjan sisäsällissodan aikoihin. Vai onko jotain jäänyt huomaamatta. Viittaus tähän katoamiseen oli jossain toisessa Prattin sarjassa. Kaikenlaisia seikkailuja on luvassa. ;D
Korkeintaan tästä tulee välttävä.
Timo
-
Espanjan sisällissota -viittaus löytyy Aavikon skorpioneista. Corton seikkailut päättyvät Mu-albumiin, jossa ei ole selkeitä ajoitusviitteitä. Luultavasti siinä ollaan vielä 1920-luvulla, koska Tristan Bantam ja Soledad Lokaarth eivät näytä juuri ikääntyneen (no, tietysti unihoureen ajankohdasta keskusteleminen on vähän turhaa...)
-
Korkeintaan tästä tulee välttävä.
Nythän on ollut muotia kirjoittaa jatkoja tai muunnelmia kirjallisuuden klassikoille, miksei sitten sarjakuvankin. Eivät ne koskaan ikinä milloinkaan yllä alkuperäisen tasolle, lähellekään. Kustannusalalla ne näyttävät olevan isoja markkinointitapahtumia, kuten tämä Cortokin. Albumit julkaistaan yht'aikaa monessa eri maassa.
Tuo Ruben Pellejero (http://www.lambiek.net/artists/p/pellejero_ruben.htm)n Dieter Lumpen kyllä alkoi kiinnostaa, näyttää mukavalta vanhan ajan seikkailusarjakuvalta.
-
Aivan Aavikon skorpioneja muistelin.
Ja jaa, juu, johan tää Adolf Mützelburg teki aikoinaan jatko-osia Monte Criston kreiviin. Olikohan se jo 1800-luvulla se vai 1900-luvun alussa.
Timo
-
Ja jaa, juu, johan tää Adolf Mützelburg teki aikoinaan jatko-osia Monte Criston kreiviin.
Ja Feval & Lassez kirjoittivat sekundaseikkailuja muskettisoturien 20 vuoden tauon kohdalle. Tosin olihan Dumas jo itsessäänkin eräänlainen työryhmä. :)
Uus-Corto ei kyllä houkuttele, mutta onneksi sitä ei ole pakko ostaa. Ellei morbidi uteliaisuus iske...
-
Nythän on ollut muotia kirjoittaa jatkoja tai muunnelmia kirjallisuuden klassikoille, miksei sitten sarjakuvankin. Eivät ne koskaan ikinä milloinkaan yllä alkuperäisen tasolle, lähellekään.
Jatko-osia klassikkokirjoille ja uusia mukaelmia (esim. tapahtumat toisen henkilön näkökulmasta läpi käyviä "rinnakkaisromaaneja") on tosiaan sorvailtu kauan, kuten edellisten keskustelijoiden esimerkit kertovat. Taso ei aina päätä huimaa, mutta mahtuu joukkoon muutakin kuin pelkkää huttua. Esimerkiksi Jean Rhysin "Siintää Sargassomeri", joka kertoo "Kotiopettajattaren romaanin" tapahtumista vähän uudesta näkökulmasta, sai kriitikoiltakin aikoinaan myönteisen vastaanoton.
Ajatus jonkun muun kuin Prattin tekemästä Cortosta tuntuu kieltämättä oudolta, sen verran omaleimainen on sarjan ilmapiiri. Mutta uteliaisuuttani aion tätä kyllä selata, voihan sen aina jättää ostamatta, kuten edellä on huomautettu.
Jos nyt eurooppalaisen sarjakuvan suurista klassikoista puhutaan, niin luontevampaa olisi ollut jatkaa vaikka Tinttiä (ellei tekijän tahtoa huomioida), kun miettii miten merkittävä oli avustajien panos siinä.
-
Suolaisen meren balladin arvostelu etusivulla.
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2165
-
Suolaisen meren balladin arvostelu etusivulla.
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2165
"Suolaisen meren balladi on niin hieno sarjakuva, että sitä pitäisi olla jatkuvasti kirjakaupoista saatavilla."
Kun Non Stop alkoi julkaista Cortoa suomeksi niin vierastin kovasti sarjan piirrostyyliä ja erikoista tunnelmaa Tristan Bantamin salaisuudessa. Banaanicongaan mennessä kyseessä oli jo mielestäni lehden ehdottomasti paras sarjakuva. Monen vuoden tauon jälkeen Corto jatkui Tapiirissa Kauniiden unien laguunilla. Jotenkin Corto on iskostunut mieleeni novellimaisena lehtisarjakuvana, vaikka albumeina kokonaisuudet ovat toki parhaimmillaan.
(http://www.kvaak.fi/images/articles/19122014154559-2.jpg)
-
YLE: Corto Maltese on seikkailija ajalta, jota ei enää ole (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/19/corto-maltese-seikkailija-ajalta-jota-ei-enaa-ole)
Italialaisen Hugo Prattin sarjakuvahahmo, isänmaaton ja laivaton merikapteeni Corto Maltese tekee paluun sarjisruuduille. Kuka Corto on, ja mitä meidän kaipaamaamme hän edustaa?
-
Jos joku, kuten minä, venaili IDW:n syksyllä ilmestyvää ensimmäistä kovakantista Corto Maltesea, ei kannata enää, tai siis, kannattaa, mutta odotusaika piteny:
Hey, Corto Maltese fans. Don't wait for the hardcover. To avoid confusion, we've decided to release all 12 quality trade paperbacks first. Come 2017, we'll announce the new plans!
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=1081197901896583&id=152734941409555
Eka softcoveri Under the Sign of Capricorn on ilmeisesti out of print, joten jos se kiinnostaa, kannattaa tilata hetimiten, vielä kun sitä saa.
-
Tänään on Armenian kansanmurhan alkamisen satavuotismuistopäivä. Samarkand-seikkailusta tuttu Enver-bey oli yksi joukkotuhon pääarkkitehdeistä ottomaanien valtakunnan sotaministerinä. En ole Samarkand-juttua aikoihin lukenut, mutta muistelen Prattin esittävän Enverin vähän tämmöisenä melodramaattisuuteen saakka traagisena hahmona, joka ensin kommentoi jotain säästä ja ratsastaa sitten toivottomaan rynnäkköön puna-armeijaa vastaan.
Saikohan Pratt näkemyksestään kommentteja diaspora-armenialaisilta, joita Keski- ja Etelä-Euroopassa on monessa maassa, varsinkin Ranskassa? Seikkailussahan Enver mainitsee olevansa armenialaisten vihaama ja näiden pitävän häntä kansansa tuhoajana, mutta Prattin kuvaus hänestä ei ole kuitenkaan ole yksiselitteisen negatiivinen.
-
Saikohan Pratt näkemyksestään kommentteja diaspora-armenialaisilta, joita Keski- ja Etelä-Euroopassa on monessa maassa, varsinkin Ranskassa? Seikkailussahan Enver mainitsee olevansa armenialaisten vihaama ja näiden pitävän häntä kansansa tuhoajana, mutta Prattin kuvaus hänestä ei ole kuitenkaan ole yksiselitteisen negatiivinen.
Ottamatta kantaa juuri tuohon hahmoon. En malta olla huomauttamatta, että Pratt otti todellisuudesta sarjoihinsa lähinnä suuria historiallisia tapahtumia. Sarjiksissa nähtyjä tunnettuja henkilöitä yhdisti esikuviinsa lähinnä vain hahmon nimi. Näiden toimintaa ja liikkumista "historian kentillä" Pratt sovelsi vapaasti tarinoihinsa sopivaksi. Hyvä esimerkki tästä on Rasputin.
-
Ottamatta kantaa juuri tuohon hahmoon. En malta olla huomauttamatta, että Pratt otti todellisuudesta sarjoihinsa lähinnä suuria historiallisia tapahtumia. Sarjiksissa nähtyjä tunnettuja henkilöitä yhdisti esikuviinsa lähinnä vain hahmon nimi. Näiden toimintaa ja liikkumista "historian kentillä" Pratt sovelsi vapaasti tarinoihinsa sopivaksi. Hyvä esimerkki tästä on Rasputin.
