... olisiko mahdollista käyttää tätä Kvaak-säiettä kritiikkien kritiikkiin? ...
Oisikohan Reima niin että tässä nyt sekoitetaan
Kritiikki ja ´kritiikki´?
Omasta mielestäni otin tämän säikeen hiukan köykäisesti, katsoen sen koskevan alkuaan ja enimmäkseen tänne lähetettyjen kuvien tai vastaavan ´kritiikistä´. Siis yksittäisiä tai noin jonkun sivun mittaisia töitä. Taisi se aihe kääntyä hiukan muille teille. (Tuolla aiemmin itsellänikin taisi seota erotukset tuosta.)
En nyt jaksa kaikkea taas lukea terävän tarkkana läpi mutta mielestäni tässä on ilmennyt tarve jotenkin hahmottaa millä lailla olisi ´sopivaa´ antaa ´kritiikkiä´ kyseessä oleville,
Kvaak´in keskusteluihin lähetetyille töille. Kuinka sen voisi muodostaa että se olisi kannustavaa ja rakentavaa mutta samalla rehellisen suoraa olematta silti masentavaa .. Se Hazartin hampurilais-palaute on aika hyvä kuvaelma.
Kuinka tahansa, luulen myös että sille keskustelulle on tarvetta ja että se oisi kannustavaa myös muille kuin pelkästään itse kuvien tekijöille.
Kommentistasi johtuen luulen että sinun tähtäimessä on uutispalstalla ja muutenkin muualla ilmenevä
Kritiikki. Onko näin? Siinä tapauksessa voisi olla tarpeellista jakaa tämä säie ehkä kahtia?
Itse luen lehdistä ja täälläkin
Kritiikkiä jonkinlaisena tuoteselosteena ja kuluttajainfona. Tämä siis koskee teosta, albumia, kirjaa tai vastaavaa, ei tässä yhteydessä yksittäistä kuvaa. (Maalaus- tai kuvataiteen kritiikki onkin taasen omaa taide-lajia.)
Kustantaja ja tekijä saattavatkin kehua teostaan maasta taivaaseen. Kriitikon työ onkin todeta onko se aiheellista. Ja samalla välittää jonkinlainen mielipide kuinka tekijä toteuttaessaan on onnistunut työssään. Kriitikolle suon myös sen edun että hän (työnsä kautta) pystyy ehkä saamaan lajempaa kokemusta kyseessä olevalta alalta ja sen tekijöistä mitä minä pystyn pelkkänä lukijana tai kuluttajana.
Joka antaa tälle myös tietyn vastuun. Kirjoittaa kyseessä olevasta aiheesta tai ainakin jostakin siihen viittavasta. Ei omista ihastuksistaan.
Kuluttajana (ja kritiikin lukijana) ainoa tapa arvioida onko kritiikki tähteellistä ja täsmällistä on tietenkin hankkia tai lukea se teos. Myös lukemalla eri kriitikoiden mielipiteitä voin laajentaa ja helpommin tarkentaa omaa mielikuvaa.
Kritiikin kirjoittamiseen ei saisi kaiketi suhtautua millään lailla kepeämmin kuin muuhunkaan uutisvälitykseen. Joka taasen saattaa johtaa keskusteluun kuinka olennaista tai ´vakavanpuoleista´ lehtien raportoinnit ovat, mitkä otsikot myy irtonumeroita jne. mutta antaa sen olla.
Kaikki tämä yllämainittu on kuitekin jollain lailla suhteellista. Kriitikko kun on aina jollain lailla filtteri joka ei pysty mitenkään välittämään kaikkia mahdollisia vivahteita. Vastaanottaja joutuu, niinkö joku mainitsi, ehkä hiukan tulkitsemaan sanomaa. Ja samalla liikummme alueilla joissa ei ole täsmällisiä arvioita, ei tieteellisesti tarkkoja skaaloja tai määriteltyjä arvoja. Kyseessä on edelleen hyvin paljon subjektiivinen elämys. Joka pitäisi välittää edelleen täysin objektiivisilla termeillä kuvaellen.
Tämä kaikki siis on vain henkilökohtaisia mielipiteitäni.
Mitä taas siihen, Reima että vertaat tuossa ´Rooma´-tekstiäsi Heikki Jokisen kirjoitukseen. Puutteita ja yhtäläisyyksiä. Luulen että tässä onkin se kaikista korkein vaikeusaste ja sanoisin sen takia että anna vertailujen olla. Ajaudut ehkä vetämään ikuisesti sanallista sormikoukkua itsesi kanssa ja saatat vaan aina hävitä.
Se kun on tosi paha kärpänen se itsekritiikki. Joilla se sitten on, siitä on omaa kokemusta joo tarpeeksi. Aina se siristää pirullisesti jonkun korvan takaa. Teki sitä mitä tahansa. Aina löytää jotakin jonka olisi voinut tehdä paremmin.
Kirjallisuustiedehän harjoittaa Kritiikin (kuinka kirjoitetaan) kriittistä analysointia. Mielestäni ei sarjakuvissa ole ehkä tähdellistä ajautua siihen, ainakaan vielä.
Mutta se mitä sarjakuvayhteydessä teoksista kirjoitetaan, mitä siihen olisi sopivaa sisältyä olisi ehkä antavampaa. Jos sitä nyt voisi edes standartisoida. Mutta itse luen mielellään tekijöistä esim. mitä hän on aikaisemmin julkaissut, vertauksia tai kehitystä aiempaan. Mitä lajia teos on, lyhyt synopsis tarinasta, ehkä korottaen jotakin kohokohtaa, jännitystä tai huumoria tai vastaavaa. Mitään ´malliesimerkkiä´ en osaa kylläkään tässä yhteydessä antaa. Siitä olisikin kiinnostavaa lukea teidän muiden mielipiteitänne!
Lopuksi, kriitikko voi nasevana tehdä verbaalisesti salaa himomurhaajan työtä. Vapaasti lainaillen :
Opeeralaulaja ´se ja se´ esiintyi eilen illalla X-teatterin näyttämöllä … Minkä takia?
-- j --
