Selvyyden vuoksi: Keijo kirjoitti tuohon listaan omia ajatuksiaan, ei sitä mitä kirjassa lukee.
- dpi viittaa tulostimen tarkkuuteen, näytön tarkkuutta ilmaisee ppi
Kyllä. Enkä mielestäni myöskään väitä tätä vastaan.
- gif-muodon yhteydessä kannattanee lisätä läpinäkyvyysominaisuus ja animoitavuus
Totta. En voinut kuitenkaan laittaa kirjaan kaikkea mitä tiedän.
Johonkin piti vetää rajoja. Tuo trivahan ei sinällään kuulu aiheeseen (harmaa ja sen esittäminen).
- g-terä on terätyyppi jota löytyy useaa merkkiä
Joo tässä oli virhe. Kirjoitin:
g-pen tussiterämerkki. Pitäisi olla
g-pen tussiterätyyppi.
Edelleenkään mulle ei ole ihan selvää että mikä tekee jostakin tietystä terästä juuri g-terän. Onko se se tapa varata väriä terän reunojen leikkauksiin ja G:n muotoiseen pakotukseen vai mikä?! Montako valmistajaa tai erilaista G-terää löytyy?
- painopisteen voi määrittää paitsi kuvan keskelle, niinkin että etsii massojen keskikohdan? Vierastan ajatusta että kuva olisi epätasapainossa jos se sommitellaan jännitteiseksi. Tai sama kai se.
Tämä(kin) on täysin määrittelykysymys. Käsittääkseni taidepuolella käytetään painopiste -termiä aika vapaasti ja se liittyy luonnollisesti tasapainon käsitteeseen. Selitin painopisteen käsitettä aika laajasti mutta toisaalta mahdollisimman lyhyesti ja seison edelleen sen takana mitä sanastossa lukee. Tasapaino-asioista on kirjassa kokonainen aukeama sillä rastereilla voidaan vaikuttaa siihen. Aihetta voisi käsitellä luonnollisesti paljon laajemminkin, mutta toisaalta yritin tuoda lähinnä esiin vain sen että länsimaisen ja itämaisen ajattelun välillä on eroa.
- ppi on pixels per inch, ei points
Englanninkieliset ovat ihan yhtä hutiloita puheessaan kuin suomalaiset. Point sanalla lienee vähintään kolme alan merkitystä (kuten suomessakin). Yksi niistä on kuvapiste eli pikseli. Minä lähdin siitä että monitori näyttää kuvapisteitä (ks. myös sanaston kohta kuvapistekoko). Alussa mainittu hutilointi taas johtaa siihen että joskus tulostinten yhteydessäkin näkee virheellisesti(?) käytettävän tätä ppi:tä. Käyttö tuntuu ihan luonnolliselta jos mieltää mainitun lyhenteen p:n siinä merkityksessä kuin sinä tuossa.
Pikseli sanan varasin kuvakarttojen pienimmistä yksiköistä puhumiseen. Tässä ajattelussa kuvakartan (bitmap) pikselit siis esitetään näytön kuvapisteiden avulla. Käsitteet menevät sen verran päällekkäin että sekaannuksia syntyy väkisinkin. Mielestäni olin sanastossa kuitenkin looginen.
- sabluuna lienee tarkemmin kaavain kuin kaavio
Tuo on totta. Epäselvästi kirjoitettu. Pitäisi olla tarkempi.
- stokastisen kohdalla voisi lisätä sattumanvaraisuuden että ymmärtää mistä on kysymys
Niin. Sanastossa oli lähinnä suppea kuvaus aiheesta. Se kertoo mikä suurin ero sinä on verrattuna muihin pisterastereihin. Kuvan siihen olisi voinut liittää, mutta niitäkin löytyy useita sivulta 27. Tarkkaan ottaen stokastinen rasterointi ei taida olla sattumanvaraista, muutenhan sillä ei saataisi niitä sävyjä luotua. Nykyään ilmeisesti se on kaiken lisäksi tietyn matemaattisen kaavan mukaan taajuusmoduloitua. Ja esim. tulostinvalmistajilla voisi kuvitella olevan omat kaavansa. Mutta tosiaan, kun kirjassa on kokonainen sivu/luku aiheesta muutenkin, niin sanastossa on sitten enemmän triviaa, kuten stokastisen vanhoja tai vaihtoehtoisia nimityksiä. Yritin myös olla kirjoittamatta asioita moneen kertaan.
- sävykontrastin kohdalla puhutaan valöörikontrastista
Siis tarkoitat että sinä puhut?! Yritin olla hullun skarppi ja mennä enemmän (tarkkojen) tiede- kuin (epätarkkojen) taidetermen kautta. Katso mitä kirjoitin sanastoon kohtaan valööri ja valöörikontrasti. Tässä ajattelussa vain osaan sävykontrasteista sisältyy valöörikontrasti (harmaisiin ei).
Iso kiitos palautteesta! Kiitos myös Nellille
Aihe: Mangan harmaasävyt (Luettu 8613 kertaa)