Mä oon ajatellut Raspan nimeä ja ulkomuotoa lähinnä sellaisena kirjallisen tason viittauksena ("hullu venäläinen"), en varsinaisesti henkilöhahmona Grigori Rasputinin, s. 1869 - k. 1916, varsinaisena tulkintana. Jack London, von Ungern-Sternberg, Gabriele D'Annunzio, j.n.e. puolestaan ovat ainakin jossain määrin (vähintään paljon selvemmin kuin Rasputin) mukana historiallisina henkilöinä, ja Enver Pashan lukisin selkeästi näihin.
-
Mä oon ajatellut Raspan nimeä ja ulkomuotoa lähinnä sellaisena kirjallisen tason viittauksena ("hullu venäläinen"), en varsinaisesti henkilöhahmona Grigori Rasputinin, s. 1869 - k. 1916, varsinaisena tulkintana.
Näin minäkin sen olen aina ajatellut. Jo hahmon ensiesiintyminen tapahtuu ihan eri maisemissa, eikä siinä ole muistaakseni mitään viittausta munkki Grigoriin missään vaiheessa.
Olisiko ollut Samarkand-albumi ( en voi tarkistaa - se on jossain muuttolaatikossa... ), jossa venäläinen sotilas tarkisti henkilöllisyyspapereita ja totesi Rasputinin muistuttavan kyseistä munkkia, olisiko kysynyt sukulaisuudestakin... ??? Eli ihan eri henkilöitä ovat.
-
Jack London, von Ungern-Sternberg, Gabriele D'Annunzio, j.n.e. puolestaan ovat ainakin jossain määrin (vähintään paljon selvemmin kuin Rasputin) mukana historiallisina henkilöinä, ja Enver Pashan lukisin selkeästi näihin.
Puet hyvin sanoiksi sen, mitä itsekin tuumin. Näiden hahmojen kuvauksessa on toki otettu taiteellisia vapauksia, mutta olen aina ollut siinä käsityksessä, että niiden ei kuitenkaan ole tarkoitus olla pelkästään mitään ajattomia arkkityyppejä, vaan hiukan kiinteämmin todellisiin esikuviinsa perustuvia. Siksi pohdinkin, onko Prattin näkemys Enveristä koskaan herättänyt keskustelua historiallisen paššan synkkä ja ristiriitainen jälkimaine huomioiden. Jos joku osaa viitata johonkin Prattin yleisluontoisempaan kommenttiin historiallisten henkilöiden käyttämisestä tarinoissa, niin senkin saa jakaa.
-
Pari valokuvaa Ranskassa tammikuussa 2015 ilmestynyt 1982 näköispainos-kirjasta:
(http://2.bp.blogspot.com/-s9ITvC33tPE/VT7O0ockq3I/AAAAAAAALWE/bzQ77JxZvn4/s1600/Corto%2BMaltese%2BSiberis%2B1982%2B00%2B1200.jpg)
(http://2.bp.blogspot.com/-6RhzAmlZyDQ/VT7O07KF-tI/AAAAAAAALV0/pj_JxIG170w/s1600/Corto%2BMaltese%2BSiberis%2B1982%2B03%2B800.jpg)
(http://2.bp.blogspot.com/-eCZUG_ojHqA/VT7O0UwWGAI/AAAAAAAALVw/fIwd650nVGg/s1600/Corto%2BMaltese%2BSiberis%2B1982%2B01%2B800.jpg)
(http://2.bp.blogspot.com/-N3h732RnAY0/VT7PbjoQ-zI/AAAAAAAALWM/jq5749rcBks/s1600/Corto%2BMaltese%2BSiberis%2B1982%2B02%2B800.jpg)
-
Corto Maltese Keskiyön auringon alla...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2213.0;attach=30410)
-
Jack Londonin jäljillä Pohjois-Amerikassa.
-
Jack Londonin jäljillä Pohjois-Amerikassa.
Harmi, ettei Suomessa, johon nimi olisi voinut myös viitata.
-
Harmi, ettei Suomessa, johon nimi olisi voinut myös viitata.
Siksi mä tarkistinkin het' googlesta! :)
-
Mitä ihmettä tästäkin pitäisi ajatella.
-
Hm-hm...
-
Jotenkin ruuudunsisäisistä sommitteluista tulee mieleen Tex Willer. Viiva on omasta mielestäni riittävän Pratt-maista.
Verrattuna Prattiin kuvissa on enemmän kaikkea. Tai jotain.
Mutta ihan ok-suoritus. Ehkä tän vois kirjastosta lainata, jos joskus suomeksi käännetään.
-
Ihan hyvältähän tuo näyttää! Itse en äkkiseltään huomaa mitään suuria eroja Prattiin verrattuna. Saa sitten nähdä kuinka hyvin käsikirjoitus pelittää...
-
http://www.museeherge.com/fr/news/index/id/262/0/hugo-pratt-rencontres-et-passages
Eli uuden Corton kunniaksi Hergen museossa avautuu lokakuun 2. päivä Hugo Pratt -näyttely, jatkuen tammikuun kuudenteen.
-
Hugo vieraili Suomessa samoihin aikoihin kun "Suolaisen meren balladi" alkoi ilmestyä Italiassa. Jossain päin Lappia, luultavasti Norjan/Venäjän rajan tietämissä sijaitsevalla rajavartioasemalla on arkistoituna vieraskirja, jossa on Prattin piirros lappilaisukosta...
Mutta Hugo lepää rauhassa viinitarhan keskellä olevalla hautausmaalla Sveitsissä. Nyt on uusien yrittäjien aika. Kaksi päivää ilmestymiseen ja keski-eurooppalainen media rummuttaa vahvasti Corton uutta tulemista.
Tässä Parisienin artikkeli ranskantaitoisten iloksi.
-
Yleisradiokin uutisoi pari päivää sitten. (http://yle.fi/uutiset/corto_maltese_seikkailee_jalleen__sarjakuvasankari_herasi_pitkasta_horroksesta/8343051)
Corto Maltesen suomalainen kustantaja Jalava kertoo, että neuvottelut uutuusalbumin suomentamisesta aloitetaan pikapuoliin. Tavoitteena on julkaista albumi suomeksi, mutta aikataulusta ei ole vielä tietoa. Teoksen suomentajaksi kaavaillaan Heikki Kaukorantaa, joka on vaimonsa Soilen kanssa suomentanut aiemmat Corto Malteset.
Canalesin haastattelu Le Mondessa (http://www.lemonde.fr/bande-dessinee/article/2015/09/30/juan-diaz-canales-l-arme-la-plus-puissante-de-corto-maltese-est-la-parole_4777919_4420272.html) oli ihan mielenkiintoinen (yrittää tavata huonolla ranskallani)
-
Kyllä se tulee på finska okså. Oma kappaleeni auf ranska on tilauksessa. Luen kaikkia sarjakuvakieliä paitsi japania, kiinaa ja venäjää.
-
Sielläpä olis. Ei tosin ole tietoa milloin alkuperäiset tekijät ovat paikalla signeeraamassa.
http://www.rtbf.be/culture/article/detail_hugo-pratt-corto-maltese-pellejero-un-album-reussi-et-une-superbe-exposition-au-musee-herge?id=9106902
-
Sveitsiläisillä on aina kaikkea kivaa:
http://www.caveaucorto.ch/commande_coffret.php
-
Tokkopa Alkoon saadaan. Houkuttelee lapsia värikkäillä kuvasarjahahmoilla.
Timo
-
No niin. Huhtikuussa 2016.
-
Tiedote Kulkukatin pojasta:
"Tuli parinsadan albumin erä mm. kaikki suomennetut Hugo Pratt´n sarjakuva-albumit 1. painoksina. (Ei Pratt - Manara: Intiaanikesä, Etäisten maiden tuuli)."
Läntinen Brahenkatu 12, 00510 Helsinki
Timo
-
Twitterissä, eräs tviittailija aivan oikein kiinnitti huomiota Corto "puujalkataistoihin (https://twitter.com/ellouis/status/678625962888527873)".
(https://pbs.twimg.com/media/CWr2l3DXAAAUQuu.jpg)
Heh, hauskan näköistä. Tunnistatteko, mistä näyte on otettu?
-
Banaaniconga /Tarkan laukauksen samba?
-
Banaaniconga /Tarkan laukauksen samba?
Tarkan laukauksen samba on oikein! Mutta Kauriin merkin alla -albumista.
