Vuonna 2004 julkaistu Persepolis Iranilainen lapsuuteni on viimeinkin saanut jatkoa. Nyt pääsemme lukemaan miten Marjane Satrapin elämä jatkui hänen lähdettyä Itävaltaan pakoon sotaa ja Iranin ahdasmielistä ilmapiiriä. Ensimmäinen osa sijoittui 1980-luvun alkupuolelle, jolloin Marjane oli 10-14-vuotias. Lapsen näkökulman ansiosta islamilaisen elämän esittely sujui jouhevasti ilman raskaita selittelyitä ja länsimainen ihminen pääsi helposti sisään tarinan maailmaan. Myös naivistinen kuvitus tuki vaikutelmaa, että katsomme tapahtumia lapsen silmin.
Alkuteokset: Persepolis 3 ja Persepolis 4
 |
Tekijä: Marjane Satrapi
Suomennos: Taina Aarne
Kustantaja: Like
Alkuteoksen kustantaja: L’Association
ISBN: 978-952-471-997-1
Sivumäärä: 160
Koko: 24 x 17 cm, kovakantinen, mustavalkoinen
Ovh: 22 €
Toinen osa jatkaa suoraan siitä mihin ensimmäinen jäi, eli tarina alkaa Marjanen saapumisesta Wieniin. Tietenkään elämä ei ole helppoa Euroopassakaan, etenkään yksinäiselle siirtolaistytölle, vaikka enää ei tarvitsekaan pelätä vallankumouksen vartijoita. Marjanen teinivuodet Wienissä ovat värikästä aikaa, joka sisältää niin ystävyyttä, rakkautta ja itsensä löytämistä, kuin huumeita, pettymyksiä ja kodittomuuttakin. Koti-ikävän vaivaama neito päättää palata takaisin Iraniin, jossa hän yrittää sopeutua entistä ahdasmielisemmältä tuntuviin määräyksiin. Hyvin sujuvat taideopinnot ja rakastuminen eivät kuitenkaan riitä pitämään häntä synnyinmaassaan.
Komea paketti
Persepolis 2 Kotiinpaluu on tyylikkään näköinen teos, jonka jättää mielellään näytille. Like on toiminut esimerkillisesti pitäessään ulkoasun täysin samanlaisena kuin ensimmäisessä osassa. Heti huomaa, että teokset ovat samaa sarjaa, vaikka kustantajan nimi onkin vaihtunut. Myös sisäsivut ovat laadukkaan näköiset ilman merkkiäkään pikselöitymisestä, mutta tietenkin joku voi syyttää huokoista paperia siitä, ettei musta ole tarpeeksi mustaa. Siitäkin huolimatta voi vain toivoa, että Like jatkaa tällä linjalla. Olisivatpa kaikki sarjakuvat näin hienoissa paketeissa. Suomennoskin tuntuu onnistuneen erinomaisesti, sillä teksti soljuu luontevasti eteenpäin eikä sanavalinnoissakaan ole valittamista.
Kantaaottava kasvukertomus
 |
Persepoliksen ensimmäisessä osassa olivat vastakkain lapsen yksinkertainen logiikka ja aikuisten ristiriitainen maailma. Toisessa osassa kontrasti löytyy Itävallan ja Iranin väliltä, kun Marjane kohtaa molempien maiden hyviä ja huonoja puolia. Euroopassa elämä on vapaampaa, mutta ihmiset eivät ole yhtään sen ymmärtäväisempiä kuin Iranissakaan. Iranissa ihmisillä on sama kulttuuri ja tausta, mutta valtion määräykset tekevät elämästä sietämätöntä. Asuessaan Wienissä Marjane on ulkopuolinen ja palatessaan neljän vuoden jälkeen Teheraniin hän on muuttunut ulkopuoliseksi myös siellä. Lännessä opittu vapaus ei sovi vanhoilliseen muslimikulttuuriin ja elämästä pystyy nauttimaan vain oman kodin suojassa.
Kuvien naivistinen tyyli tekee vaikeiden asioiden lukemisen helpommaksi tai ainakin helpommin lähestyttäväksi. Karrikoituihin hahmoihin ei samaistu samalla tavoin kuin realistisempiin hahmoihin, jonka seurauksena lukija ei ahdistu liikaa murheellisista kohtaloista ja rankoista vastoinkäymisistä. Vastaavaa etäännyttämistä on havaittavissa Spiegelmanin Mausin eläinhahmoissa ja Saccon Palestiinan pallopäisissä ihmisissä. Näillä kolmella teoksella on muutenkin yhtäläisyyksiä, sillä kaikki ovat silminnäkijäkertomuksia ihmisten elämästä sodan/vihanpidon jaloissa. Persepolis ei ole yhtään vähäarvoisempi teos kuin Maus tai Palestiina. Itse asiassa Persepolis on huomattavasti miellyttävämpi lukea kuin Palestiina, sillä Sacco on ennen kaikkea toimittaja eikä hän osaa kertoa kuvilla yhtä hyvin kuin Satrapi.
Kannattaa lukea
Persepoliksen molemmat osat ovat sen verran laadukasta sarjakuvaa niin kerrontansa kuin sanomansakin puolesta, että ne kuuluvat jokaisen sarjakuvaharrastajan pakolliseen oppimismäärään. Oikeastaan nämä teokset pitäisi sisällyttää yläasteen pakolliseen oppimäärään.
Tarinan tehosta kertoo myös se, että Persepolis on päätynyt valkokankaalle animaation muodossa.
Keskustele Kvaakissa Persepoliksesta.