Otsikko: Sarjakuvamarkkinoiden koko ... eli tarkoittaa Suomea vai? Puhun tietenkin koko maailmasta.
Digitaalinen sarjis, eli nämä Global Comics kaltaiset palvelut.
Vaikuttaa hyvinkin paljon, minkä markkina-alueen sarjakuvamarkkinoita katsotaan. Esimerkiksi Suomessa sarjakuvilla menee tällä hetkellä aika kehnosti ja ollaan kaukana takavuosien huipusta. Sitten on vahvoja sarjakuva-alueita, kuten juuri Aasia, jossa Manga jyrää ja Euroopan jotkin osat, joissa eurosarjat voivat ainakin aika hyvin.
Sitten tosiaan on erikseen printtimarkkinat ja digimarkkinat. Digipuoli on tällä hetkellä kasvava alue ainakin joissain paikoissa, mutta ei vielä lähelläkään printtimarkkinoita. Suomen sarjakuvamarkkinonilla digisarjakuvan osuus on äärimmäisen pieni.
Myös DC:n uusin Absolute sarja on myynyt hurjia määriä.
Sitten on tämäkin, että sarjakuvamarkkinat toimivat eri tavoin eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa etenkin lehtimuotoisten julkaisujen markkinoita määrittää jakeluverkosto ja keräilymentaliteetti, jotka hämärtävät sarjojen todellista suosiota ja varsinaisten lukijoiden määrän arvioimista. Noissa myyntiluvuissahan ei ole kyse siitä, kuinka paljon kuluttajat ovat ostaneet lehtiä, vaan siitä, miten paljon jälleenmyyjät eli sarjakuvakaupat ovat niitä ostaneet varastoon. On ihan eri asia sitten, saavatko ne myytyä kaikki tilaamansa lehdet.
Lisäksi viimeistään 1990-luvulta lähtien yhdysvaltalaisia markkinoita on ohjannut keräilymentaliteetti, johon liittyy odotus jonkin julkaisun arvonnoususta. Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että lukijat ostavat lehtiä lukeakseen niitä, vaan jotkut ostavat siinä toivossa, että niistä tulee arvokkaita. Tätä ilmiötä ja ylipäätään keräilymentaliteettia sitten ruokitaan esimerkiksi julkaisemalla lehdelle useita eri kansia. Tämä johtaa siihen, että osa ostajista ostaa samaa lehteä useamman kappaleen. Jotkut ostavat samaa kanttakin useamman kappaleen. Ja sitten, kun jokin lehti nousee pinnalle, niin se kerää entisestään tällaisia ostajia, jotka käytännössä luovat vain kuplaa, eivätkä edusta varsinaisia lukijoita.
Täytyy vielä tuoda historiasta eli sieltä 1990-luvuln hulluilta vuosilta, että joitakin lehtiä mainostettiin lukijoille niin, että tilaisivat isoja määriä itselleen sijoitusmielessä. Siis useita kymmeniä ja jopa satoja. Käytännössä nuo lehdet möivätkin ihan hulluna, jopa miljoonia, joten niiden arvonnousua ei kannata odottaa.
Ihan kummallinen idea että katsotaan vain painettujen lehtien määrää, kirjastojen määrärahoja taikka kirjakauppojen vähenemistä.
Tässäkin vaikuttaa vahvasti se, mitä aluetta tarkastellaan. Suomessa kirjastojen määrärahat ja kirjakauppojen väheneminen on todellinen ongelma ja on käytännössä pienentänyt menekkiä huomattavasti. Yhdysvalloissa taas digimarkkinat ovat vielä sen verran pienet, että käytännössä painetuilla julkaisuilla katetaan julkaisujen kustannukset. Eli on ihan oleellista keskittyä näihin, koska ilman niitä sarjakuvia ei julkaistaisi.
Tuoreimmat viestit