-
SK: Corto Maltese – Mysteerien laguunit on tärkein sarjakuva juuri nyt
Arvio: Hugo Prattin seikkailija astuu myyteistä todellisuuteen. (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/corto-maltese-mysteerien-laguunit-on-tarkein-sarjakuva-juuri-nyt/?shared=304784-44933948-500)
-
Twitterissä, eräs tviittailija aivan oikein kiinnitti huomiota Corto "puujalkataistoihin (https://twitter.com/ellouis/status/678625962888527873)".
(https://pbs.twimg.com/media/CWr2l3DXAAAUQuu.jpg)
Heh, hauskan näköistä. Tunnistatteko, mistä näyte on otettu?
Corto se on kankea setä tappelunnujakassakin. :D Tästä sivusta (puhumattakaan siitä missä Tarkka Laukaus on kuollut asentoon jossa osoittaa revolverilla!) kyllä tykkään kovasti, heittämällä yksi parhaita lyhyitä Corto Maltese-tarinoita. Cancaqeirot tuo eksotiikkaa kehiin ja olikin mahtavaa viimein päästä lukemaan Sertaon mies-albumi. Siinähän "Tarkan Laukauksen samba"-tarinan lopussa oleva Sao Jorisco on sivuhenkilönä ja.
-
SK: Corto Maltese – Mysteerien laguunit on tärkein sarjakuva juuri nyt
Arvio: Hugo Prattin seikkailija astuu myyteistä todellisuuteen. (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/corto-maltese-mysteerien-laguunit-on-tarkein-sarjakuva-juuri-nyt/?shared=304784-44933948-500)
Realistinen viiva? Mikähän sekin on?
-
No niin. Huhtikuussa 2016.
Facessa näkyi Turun sarjakuvakaupan päivitys että heiltä löytyy jo tuo "Keskiyön auringon alla"- albumi. Kukaan ehtinyt vielä lukea? Tästä olisi kiinnostava kuulla arvostelua piirrosjäljestä ja tarinasta. "Iltaisin usein cortoilin, kuin sateisessa metsässä hortoilin." Runouteen innosti oikein meikäläisen näköjään.
edit: Höh ei tullutkaan tuo VesaK:n linkittämä kuva tuohon vaikka sitä juuri yritin :O
-
Corto Keskiyön auringon alla, ja joku sohottaa kiväärillä päin...
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2213.0;attach=32918)
-
Kiitos, Lurker isosta kuvasta! Älkää nyt helkutissa Cortoa ampuko! :O
-
Ei hätää. Corto kuolee vasta Espanjan sisällisodassa, jos sielläkään.
-
Corto taitaa taas uneksia...
-
Oliko tällä jo julkaisupäivää?
-
Oliko tällä jo julkaisupäivää?
Kaupoissa nyt. Kolmisen kymppiä pitää sijoittaa.
-
Oliko tällä jo julkaisupäivää?
On jo julkaistu.
Mm. Turun Sarjakuvakaupasta ja Akateemiselta löytyy.
Ollut kiirettä joten en ole ehtinyt omaa kappaletta lukea, kuvitus on hämäävän Prattmaista joka kiehtoo, ikinä oikein välittänyt Cortoista väreissä tässäkin se on enemmän viivaa tukkimassa mutta samaa mieltä usein Prattin itsensä töistä.
-
Mukiinmenevä aloitus uusilta tekijöiltä, joka saa toivomaan jatkoja. Kuvitus tosiaan hyvinkin Pratt-maista ja ei aiheuttanut nikottelua. Eihän tämä parhaille Cortoille pärjää, mutta kyllä tässä enemmän tarinaa ja ideaa oli kuin esim. mies ja seikkailu -välitöissä.
-
Kaponieeri-blogistikin tykkäsi:
http://kaponieeri.blogspot.fi/2016/04/sarjakuvan-sukupolvenvaihdos-2-corto.html
-
Hesari noteerasi isosti!
Corto Maltese heräsi henkiin
Keskiyön auringon alla on klassikkosarjan ensimmäinen uusi albumi 20 vuoteen alkuperäisen taiteilijan Hugo Prattin kuoleman jälkeen.
KULTTUURI 6.4.2016 2:00
Harri Römpötti
http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1459825968912
-
Olisiko eka kerta kun yksittäinen sarjakuva-arvostelu on nostettu kulttuurisivujen etusivulle?
Muoks: Taas hauskat kommentit jutussa. "On tää merkillinen maailma! Vai että oikein klassikkosarja, jota fanien joukko fanittaa.
En kuuna kullan valkeana ole törmännyt 80-vuotisen elämäntaiopaleeni varrella ko. klassikkoon! Kaikkea ne fanijoukot jaksavatkin fanittaa!" ;D
Timo
-
Hesari noteerasi isosti!
Kauppias kiittää Helsingin sanomia, tuo lisää myyntiä oli sitten kyseessä kehu tai haukku.
Latinistin ja Römpötin ero kun on itselleni enemmän veteen piirretty viiva, luetun albumin tunnistaa Laineen arviosta paremmin.
-
Kirjaston varauslista oli jo aika kunnioitusta herättävä, etenkin tuotetta on tasan yksi nide, mutta opiskelijalla ei taida olla muuta vaihtoehtoa.
-
Ostettu ja luettu. Oli erittäin hyvä sarjakuva-albumi. Paljon parempi kuin osasin odottaa. Tuntui siltä, että tähän oli haluttu panostaa oikean tunnelman löytämiseksi. Hattu korkealle, sillä tuskin kovinkaan moni muu olisi pystynyt laatimaan yhtä laadukasta jatkoa Corton seikkailuille. Luonnollisesti sitä koko ajan lukiessa ihan tahtomattaan etsi juttuja, jotka tuntuivat vierailta. Ja kyllähän niitä muutama vastaan tuli. Mielestäni tämä on suoraviivaisempi ja jäntevämpi seikkailu kuin Prattilla aikoinaan. Pratt siirtyi vaivattomasti tunnelmasta, paikasta ja kohtaamisesta toiseen. Tästä uutukaisuudesta jotenkin puuttui se vaivattomuus, ja tilalle oli tullut ehkä enemmän loogisuus. Eli en aivan tavoittanut sitä unenomaista fiilistä, mikä Prattin albumeissa on melkeinpä itsestäänselvyys. Tekijät olivat tätä fiilistä selvästi metsästäneet sijoittamalla unijakson alkuun. Eikä yritys ollut mitenkään huono. Isompi ongelma meikäläiselle oli dialogi, joka paikoitellen oli ehkä liian runsasta. Ja vielä pahempi juttu oli se, että Corto sortui pariin otteeseen suorasanaiseen moralisointiin. Prattilla epäsympaattisten tyyppien halveksiminen oli hienovaraisempaa. Usein pelkkä yksi sarjakuvaruutu ilman tekstejä riiti ilmaisemaan sen, mihin nyt käytettiin selittelyä. Itse asiassa muutamasta kohtaa olisi voinut jättää tekstit kokonaankin pois, sillä kuvitus oli aivan ensiluokkaista ja suorastaan prattmaista alusta loppuun saakka. Mutta seuraus tästä selittelystä ja moralisoinnista oli se, että Corto ei ollut enää ihan niin cool kuin aikaisemmin. Ja tämän pienen kritiikin jälkeen on vielä pakko toistaa, että albumi oli kuitenkin erittäin hyvä. Luin sen suurella mielenkiinnolla ja toivon, että näitä tulee lisää. Yritin lukea albumin ilman ennakkoluuloja, mutta se ei täysin onnistunut. Voi olla, että jos käteeni iskettäisiin Prattin tekemä kauan kadoksissa ollut Corto-seikkailu, eikä kerrottaisi etukäteen tekijän nimeä, niin saattaisiin löytää siitä samoja 'vikoja' kuin tästä albumista.
-
Kertokaahan mitä eroa n albumeilla Corto Maltese Etiopiassa ja etiopialainen romanssi. Minulla on jossain vaiheessa ollut molemmat albumit, mutta olen luopunut vanhemmasta painoksesta (Etiopiassa), ja nyt ihmettelen miksi. Joko uudemmassa painoksessa on paremmat ekstrat tai sitten on ollut vaan kova rahapula jossain välisä.
-
Kertokaahan mitä eroa n albumeilla Corto Maltese Etiopiassa ja etiopialainen romanssi.
