 |
Mangan harmaasävyt kertoo, miten erilaisia rastereita ja kuviointeja tehdään sekä käytetään mustavalkoisissa sarjakuvissa. Rasterien tekeminen ja koko rasteroimisen perusajatus käsitellään kirjassa seikkaperäisesti.
Mangan harmaasävyt
Kirjoittanut Reima Mäkinen
Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Opus, 2007.
96 s., lankanidottu, hinta: n. 20 euroa.
ISBN 978-952-99436-3-0.
 |
Manga on viime vuosina ollut kovasti suosiossa ja se näkyy myös lukuisten mangapiirustusoppaiden määrässä. Tällä vuosituhannella on suomeksi julkaistu todennäköisesti enemmän sarjakuvanteko-oppaita kuin viime vuosituhannella yhteensä. Sarjakuvan nykymeno vaikuttaa siis hyvältä. Erityisen hyvä merkki on hieman erikoisempien oppaiden ilmaantuminen. Reima Mäkisen alkuvuodesta ilmestynyt Mangan harmaasävyt on tästä ryhmästä paras esimerkki. Tietääkseni tämä on ensimmäinen sarjakuvanteon yhteen osaan keskittynyt opas. Aikaisemmat ovat olleet enemmän ja vähemmän koko sarjakuvantekoprosessia (tai ainakin sen piirtämistä) valottavia oppaita.
 |
Nimensä mukaisesti Mangan harmaasävyt käsittelee mustavalkosarjakuvan sävytystä. Manga-etuliitteen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä, sillä teos on varmasti antoisaa luettavaa jokaiselle sarjakuvia piirtävälle, joka on kiinnostunut kehittämään taitojaan varjostajana ja erilaisista varjostustavoista. Manga kyllä näkyy päällimmäisenä läpi kirjan niin esimerkeissä kuin esiteltävissä tekniikoissa ja tyyleissä. Periaatteessa tämä ei kuitenkaan haittaa, vaikka haluaisikin tehdä länsimaista varjostusta, sillä rasterin käyttö ja muu varjostukseen liittyvä perustekniikka on joka tapauksessa yhteistä. Kuitenkin mangasta ammentaminen tuo varmasti lisää arvoa kirjalle, koska mangassa varjostusta käytetään mielestäni tehokkaammin ja tietoisemmin myös tarinankerronnan elementtinä, ja siinä meidän länsimaisten tekijöiden olisi hyvä ottaa oppia.
Mäkinen lähtee kirjassaan aivan alkeista, mitä rasterit ovat ja mitä niillä voi tehdä, ja havainnollistava kuvitus tukee hyvin käsiteltäviä aiheita. Iso osa oppaasta käsittelee tietokoneella tehtäviä rastereita sekä tietokoneen ja käsin tekemisen yhdistämistä. Hifistelyyn ei kuitenkaan langeta, sillä kaupallisten kuvankäsittelyohjelmien, Photoshopin ja Paint Shop pron, rinnalle nostetaan myös ilmaisohjelma Gimp. Huomioon otetaan myös painotekniikan vaatimat resoluutiot ja rastereiden kallistuskulmat, ja niihin liittyvät seikat selitetään mielestäni sopivan kansantajuisesti siihen nähden kuinka paljon hämmennystä ne aiheuttavat toisinaan ammattilaistenkin keskuudessa.
 |
Tietokonerasterien yhteydessä käsitellään sekä perinteisten rasterien teko ja käyttö että aivan uusien kuviorastereiden tekeminen. Tämä osuus oli ainakin itselleni hyvin avartava: lähestulkoon mistä tahansa kuvasta, kuviosta tai muodosta voi tehdä rasterin. Veikeiden yksityiskohtien lisäksi tämä mahdollistaa monipuolisemman rasterivalikoiman verrattuna perinteisiin piste- ja viivarastereihin. Käsityönä tehtäviä rastereita käsitellään myös seikkaperäisesti. Rasterikalvojen liimaamisesta, muokkaamisesta ja varjostuksen suunnittelusta on esimerkein varustetut ohjeet.
Varsinaisten ohjeiden lisäksi kirjassa on myös lyhyt rasterin historia, joka valottaa rasterin syntyä ja kulkua sarjakuvantekijän työvälineeksi. Oppaan päättävä sanasto selittää kirjassa käytettyjä sanoja ja termejä, ja on varmasti hyödyllinen myös muissa yhteyksissä. Mäkinen on saanut mahdutettua vajaaseen sataan sivuun paljon asiaa, jota ei ensimmäisellä lukukerralla ehdi sulattamaan. Selkeiden ohjeiden lisäksi kirjasta saa paljon vinkkejä ja ideoita piirtämiseen riippumatta siitä minkälainen se oma tyyli on. Plussaa tulee siitä, että Reima ei keskity pelkästään varjostuksen tekniikoihin, vaan huomioi myös sen, miten varjostusta ja rasteria voi käyttää tehokkaasti tarinankerronnan osana.
Mangan harmaasävyt on ehdottomasti yksi merkkipaalu suomalaisten sarjakuvaoppaiden kentällä. Toivon mukaan sama linja jatkuu ja tulevaisuudessa nähdään muitakin sarjakuvantekemisen yksityiskohtiin pureutuvia oppaita.