Minut itse asiassa yllätti kun katsoin hintoja että noista noinkin paljon pyydetään. Muualla olen samoista nähnyt huomattavasti alhaisempia hintoja.

Viimeksi 90-luvulla yleisesti sai vaihdossa puolet siitä mikä oli divarin myyntihinta. Rahana sitten vähemmän.

Nykyään tuo kolmasosa tai vähän alle sen vaihdossa on yleistä. Aina mainitaan että rahana saisi huomattavasti vähemmän. En ole ikinä divareihin myynyt mitään niin en osaa sanoa kuinka paljon vähemmän se rahallinen korvaus sitten oikeasti olisi.

Lehdissä kirjoitetut jutut sarjakuvien hinnoista eivät vastaa mitenkään todellisuutta. Kyseessä saattaa olla hinta jonka kaksi keräilijää on toisiaan vastaan huutaessaan saanut aikaan. Se ei välttämättä toteudu enää koskaan. Mutta siitä saa lehtijuttuun näyttävän hinnan.

Monesti huutonetissä näkee tilanteen että kohteessa on kolme huutajaa jotka kilpailevat tosissaan. Yksi luovuttaa kun hinta on jo korkea mutta kaksi jatkaa korotuksia kunnes toinen lopulta luovuttaa.

Samanlainen tuote tulee uudelleen myyntiin niin ehkä nuo kaksi, jotka jäivät ilman, vielä kisaavat keskenään mutta hinta ei nouse enää yhtä korkeaksi kun se edellisen kilpailun kolmas ei edelleenkään ole valmis maksamaan kuin tietyn hinnan.

Kun samanlainen tuote tulee kolmannen kerran myyntiin ei siitä saa enää kuin maksimissaan sen mitä tuo kolmas on siitä valmis maksamaan.

Tämän jälkeen hinta samalle tuotteelle tippuu reilusti koska jäljellä on vain ne ostajat jotka ovat valmiita maksamaan vain vähän eivätkä lähde kilpailemaan muita vastaan.

Sitten kaikista näistä huippuhinnoista mitä joskus joku on maksanut kirjoitetaan lehtijutut. Näillä saadaan ihmisille väärä kuva siitä että kaikki ovat valmiita maksamaan paljon vaikka sellaiset keräilijät ovat oikeasti harvassa

Tämä kannattaa tosiaan muistaa : absoluuttisia hintoja ei oikein ole. Tämä:

Kannattaa käydä noilla verkkosivuilla vähän katsomassa hintoja. ACV kuvat ovat myytävistä kohteista mutta Makedonian yleensä ei. Kannattaa miettiä asiaa sillä tavalla että noissa divareissa saisi vaihdossa noin kolmanneksen heidän hintapyynnöstään (toki kunto ratkaisee paljon) ja myynnissä saisi jonkin verran vähemmän.

Pitää pitkälti kutinsa yleisesti divareissa.
Eräässä suosimistani antikvariaatti/ divari omistaja totesi vinyylistä ( mutta soveltuu sarjakuviin) että netissä tästä pyydetään 260€ heidän ulosmyyntihinta on sama mutta ilman sitä numero kakkosta edessä. Perusteluna : tavara liikkuu ja asiakkaatkin käyvät kun hinnat ovat jotenkin järjelliset.
Tällöin ei tietenkään voi maksaa kolmasosaa netin 260€stä.

Ja aina on:

Saa olla hölmö ja maksaa, jos on varaa olla hölmö ja maksaa.

Ainakin Antikavariaatti Makedonian hintapyyntö tuolle ykköselle on 150€. Myös ACV hinta ykköselle on 120€.

Kannattaa käydä noilla verkkosivuilla vähän katsomassa hintoja. ACV kuvat ovat myytävistä kohteista mutta Makedonian yleensä ei. Kannattaa miettiä asiaa sillä tavalla että noissa divareissa saisi vaihdossa noin kolmanneksen heidän hintapyynnöstään (toki kunto ratkaisee paljon) ja myynnissä saisi jonkin verran vähemmän. Parhaiten päivän hinnan saa selville kokeilemalla vaikka huutonetissä (ilmoitukseen hyvät kuvat ja kuvaus kunnosta) millä hinnalla menee kaupaksi. Nykyään lähes kaikki menee kaupaksi yleensä hieman alle tuon vaihtohinnan

https://antikvariaattimakedonia.fi/?search=aku+ankan+taskukirja

https://kauppa.acv.fi/index.php?route=product/search&search=aku%20ankan%20taskukirja

 

En muista liikettä, joka piti sitä Mikkiä kiipelissä 150 euron hintaan.
Se oli selvästi tarkoitettu hyvin rajatulle ostajakunnalle. Saa olla hölmö ja maksaa, jos on varaa olla hölmö ja maksaa.

Ykkösestä maksetaan 30 ja ylöspäin. Iskemättömän näköisen kohdalla puhutaan sadasta eurosta ja päälle. Olen nähnyt oikein hyväkuntoisen hintalapulla 150.
Jo kakkosesta alkaen se on sitten kymppi pari. Jos on. Jos joku tarjoaa kolmosesta eteenpäin 5 euroa per, tee kaupat.
Omin silmin näkemättä kuntoluokka "hyvä" on usein venyvä käsite.