Vähän vaikea sanoa, kun mulla on vaan tuo vanhempi painos. Mutta jos se auttaa, niin voin sanoa että siinä on ainoastaan suht lyhyt Didier Platteaun kirjoittama johdanto, eikä muuta. Mitäpäs lie "Romanssissa"?
Timo
-
Vähän vaikea sanoa, kun mulla on vaan tuo vanhempi painos. Mutta jos se auttaa, niin voin sanoa että siinä on ainoastaan suht lyhyt Didier Platteaun kirjoittama johdanto, eikä muuta. Mitäpäs lie "Romanssissa"?
Timo
Sama homma (oli kunnes heitin vahingossa roskiin muuton yhteydessä) mutta eipä unohdeta sarjakuvataiteilija Kalervo Palsan tekstausta. :)
-
Uudessa versiossa on myös Didier Platteaun esipuhe, jossa kerrotaan Lähi-Idän ja Itä-Afrikan historiasta sekä rinnastetaan Corton ja Hugo Prattin elämänvaiheita. Seitsemän sivua kaikkineen. Mustavalkoista kuvitusta jonkun verran mukana. En nyt jaksanut tarkista, että oliko kaikki kuvitus napattu albumista, mutta ainakin suurin osa. Varmaan sitten ollut joku akuutti rahan tarve. Nyt vähän harmittaa.
-
Uudessa painoksessa on paremmat oheisartikkelit ja tarkistettu käännös, mutta vanhemmassa painoksessa on minusta jotenkin parempi tunnelma. Kummassakin albumissa on samanlainen ruutujako.
-
No onkos siinä uudessa sitten mitä muuta tuon Platteaun jutun lisäksi? Se kyllä kuulostaa ihan samalta kuin vanhassa painoksessa oleva juttu. "1916 - 1918 Afrikan sarvi", "Pratt afrikkalainen", "Corto Pratt vai Hugo Maltese" jne...
Timo
-
Samalta vaikuttaa. Muut otsikot ovat Lähi-Itä ja Itä-Afrikka vuosina 1914-1918, Viimeisten seikkailijain jäljillä ja Kus, pelon ja kuoleman vuoropuhelu.
-
Muistin väärin, vain yksi ja sama Didier Platteaun artikkeli on uudessa painoksessa.
Molemmissa Etiopia-albumien artikkeleissa on myös käytännössä samat kuvat, mutta Etiopialaisen romanssin artikkelissa on pari kuvatekstiä enemmän ja lopussa suomentajan lähdeluettelo. Artikkelin suomennos ja kappalejako ovat uudessa painoksessa paremmat (vanhassa suomennoksessa on kapulakieltä ja mm. ”niin kuin” kirjoitetaan väärin yhteen).
Uudessa painoksessa myös sarjakuvan lukujen välissä on erilliset välisivut, joilla on kuvitusta.
-
Varmaan täällä on jossain joku kääntämiseenkin liittyvä ketju, mutta laitanpa silti tämän tänne.
Corto-sarjakuvien suomentaja Heikki Kaukoranta: ”Siunaan nettiä joka kerta, kun käännän” (http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/05/30/Corto-sarjakuvien%20suomentaja%20Heikki%20Kaukoranta%3A%20%E2%80%9DSiunaan%20netti%C3%A4%20joka%20kerta%2C%20kun%20k%C3%A4%C3%A4nn%C3%A4n%E2%80%9D%20/2016520825747/4)
Timo
-
Suolaisen meren balladin (2014) alussa on herra Ivaldille osoitettu kirje. Siinä mainitaan Cainin tapaamien henkilöiden joukossa Jeremy. En löytänyt sen nimistä hahmoa itse balladista, vaikka kirjeestä saa vaikutelman, että tuo on merkittävä siinä missä muutkin mainitut ja itse kuvatussa tarinassa tavatut. Viitataanko tällä johonkin myöhemmistä Corto-albumeissa esiintyvään hahmoon vai onko se vain viittaus esitettyä tarinaa laajempaan maailmaan, viittaus joka jää vaivaamaan yhtä lukijaa sikäli, että tämä hyvässä toivossa kirjoittaa Kvaakkiin kysymyksen?
Toisaalta kirjeessä itsessäänkin sanotaan, että mieluummin jäi "ei keneksikään".
-
Mietin ensin, voisiko se viitata professori Jeremiah Steineriin. Mutta ehkä kyseessä on yksityiskohta, jolla Pratt muistuttaa, että todellisuus on aina laajempi kuin yksikään tarina, jolla on alku ja loppu.
-
Pahoittelen tyhmää kysymystäni, erityisesti kun tähänkin kysymykseen joku noheva kvaakkilainen on ehkä jo täällä vastannut, mutta...
Innostuin Prattista oikein kunnolla tässä joululomilla, ja pikaisen googlettelun jälkeen olen aivan sormi keskellä suuta näiden eri versioiden ja uusintapainosten kanssa... Siispä, mitkä teokset minun pitäisi haalia itselleni / lainaksi kirjastosta, jotta saisin luettavaksi kaikki suomennetut Prattit (mieluusti siis vain kerran jokainen tarina)? :)
Kiitos ja anteeksi :)
-
Pahoittelen tyhmää kysymystäni, erityisesti kun tähänkin kysymykseen joku noheva kvaakkilainen on ehkä jo täällä vastannut, mutta...
Innostuin Prattista oikein kunnolla tässä joululomilla, ja pikaisen googlettelun jälkeen olen aivan sormi keskellä suuta näiden eri versioiden ja uusintapainosten kanssa... Siispä, mitkä teokset minun pitäisi haalia itselleni / lainaksi kirjastosta, jotta saisin luettavaksi kaikki suomennetut Prattit (mieluusti siis vain kerran jokainen tarina)? :)
Kiitos ja anteeksi :)
Sarjakuvat-sivustolla on erinomainen listaus Corto-albumeista kronologisessa järjestyksessä, uusintapainos on aina vanhan painoksen rinnalla kansikuvan kera!
http://sarjakuvat.eurocomics.info/corto_maltese.html
Suolaisen meren balladista sitten vain aloittamaan. Pääset melkoiselle matkalle!
-
Itse tutustuin Cortoon juuri Suolaisen meren balladin kautta. Se on näin vuosien jälkeen tarkasteltuna ollut täydellinen aloituskohta; monesti olen sen pariin palannut, toisin kuin monen muun tarinan kohdalla.
-
Non Stopin kautta Corto tuli itselle tutuksi, joten aloitettua tuli juurikin noilla lyhyttarinoilla. Mutta päähahmo saapuu näyttämölle niin upeasti tuossa ekassa albumissa, että se nyt käteen vain. Olen kyllä melkein kateellinen siitä, että joku saa lukea koko Corton tarinakaaren tuorein silmin... ai, jai, sarjakuvan juhlaa.
-
Mullakin ensitutustuminen Cortoo Non Stopin kautta. Sitten joskus 80-luvulla tuli niitä ensimmäisiä albumeja lainailtua kirjastosta.
Näistäkin voisi tehdä integraalit tänne Suomeen.
-
Itsekin ensin Nonareista luin ja olin huuli pyöreenä. Outoa, mutta kuitenkin jotenkin kiehtovaa. Sitten kun tuli se eka Corto, eli Siperiassa suomeksi, niin olin myyty.
Timo
-
Kyllä Suolaisen meren balladista voi mielestäni aloittaa, kunhan vain muistaa, että se ei vielä ole parasta Cortoa.
Jos jotakuta kiinnostaa Corton historialliset ja maantieteelliset taustat, niin suomenkielisessä Wikipedia-artikkelissa on kattavasti listattu eri Corto-tarinoiden vuosiluvut ja tapahtumaympäristöt: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Corto_Maltese
-
Pehmeäkantinen kirja....argghhhhh!
Tahtoo kovakantisena nää tai mieluusti integraaleina.
Muuten ovat kyllä ihan hienoja!
-
Pehmeäkantinen kirja....argghhhhh!
Tahtoo kovakantisena nää tai mieluusti integraaleina.
Muuten ovat kyllä ihan hienoja!
Itsellä tasan päinvastainen kanta. Jalavan pitäytyminen pehmeäkantisissa on miellyttänyt itseä.
