Koetin myöhemmin iltapäivällä etsiä Prattin albumia Rosebudin osastolta, jossa sitä kuulemma olisi pitänyt olla, mutta eipä sattunut silmään.
Koska silmään sattuminen on erityisosaamistani:
Aavikon skorpionit oli päällimmäisenä vasemmalla olevassa pystylaatikossa, muistaakseni toinen pöytä oikealla kun tulee radalta/sisäänkäynnin puolelta Rosebudin osastolle.
Heti alla Tarzania ja Dan Darea.
Itse löysin WSOY Tammi osastolta Satrapin
Persepolis albumia Joe Saccon
Gazan Sota albumia itselleni aiemmin vierasta kotimaista nähtävästi nuorille suunnattua manga-vaikutteista sarjakuvaa eli
Mari Luoman
Freya &Eldi, Aulénin Eläimet lensivät ensin ja Ukrainalaisten sarjakuvaa
Pitkän Sodan Lyhyt Historia Onnistuin säheltämään tyypillisesti, mutta genre-puolen puoli- ja enemmän tuttuja kirjaihmisiä ( ja sarjis- ja rock/metalli-ihmisiä sekä muita jotka tuntevat apinan) tuli tavattua. Ennen täsmäiskua Taiteen talon ja Kirjakahvilan Varjokirjamessuille.
Aamun jonottelu ei jättänyt hyvää makua, vaikkei ollut mitään verrattuna viime Tampere Jonottaa sarjistapahtumaan. Mutta ihan ok vetivät ja nyt on taas... muutama kilo syttyvää materiaalia lisää kuutioihin.
Olisi pitänyt tajuta että on kuten muutenkin kolmevitoset on yleisesti ottaen kuitenkin luotettavampia ja parempi kypsempi vaihtoehto kuin kaksivitoset. Toki uudet kuviot kun vanha liitto ei enää toimi mutta pienellä viilauksella tulee oikein kelpo.
Mutta ihmiset..ne eivät ikinä lakkaa tuottamasta pettymyksiä. Käydessäni läpi Tammi/WSOY/Docendo uutuuksia selkeästi keskenään ystäväpariskunnat, jostain 65 vuoden ja kuoleman välistä, ensin voivottelevat miten kukaan nuorisosta ei lue ja miten täältäkin ovat kaikki isot kustantamot jääneet pois kun ei mahdu. Voi olla että kaikki nämä vuodet olen luullut WSOY ja Tammi osakeyhtiöitä ihan keskikokoista isommiksi maassamme, mutta hei kyllä geriatrinen kansa tietää ja nuoriso on pilalla. Niin.