Minulle Toricelli kuvittajana oli uusi tuttavuus. Mielenkiintoista oli huomata tosiaan kuten täällä todettiinkin, että Tex muistutti osittain kovasti Galepin piirtämää Texiä. Minusta muuten hänen tyylinsä oli hyvää tasoa. Pidin lehden alun karhu episodsista kovasti. Karhu oli tehty anatomisesti oikein ja varsinkin turkki oli hienosti piirretty.
Sitten sananen vielä tuosta piirrostyylistä, joka muistuttaa Texin osalta kovasti Galepin tyyliä. Koen, että koskaan ei saisi piirtäjä ottaa toiselta liiaksi vaikutteita, jolloin se tulee liian hallitsevaksi elementiksi. Pitäisi kehittää oma henkilökohtaisen tulkinta ja lähestymistapa piirtämästään sarjakuva hahmosta.
Tästä hyvä esimerkki on Giovanni Ticcin kuvittamat alkuaikojen piirtämät Tex seikkailut. Hänen tyylinsä muistutti ja olikin suoraan lainattu mestaripiirtäjä Alberto Giolittolta. Yhtäläisyydet Texin kasvoissa ovat lähes autenttiset. Mutta tämä vain alkuaikojen jaksoista huom! Samaan sortui Sy Barry aloittaessaan Mustanaamion piirtämistä. Joidenkin jaksojen jälkeen 1960-luvulla hän pikku-hiljaa kehitti oman tunnisttettavan tyylinsä. Mutta ensimmäinen jaksosta hän itsekkin myöntää, että tyyli oli samaa linja kuin vasta kuolleen edeltäjänsä tyyli.
Mutta uusin Maxi Tex jonka huomasin hyllssä oli.....meinasin heikotuksesta kaatua maahan Hakaniemen sokoksella tänään
. Siis kuinka tuollainen piirtäjä voidaan hyväksyä Bonellin talliin? Kamalinta huttua mitä olen pitkään aikaan nähnyt Texeissä. Piirtäjänä on Roberto Disco.