Hyvä että pitävät laivattoman merikapteenin hyllyssä kuitenkin.
Turha moni (sarjakuvankin) klassikko katoaa trendin edeltä tarjonnasta.
Jännästi kylläkin värit on aina tuntunut tarpeettomalta Cortojen kohdalla, ei turhalta kuten kovakantisuus, pikemminkin ylimääräiseltä lisältä.
Mustavalkoisena viiva pääsi jotebnkin enemmän oikeuksiinsa kuin edes vesiväritettynä.
-
Ekstroissa olevat upeat vesivärityöt ovat upeita, Pratt oli siinäkin mestari, mutta Corto-sarjakuvat ovat parhaimmillaan graafisen puhtaana mustavalkoisena viivana. Seikkailujen miehissä sen sijaan värit toimivat ihan hyvin.
Onkohan Cortossa jotain erityistä lakonista romanttisuutta, jota mustavalkoisuus vain korostaa?
-
Ovatkohan uuden painoksen värit nyt sitten samat kuin Non Stopissa nähdyt? Ne olivat sopivan hillittyjä, eivätkä toisaalta huokoisella paperilla korostuneet liikaa.
Pratt itse ei koskaan tietääkseni värittänyt sarjojaan (ainakaan kokonaan, yksittäisiä sivuja olen nähnyt), mikä on sääli kun katselee miehen vesiväritöitä.
Timo
-
Minä olen sellaista sukupolvea että uudet väritetyt Cortot olivat ensimmäinen kosketukseni (olivat kirjaston hyllyssä hyväkuntoisia ja houkuttelevan näköisiä), mulle ne on alusta asti tuntunut aina varsin luontevilta.
Ehkä joskus pitäisi ottaa jostain mv vs värillinen ja vertailla rinnakkain, mutta en tiedä. Jos taide toimii värillisenä että ilman, suuri osa mielipide-eroista liittyy varmaan muistoihin. Siinä versiossa minkä luki ensin on tallella alkuperäisen kokemuksen taian henkeä.
-
Prattin vanhemmassa yksityiskohtaisessa tyylissä värit ovat tarpeettomia, myöhemmässä luonnosmaisemmassa vaiheessa värit luovat lisäelementin.
-
Jahas. Kanadasta päiväntasaajalle.
-
Jahas. Kanadasta päiväntasaajalle.
Jihaaa!
Se edellinenkin oli ihan hyvä, vaikka ei ollutkaan Hugon piirtämä enää. Millos tää on tulossa Suomeen!
-
Oooh. Odottelen suurella mielenkiinnolla tällä kertaa ilman suurta skeptisyyttä. Tykkäsin kovasti edellisestä osasta.
-
"Equatoria" ilmestyy Ranskassa syyskuussa, eli oletettavasti tulee suomeksi keväällä 2018.
Vuosi on 1911. Corto Maltese lähtee Venetsiasta Aleksandriaan etsimään Pappiskuningas Johanneksen mystistä peiliä. Matkalla tulee vastaan muun muassa kohtalokas nainen. Siinä sivussa Corto tulee pelastaneeksi Winston Churchillin hengen ja kohtaa Sansibarissa toisen kuulun seikkailijan, Henry de Monfreidin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pappiskuningas_Johannes
https://en.wikipedia.org/wiki/Henry_de_Monfreid
-
ja kohtaa Sansibarissa toisen kuulun seikkailijan, Henry de Monfreidin.
Oho! Sama tyyppi, jonka Tintti tapaa Faraon sikaareissa.
Timo
-
En saa nyt päähäni, minkä hänen albuminsa luin jokin aika sitten. Mutta siitä taidettiin saada ajatus tehdä hänestä Corto Maltesen jatkaja. Tarina tapahtui suunnilleen Corton seikkailujen aikoihin, ja mies on selvästi perehtynyt aikakauteen eli viime vuosisadan ensimmäisiin vuosikymmeniin.
Dieter Lumpen?
-
Corto Maltese on saapunut 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi Pariisin, Austerilizin rautatieasemalle. Komea näyttely, "seinämaalauksia" ym. ym.
Ikävä kyllä en löytänyt mitään kunnollista eli virallista sivua näyttelystä. Googlekin löytää ainoastaan "turistikuvia".
-
Castermanin Facebookissa oli jokunen kuva gare de Paris-Austerlitzista, mutta tosiaan, mitään ei esim Corton virallisilla sivuilla. http://cortomaltese.com/en/news/ (http://cortomaltese.com/en/news/)
Timo
-
Gares & Connexions twiitistä löytyy nämä (Casterman BD retwiitti)
-
Corton 50-vuotispäivän kunniaksi Le Figaro Magazine julkaisi erikoisnumeron.
Ja lisää kuvia Austerlizin asemalta:
http://www.sceneario.com/blog/corto-maltese-la-gare-dausterlitz/
-
Corton 50-vuotispäivän kunniaksi Le Figaro Magazine julkaisi erikoisnumeron.
Ja lisää kuvia Austerlizin asemalta:
http://www.sceneario.com/blog/corto-maltese-la-gare-dausterlitz/
Eihän tuolla voi mennä edes junaan, kun junan odottelu on noin loistokasta. VR...tämmöisiä meillekin. Siellä on aulassa tilaa vaikka mihinkä sarjakuva-näyttelyyn...ei tartte katella tylsiä seiniä. Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaa voisi VR:kin yllättää positiivisesti. Ne jotka eivät ole muuten kiinnostuneet sarjakuvista niin saisivat vähän korkeakulttuuria samalla kun odottavat junaansa.
-
Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaa voisi VR:kin yllättää positiivisesti. Ne jotka eivät ole muuten kiinnostuneet sarjakuvista niin saisivat vähän korkeakulttuuria samalla kun odottavat junaansa.
Ne ”jotka eivät ole muuten kiinnostuneet sarjakuvista” potkisivat ne täällä meillä päivässä paskaksi. Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaan.
-
Ne ”jotka eivät ole muuten kiinnostuneet sarjakuvista” potkisivat ne täällä meillä päivässä paskaksi. Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaan.
Pari isokokoista nyrkkirautojen , kettinkien ja pesäpallomailalla varustettua raakaa lihaa ja olutta aamiaiseksi hörppivää siihen viereen vartioon. Vois potkijoille tulla äitiä ikävä.
-
Sarjakuvissa niin voisi tapahtua.
-
Ekvatoria olisi näemmä nyt ilmestynyt kirjakauppoihin.
Ja nyt myös luettu. Edelleen vähän pastissimaista fanifiktiota verrattuna Prattin parhaimpiin Cortoihin, mutta ehkäpä sitten kolmas kerta toden sanoo. Eiköhän näille vielä jatkoa tule.
-
Luin ja varovaisesti tykkäsin tuosta Ekvatoriasta. Menin lankaan piirrosjäljen osalta, enkä tällä kertaa osannut ärsyyntyä siitä. Juoni ei jostain syystä ollut niin mukaansatempaava kuin mestarin omat kynäelmät. Aarre oli tarinan antikliimaksi. Hahmoissa oli jo yritystä. Jos nämä menevät tähän suuntaan, en ehkä pidä seuraavaa albumia enää niin hirvittävänä pyhäinhäväistyksenä.
-
Ekvatoria oli...ihan jees. Ei vähempää, ei enempää. Prattin piirrostyyliä ja tarinankerrontaa imitoidaan todella taitavasti, mutta pastissiahan tämä on. Ei minulla ole mitään uskoa siihen, että Diazin-Pellejeron Cortot koskaan nousevat tarinoiltaan lähellekään alkuperäisten tasoa. Toisaalta niin kauan kuin taso pysyy näinkin hyvänä, luen näitä ihan tyytyväisenä.
-
Hyvä ystävä on kullan kallis!
(https://pbs.twimg.com/media/DXjK00xW0AEJvcc.jpg)
-
Muistaako kukaan sitä Hugo Prattin kuvakirjan tms. nimeä, jossa oli lyhyt Corto Maltese -tarina muistaakseni Venetsian elokuvajuhlilla? Siinä oli myös Rasputin.
-
Tämähän se taisi olla kaipailemani kirjanen...
Keskusteltu sarjakuva löytyy ainakin tästä -
De l'autre cote de Corto
Tuota ylempää kirjaa (Le Desir d'etre inutile) en tunne, mutta molemmat löytyvät Ranskan Amazonista.
De l'autre-opus on ihan kiva, mutta ranskaa olisi mukava osata. :P
-
Arvostelu uusimmasta albumista:
www.kvaak.fi/index.php?articleID=2522
-
etualan iso Corto on piirretty prattmaisesti, mutta taka-alan hahmoissa Prattin vaikutus on saanut antaa tilaa uuden piirtäjän omalle kädenjäljelle.
Näin on ihan selvästi. Samalla se muistuttaa Prattiin omia albumeja siinä, että usein avustaja on piirtänyt hänen sivuilleen taustoja, jotka poikkeavat hitusen mestarin omasta tyylistä.
-
Selvästi on kevennetty ekasta albustaan, varsinkin tekstiä ja tapahtumia. Kuvien rytmityksessä on kovasti prattmaista yritystä, mutta ihan vielä ei päästä samaan soljuntaan kuin mihin oppi-isä esimerkiksi "Tangossa" ylsi. Tökkii.
-
Ekvatoria luettu.
Lainaan itseäni toiselta foorumilta:
Pidin, mutta oli kuitenkin melko selkeästi edelleen hieman fanifiktiomainen / mikä on hyvä suomennos sanalle "derivative work": tarinassa on jaksoja ja asioita jotka tuntuvat olevan mukana sen takia koska "Prattin Corto Maltese-tarinoissa on sellaisia asioita", hieman kuin reseptistä katsottu mitä laitetaan sekaan.
Etenkin koko Aleksandria-jakso tuntui hieman irralliselta ja paikoitellen logiikaltaan hieman pakotetulta.
Kavafis ja Churchill ovat mukana koska pitää olla syvällistä, pitää olla historiallisia hahmoja. Samoin katakombikävely ja pimeydesta puhutteleva vastarintahahmo joka päättää auttaa Cortoa koska syyt.
Oikeastaan historiallisten henkilöiden cameoita ja paikkoja ja miljöitä oli paljon. Tulee hiaman ähky, kuin vahakabinetissa kävelisi.
Kavafis-sitaatti tosin oli mainio.
-
Hugo Pratt, Corto Maltesen isä
Yle Teema & Fem Ti 19.06.2018 klo 20.45
Italialainen sarjakuvataiteilija Hugo Pratt tunnetaan Corto Maltesesta, jota pidetään Prattin alter egona. Myös Prattin elämää leimasivat rakkaus matkailuun, seikkailuihin, mysteereihin ja elämän pimeään puoleen. HD
-
Olispa totta, että olis varaa lähteä Vallettaan just eli nyt.
https://valletta2018.org/cultural-programme/corto-maltese-the-ballad-of-the-salty-sea/
-
Toisella lukukerralla Ekvatoriasta olin löytävinäni sen metatason, romanttisella seikkailulla leikittelyn. Corto yrittää elää seikkailijan elämää ja pettyy/estyy/pakenee/pelkää, jos seikkailu on päättymässä tai tunteilla leikittely on johtamassa johonkin vakavampaan.
Tuo esille tuotu tietoinen levottoman seikkailijan roolin hakeminen vei jotenkin hohtoa päähenkilön hahmosta, aivan kuin Corto ei olisikaan seikkailija vaan vain esittäisi sellaista, tosin enemmän itselleen kuin muille... mikä on vähän, niin, no, surkuhupaisaa.
Kohtaus, jossa Johanneksen peili ensi kerran löytyy, on kuin tekijöiden naurua Cortolle.
-
Mutta seikkailu jatkuu ja jatkuu ja...
http://www.lefigaro.fr/culture/corto-maltese-l-aventure-continue-encore-20190805?fbclid=IwAR2i5uv6pTxRb52BfLEYWlrfW40kJ9sqLcfl5j1Fk8WBS38mLdB3BRcPV4U
-
Corto Maltesen kiinnostava kirjahylly.
-
Cortolla näyttää olevan romaaniversiot Comesin töistä.
-
Hermann Hessen kirjasto, Sveitsissä -albumista.
-
Tulossa on Hugo Pratt -aiheinen dokumenttifilmi. Hän vieraili Pääsiäissaarella 1984 ja yhdisti saaren kuvastoa sarjaansa.
Tekijät saapuvat tänään Pääsiäissaarelle kuvaamaan. Seuraan projektia Twitterissä aktiivisemmin, mutta kirjoitan varmaan jotain ajankohtaista sen mukaan miten projekti edistyy.
Käsittääkseni dokumenttifilmin johdossa on sama nainen, joka kirjoitti Varua Rapa Nui (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2056) -sarjan, mutta en jaksanut kaivaa taustoja tilin takaa, koska olen asiasta 90% varma.
-
Tulossa on Hugo Pratt -aiheinen dokumenttifilmi. Hän vieraili Pääsiäissaarella 1984 ja yhdisti saaren kuvastoa sarjaansa.
Tekijät saapuvat tänään Pääsiäissaarelle kuvaamaan. Seuraan projektia Twitterissä aktiivisemmin, mutta kirjoitan varmaan jotain ajankohtaista sen mukaan miten projekti edistyy.
Käsittääkseni dokumenttifilmin johdossa on sama nainen, joka kirjoitti Varua Rapa Nui (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2056) -sarjan, mutta en jaksanut kaivaa taustoja tilin takaa, koska olen asiasta 90% varma.
Kun aihe kiinnostaa niin suosittelen harmitonta ei nyt kovin hyvää tai hienoa elokuvaa mutta kuitenkin, Rapa Nui (1994), Hollywood-juttu, ihan viihdyttävä.
-
Hyvää Corto Maltesen syntymäpäivää. S. 10.07.1887 Maltalla. Ehkä.
-
Corto Maltese - Tarowean: Yllätysten päivä oli sitten oikein miellyttävä yllätys lukea. Siinä mielessä että tarina on paras näistä uusista. Huonoksi ei voi sanoa missään mielessä.
Kuvituskaan ei ottanut silmään niin paljon kuin Ekvatoriassa, liekö nämä merimaisemat ja tottumus uuteen piirtäjään vaikuttanut.
-
Paras tarina uusista, samaa mieltä minäkin.
Arvio etusivulla: Yllätysten päivä (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2680)
-
Itse en tästä uusimmasta kauheasti innostunut. Tuntui pakotetunomaiselta esiosalta ekalle aidolle Corto-tarinalle - ja hetkittäin sekä kerronta että piirros eksyivät ihan sivupoluille.
Vielä enemmän turhalta pöllältä tuo tuntui kun luin perään Suolaisen meren balladin ja muistin taas kuinka huikean nerokas, uskalias ja kokeellinen Pratt olikaan taiteilijana - tarinankerronnan vaivattomasta klassikkuudesta nyt puhumattakaan.
Eivät yllä nämä uudelleenlämmittelyt edes miljoonan vuoden päähän. Silti ne toki innostavat jo siinä, että saadaan lisää edes kevyt-Cortoa.
Mutta ei ole maailmassa ketään, joka pääsisi edes lähellä Prattin Corto-tarinoiden kaikenkattavaa tenhoa.
-
Toisaalta näissä uusio-Cortoissa on se hyvä puoli, että innostuin taas kerran lukemaan uusiksi kasan Prattin aitoja Cortoja - ja hitto, kuinka upeaa sarjakuvataidetta ne ovatkaan!
Ei tätä muista ja tajua, jos näitä ei lue uusiksi aina välilä. Täydellisen nerokasta ja omintakeista sarjakuvataidetta!!! Parempaa ei ole.
-
Hesarissa oli tänään arvostelu Yllätysten päivästä (Rubén Pellejero ja Juan Días Canales: Corto Maltese – Tarowean: yllätysten päivä): https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007631511.html .
"Onneksi piirtäjä Pellejero ja käsikirjoittaja Canales tekevät työnsä kunnioittavasti ja onnistuvat kunniallisesti. Heidän versionsa viihdyttävät ja varsinkin Taroweanissa päästään aika lähelle Prattin tunnelmia."
Luin kesällä Corto Maltese -sarjan ensimmäisen osan (olen "vähän" myöhäisherännäinen tämän sarjan suhteen... satunnaisia osia sieltä täältä sarjaa on tullut luettua) ja olihan se hieno, annoin Goodreadsiin täydet viisi tähteä. Heti tuon perään saapui kirjastovaraus Yllätysten päivästä ja en siitä sitten innostunut ollenkaan samalla tavalla kuin Suolaisen meren balladista. Ruudut olivat toki hienon näköisiä (kuten Hesarin kuvanäytteestäkin käy ilmi), mutta tarina tuntui paikoin hajanaiselta ja ehkä vähän sekavaltakin. Samaa imua siinä ei ollut kuin Suolaisen meren balladissa. Sinänsä olen kyllä tykännyt siitä, että Corto seikkailee edelleen näiden uusien tekijöiden käsissä.
-
Pistin nyt tuon koko Tarowean-arvosteluni lopulta Tähtivaeltajablogiin:
https://tahtivaeltajablogi.com/2020/12/16/sarjakuvat-corto-maltese-tarowean-yllatysten-paiva/ (https://tahtivaeltajablogi.com/2020/12/16/sarjakuvat-corto-maltese-tarowean-yllatysten-paiva/)
Vähän kaksijakoinen kokemus.
-
Hugo Pratt, trait pour trait (Film&Arts, 2016) on aivan kiintoisa muutoinkin, mutta ehdoton kohokohta oli minun tapauksessani aivan lopussa, jolloin nähdään Pratt ensin puhumassa ja sitten työnsä ääressä Pääsiäissaarella (kuvattu paikoissa Ahu Tahai ja Anakena, välillä dokumentissa hypätään jälkimmäisestä ensimmäiseen ja takaisin).
Harvassa dokumentissa todetaan yhtä usein "ensi kertaa" siinä tarkoituksessa, että kukaan olisi (ensi kertaa koskaan) saavuttanut jonkin merkkipaalun.
-
Samperi noita Prattin Corto-versoiluja! Olin luulossa että vielä puuttuu neljä alppua, mutta tarkistus osoitti että jossain muodossa kaikki jo löytyvät. Päätin tosin jo ajat sitten että pitää saada kaikki versiot, mutta kyllä nämäkin tässä elämässä häthätää piisaavat.
Kysymys arvon kvaakattajille kuuluukin: kuinka paljon teitä on vaivannut nämä liimaa&leikkaa&uusisuomennos&väritys/mustavalkoinen-varianttien kanssa painiminen? Onko jokin kriteeri millä pidätte joitakin parempina?
-
Pifissä nuo ilmestyivät mustavalkoisina 1970. Värillisenä albumeina vähän myöhemmin.
Pif-lehden sarjakuvat olivat muuten väreissä, mutta yhdessä vaiheessa siihen tuli 20 sivun mustavalkoinen liite, jonka sarjakuvat olivat selkeästi vanhemmalle yleisölle suunnattuja. Eli muutakin kuin Cortoa, vaikka Cortot tulivatkin melko tiheään tahtiin.
Anteeksi mutta mikä on Pif-lehti...en ole koskaan kuullukaan!
-
Pif (Gadget) oli ranskalainen nuortenlehti. Se ilmestyi Suomessakin, Jippo-nimisenä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jippo_(lehti)
No joo Jippo lehden kyllä tunnen...joitakin lehtiä mullekin ostettiin...esim. tähtikaukoputki (mennyt rikki jo aikoja sitten).
Oliko suomalaisessa Jipossa Cortoa...tää onkin uusi tieto.
Jos on ollut, niin onko jossain tietoa missä numeroissa!
Edit: Löysinkin tiedon itse. Ei ollut suomalaisessa Jippo-lehdessä Corto Maltesea!
-
Corto Maltesea alkaa tehdä toinenkin tiimi. Oceano nero (Musta meri) ilmestyy keskisemmässä Euroopassa syyskuussa.
"Syyskuun alussa ilmestyy "Musta valtameri", uusi tarina merimiehestä, joka on syntynyt Hugo Prattin taiteellisesta ja kirjallisesta neroudesta - kolmen tarinan jälkeen (" Keskiyön auringon alla " 2015, " Ekvatoria " 2017 ja " Tarowean: Yllätysten päivä ”2019), jotka ovat luoneet espanjalainen kaksikko Juan Díaz Canales ja Rubén Pellejero, on nyt käsikirjoittaja Martin Quenehenin ja sarjakuvataiteilija Bastien Vivèsin vuoro tulkita hahmo, jonka kanssa vähintään kolme lukijasukupolvea on haaveillut ja matkustanut."
Myös Canales ja Pellejero jatkavat Corton seikkailuja, heidän seuraava albuminsa on ajoitettu keväälle 2022.
-
Corto Maltesea alkaa tehdä toinenkin tiimi. Oceano nero (Musta meri) ilmestyy keskisemmässä Euroopassa syyskuussa.
"Syyskuun alussa ilmestyy "Musta valtameri", uusi tarina merimiehestä, joka on syntynyt Hugo Prattin taiteellisesta ja kirjallisesta neroudesta - kolmen tarinan jälkeen (" Keskiyön auringon alla " 2015, " Ekvatoria " 2017 ja " Tarowean: Yllätysten päivä ”2019), jotka ovat luoneet espanjalainen kaksikko Juan Díaz Canales ja Rubén Pellejero, on nyt käsikirjoittaja Martin Quenehenin ja sarjakuvataiteilija Bastien Vivèsin vuoro tulkita hahmo, jonka kanssa vähintään kolme lukijasukupolvea on haaveillut ja matkustanut."
Myös Canales ja Pellejero jatkavat Corton seikkailuja, heidän seuraava albuminsa on ajoitettu keväälle 2022.
Hmm... pari viimeistä uus-Cortoa ovat kyllä olleet ihan ok, mutta jotenkin tuntuu ettei näitä nyt ihan kuin liukuhihnalta pitäisi putkahdella.
-
Mm, lukemistani Vivesin jutuista olen tykännyt, Quenehenia en tunne (eikä sarjiksia ole ilmeisesti paljoa tehnytkään, ilmeisesti ainoa aiempi krediitti kanssa Vivesin kanssa) mutta mietityttää silti.
Mutta mieleen tuli että kun Pikosta on tullut jo hyvinkin paljon juttuja linjalla "eri taiteilijat tekevät omia tulkintojaan", samoin muutama Lucky Lukesta ja ne Disney-Glenat-albumit kanssa, että ehkä tässäkin voisi olla samaa, vaihtuvia taiteilijoita hyppää tekemään klassisesta sankarista oman versionsa?
-
Mm, lukemistani Vivesin jutuista olen tykännyt, Quenehenia en tunne (eikä sarjiksia ole ilmeisesti paljoa tehnytkään, ilmeisesti ainoa aiempi krediitti kanssa Vivesin kanssa) mutta mietityttää silti.
Mutta mieleen tuli että kun Pikosta on tullut jo hyvinkin paljon juttuja linjalla "eri taiteilijat tekevät omia tulkintojaan", samoin muutama Lucky Lukesta ja ne Disney-Glenat-albumit kanssa, että ehkä tässäkin voisi olla samaa, vaihtuvia taiteilijoita hyppää tekemään klassisesta sankarista oman versionsa?
Näyttää siltä, että tämä Vivès'n viiva irtaantuu hugoprattilaisesta viivasta ja on sitten ihan omalla tyylillä piirretty. Näyte (https://twitter.com/PaulGiner/status/1430862506684305413).
Olisikohan tämä alku sille, että Canales-Pellejero jatkaa pastisseilla ja muilta tulee sitten "omaa tulkintaa" laivattomasta merimiehestä. Saas nährä.
Täällä lisää: https://www.fumettologica.it/2021/08/oceano-nero-corto-maltese-cong-vives/
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=2213.0;attach=42345;image)
-
Tämä on siis "Pikku-Corto", 20-vuotias Maltalainen seikkailee maailman merillä vuonna 2001.
Patricia Zanotti lupailee (uhkailee?), että ennen ensi joulua tulee vieläkin jotain uutta Cortoon liittyvää.
-
Tämä on siis "Pikku-Corto", 20-vuotias Maltalainen seikkailee maailman merillä vuonna 2001.
Patricia Zanotti lupailee (uhkailee?), että ennen ensi joulua tulee vieläkin jotain uutta Cortoon liittyvää.
Siis onko Corto Maltese tässä sarjakuvassa saanut jonkun naisen raskaaksi ja on syntynyt lapsi. Mutta jos tuo teini-ikäinen Pikku-Corto elää vuotta 2001 tuossa sarjakuvassa, niin eikös enemmin ole kyse lapsenlapsesta.
No en kyllä oikein innostu tästä, mutta ainahan kannattaa yrittää.
-
Ei.
Sillä alkuperäisellä Cortolla on kyllä tytär, jolla on lapsia. Prattin juonikaaren mukaan Corto kuolee samoihin aikoihin kun Suolaisen meren balladi alkoi ilmestyä, eli joskus 1967 - 1969 välillä. Rehellisyyden nimissä Mustassa meressä voisi ja pitäisi seikkailla lapsenlapsenlapsi. Mutta koska CM on brändi, niin opuksessa esiintyy uusvanha Corto päivitettynä (melkein) nykyaikaan.
Siis samalla tapaa kuin Tiny Toons, Pikku-Aku, Pikku Piko, Pikku Niilo Pielinen, jne jne, tarinoissa jotka näennäisesti kertovat suosikkihahmojen lapsuudesta / nuoruudesta.
-
Ei.
Sillä alkuperäisellä Cortolla on kyllä tytär, jolla on lapsia. Prattin juonikaaren mukaan Corto kuolee samoihin aikoihin kun Suolaisen meren balladi alkoi ilmestyä, eli joskus 1967 - 1969 välillä. Rehellisyyden nimissä Mustassa meressä voisi ja pitäisi seikkailla lapsenlapsenlapsi. Mutta koska CM on brändi, niin opuksessa esiintyy uusvanha Corto päivitettynä (melkein) nykyaikaan.
Siis samalla tapaa kuin Tiny Toons, Pikku-Aku, Pikku Piko, Pikku Niilo Pielinen, jne jne, tarinoissa jotka näennäisesti kertovat suosikkihahmojen lapsuudesta / nuoruudesta.
Öööhhhh! Mieleeni tulee seuraavia Corto Maltese päivittämässä facebookia laivan kannella tai pelaamassa pleikkarilla, kulkee housut tippumispisteessä ja kuuntelee rappia...yök!
Juu jätän tän kyllä väliin...ei ole mulle tehty!
-
Näin kirjoittaa Luca Raffaelli La Repubblica-lehdessä:
Prattin Corto Maltese syntyi 1887, tämä uusi Corto noin yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin. Siksi hahmo elää lähimenneisyydessämme ja näyttää noin 25-vuotiaalta. MUSTAN MEREN on kirjoittanut kirjailija, käsikirjoittaja ja dokumenttielokuvaaja Martin Quenehen , syntynyt Normandiassa 1970 -luvun lopulla, ja piirtänyt Bastien Vivès , pariisilainen (s.1984). Kaksi nuorta kirjailijaystävää (ja Pratt-fania) elvyttää myyttiä. Teoksen kannessa uusi Corto Maltese on sama kuin ennen, mutta ei kuitenkaan: katse on syvä, mutta levoton kuin hiuksensa, joita tuskin pidättelee lakki, jonka visiiri on paljon vähemmän virallinen kuin tyypillinen merimiehen hattu.
Hänen vieressään näemme Freyan, sota-aiheisten dokumenttielokuvien ohjaajan, joka on lähellä Maltesea seikkailun keskeisinä hetkinä. Tämä Corto näkee uutisia 911-hyökkäyksestä, käyttää matkapuhelinta, matkustaa lentokoneella ja tarinan viimeisillä sivuilla kertoo, että amerikkalaiset ovat ryhtymässä sotaan Afganistanissa.
On selvää, että tämä uutuus voi aluksi olla hämmentävä. Mutta ne, jotka tuntevat alkuperäisen Corton hyvin, saavat vaikutelman, että he olisivat tekemisissä vanhan ystävänsä pojan kanssa. Näin hahmo on helpommin lähestyttävä.
Lyhyesti sanottuna on tarpeen irrottaa napanuora Prattin Cortosta, jotta tämä tulkinta voidaan lukea jännittävänä uutuutena. Mustassa meressä kohtaavat intensiivinen graafinen runous (kuten kohtaus sateessa Tokiossa) ja teksti, jossa vuoropuhelut viittaavat tuntemaamme Cortoon. Esimerkiksi nuori piraatti kuulee kysymyksen: "Kumpi on absurdimpi? Se, joka jahtaa kultaa, vai se joka taistelee kunniansa puolesta? ”. Maltalainen vastaa: "Riippuu siitä, mitä sinulta puuttuu". Tässä on Corton reinkarnaatio, jonka ovat luoneet kaksi kirjailijaa, jotka ovat tietoisia tehtävänsä vastuullisuudesta ja tarpeesta päästä hahmon ja hänen tekojensa sisälle.
-
Ok, kiinnostaa kyllä miten albumi toimii, kuvanäytteissä näkyy Prattia ajatellun mutta tehdään kuitenkin omaa.
Kun en ole puristi niin uskallan odottaa mahdollisesti hyvääkin, ja ainakin kiinnostavampaa kuin ihan vaan pastissit (ja toisaalta varaudun henkisesti siihenkin että homma ei toimi ja Corton hahmoa ja henkeä ei voi siirtää Prattin skeeman ulkopuolelle...)
-
Tuossa kannessa heti se, että ei ole kipparin lakkia, saa meikäläisellä aikaan hylkyreaktion. Yritän päästä siitä yli. No, voihan se olla, että Jalava ei tätä lainkaan julkaise, niin ei tarvitse vaivata päätään sillä, ostaako vai eikö osta.
-
Öööhhhh! Mieleeni tulee seuraavia Corto Maltese päivittämässä facebookia laivan kannella tai pelaamassa pleikkarilla, kulkee housut tippumispisteessä ja kuuntelee rappia...yök!
Corto olisi tietysti se salaperäinen hahmo, joka ei ole missään sosiaalisessa mediassa. Kuuntelee kantaa-ottavaa ranskankielistä räppiä, lainaa tuoreimpia mystisiä filoseja ulkomuistista eikä oikein tunnu istuvan aikakauteen. En tiedä onko kirjassa tätä, mutta tämä saattaa olla mielenkiintoisempi ajatuksena kuin se että yritettäisiin luoda ehtaavastaava prattia.
-
Ei nimi sarjakuvaa pahenna, mutta taitaapa nämä lämmittelyt jäädä nyt tässä tapauksessa omalta osaltani kaupan hyllylle. Ehta Pratt riittää minulle ihan hyvin, kiitos vaan.
-
Luin nyt tuon Quenehenin ja Vivesin L'Ocean noiren...ja joo, tekijät tekevät kunnianosoitusta Prattille ja tekevät kuitenkin oman juttunsa, yrittämättä sitoa sitä mitenkään suoraan Prattin tarinoihin: jos päähenkilöllä olisi vähän erilainen naama ja eri nimi, menisi sellaisenaan läpi mutta kyllä tulisi kommentteja ilmeisistä vaikutteista ja Corto-klooniudesta (okei, Rasputin tuli myös mukaan muutaman sivun verran ihan omana itsenään).
Albumissa reissataan sen verran runsaasti ja mukaan on ahdettu niin paljon eri teoksien osia henkiviä kohtauksia, että kokonaisuus menee hajanaiseksi: tähän kannattaa tosiaan suhtautua nimenomaan kunnianosoituksena jossa on kyllä lukuisia hienoja pätkiä (ja samalla luulen että tekijöillä ei ole aikeissa tehdä tätä lisää).
Jännä teos. Pidän niin Cortosta kuin Vivesin sarjoista, ja ei tämä tietenkään kummankaan parhaimmistoa ole, mutta kyllä olen iloinen että tämä on tehty.
-
...No, voihan se olla, että Jalava ei tätä lainkaan julkaise, niin ei tarvitse vaivata päätään sillä, ostaako vai eikö osta.
Onhan tuo suomeksi saatavilla.
Ei tämä missään nimessä ole kaikille, mutta jokin vetoaa.
-
Arthouseltahan tämä ilmistyi kuun alussa:
https://arthouse.fi/sivu/tuote/corto-maltese-musta-valtameri/4969611
-
Mustasta valtamerestä (https://www.kvaak.fi/38692/2024/06/12/corto-maltese-musta-valtameri/) on nyt arvio etusivulla.