Hyviä kommentteja, MUTTA aikalailla täydellisessä ristiriidassa tutkimuksien kanssa.

2025
Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 95 %, 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä. Vain painettuna sanomalehtiä lukee enää 6 % suomalaisista.

"Sanomalehtien lukemisen painopiste on jo selkeästi siirtynyt digitaalisesti tarjolla olevaan sisältöön, myös iältään varttuneempien keskuudessa. Paperilehden lukeminen on vähentynyt varsin luonnollisesti paperin ja digin rinnakkaislukemisen kautta, kun jatkumo on löytynyt digitaalisesta lehdestä.

Toki mutta tuo on sanomalehti. Ei sarjakuva.
Ja jättää huomiotta tekijänä Postin palvelujen purkamisen johtaneen monessa paikassa ettei lehteä saa edes seuraavaksi päiväksi julkaisusta.

Kyllä, yksi sanomalehtien ominaisuuksista on sarjakuva ja olennainen osa sarjakuvan historiaa.
Alunperin sarjakuvat olivat hyviä markkinointi täkyjä joiden suosion takia koottiin sarjakuvaliitteitä... kunnes hoksattiin ettei tarvita sitä sanomalehteä sarjakuvan ympärillä, voidaan julkaista ihan vaan sarjakuvat. Jopa sellaisia joita se sanomalehti ei hyväksy.

Suomalaisista täällä menestyneimmistä sarjakuvista lähes kaikki aloittivat sanomalehden strippisarjakuvana.
Joskin paperipulaan vedoten ( jota kukaan fiksu silloinkaan uskonut) mm Helsingin Sanomat puolitti sarjakuvasivut.
Eli sinänsä vaikuttaa niin meillä kuin globaalisti sarjakuvamarkkinoiden kokoon. Ei varsinaisesti positiivisesti mutta vaikuttaa.

Karvinen alkoi koska Jim Davis halusi sanomalehtistripin jota tuotteistaa. Raha on tuotteistuksessa tai alustatalouden omistamattomuudessa.

Sanomalehden tilanne on ollut pakotettu: jos ei ole myös digiä ei ole edes sitä 5% myyntiä koska TV ja radio ja netin moninaiset, enemmän ja enenevästi vähemmän luotettavat tahot ehtivät kertoa versionsa ensin.

Toki on näitä kuten Stanfordin yliopiston kestävän kehityksen laitoksen vuoden 2023 raportti joka suosittelee kasvattamaan printtimedian osuutta koska hiilijalanjälkivertailussa se on fyysisine painotuotteineen ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpi vaihtoehto kuin digitaalinen.

Minulle on pääasia että luetaan. Kirjoja, sarjakuvia, sanomalehtiä, kaikkea.
Mutta laajalla skaalalla uskomatta heti ensimmäisenä tullutta tai miellyttävän tuntuista. Kyseenalaistaminen on aina kohdillaan.

Hyviä kommentteja, MUTTA aikalailla täydellisessä ristiriidassa tutkimuksien kanssa.

2025
Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 95 %, 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Tämä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä. Vain painettuna sanomalehtiä lukee enää 6 % suomalaisista.

"Sanomalehtien lukemisen painopiste on jo selkeästi siirtynyt digitaalisesti tarjolla olevaan sisältöön, myös iältään varttuneempien keskuudessa. Paperilehden lukeminen on vähentynyt varsin luonnollisesti paperin ja digin rinnakkaislukemisen kautta, kun jatkumo on löytynyt digitaalisesta lehdestä. Tavat uusiutuvat ja rikastuvat, ja samaan aikaan ikivanha lausuma suomalaisista sanomalehtien lukijakansana pitää edelleen täysin kutinsa”, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

lähde: uutismediat.fi

Supermustiskirjassa sen sarjan alkuperäismateriaali on vain aika kulunutta kopionkopiota. Olisivatko ruotsalaiset saaneet jostain pristiiniä kamaa?

Timo

On useampikin yli tuhatsivuinen omnibus. Ovat tietenkin raskaita. Paperinlaatu on hyvä.
Tarkoitan oikeasti hyvä, mutta muistaakseni sinusta ei. Yleisesti ottaen kuitenkin ~90- 100gsm luokkaa mikä on enemmän kuin riittävästi.

Olen samaa mieltä Velin kanssa. USA:ssa ja länsimaissa supersankarielokuvat eivät juuri ole tuoneet uusia lukijoita sarjakuville. Tai totta kai ne tuovat koko ajan joitakuita, mutta samaan aikaan vanhoja lukijoita poistuu enemmän iän myötä. Suurin osa supersankarielokuvien ystävistä ei välitä lainkaan siitä, että elokuvien tarinat pohjautuvat sarjakuviin. He saattavat ostaa Hämähäkkimies-lelun, ostaa Transformers-figuurin, katsoa Daredevil-tv-sarjaa, pelata Injustice-videopeliä jne., mutta elokuvien suosio ei valu sarjakuviin. Amerikkalaisissa sarjakuvaconeissakin suurin osa tapahtumista koskee muuta kuin sarjakuvia.

Sarjakuvien tilanne muun viihteen puristuksessa on erittäin tukala. Minusta sarjakuvien ”käyttöliittymä” on kätevä, mutta monet nuoret ihmiset eivät lue mitään painettua – kotona ei ole enää kirjahyllyjäkään. Heidän viihteensä on netissä.

Usein myös painettujen sarjakuvien hinnat suhteessa muuhun viihteeseen ovat korkeat, mikä nostaa kynnystä tutustua niihin. Muistaakseni Sikiön Jarkko kirjoitti täällä silloin, kun hän lopetti sarjakuvien aktiivisen lukemisen siitä, miten kauan pelin pelaaminen ympäri kestää verrattuna sarjakuvalehden lukemiseen (monta kymmentä tuntia vastaan viisitoista minuuttia tai jotain). Siinä, Kilpikonna, kuitenkin olet oikeassa, että paksut kokoelmat ovat halpoja.

Jos Yhdysvalloissa sarjakuvalehti myy 15 000 kappaletta, se on siellä jo paljon, vaikka maassa asuu peräti 350 miljoonaa ihmistä. Ne lehtien numerot, jotka myyvät satoja tuhansia kappaleita, saavat lukemansa usein kikkailulla – esim. vaihtoehtokansien kerääminen jo mainittiin. Käsittääkseni painetut lehdet eivät tuo kustantamoille voittoa, vaan vasta myöhemmät kokoelmat tekevät sen.

Monet klassisten sanomalehtisarjojen kokoelmat myyvät USA:ssa korkeintaan vain muutamia tuhansia kappaleita. Tunnetut sarjakuvantekijät joutuvat julkaisemaan Kickstarterin avulla töitään. Valitettavasti sarjisten ostajat sielläkin ovat keski-ikäisiä tai eläkeläisiä, aina vain samaa väkeä.

Digisarjat ovat halpoja, kun niiden lukuoikeuden tilaa, mutta niitä ei omista. Niitä ahmiessa ei välttämättä opi arvostamaan niitä eikä paneutumaan niihin kunnolla, koska klikkauksen takana on yhä vain loputtomasti uutta tavaraa. Digitaalisuus totuttaa ihmiset ilmaiseen kuluttamiseen.

Amerikkalaisten sarjakuvalehtien keskimääräinen hinta nousi äskettäin eurolla, joten tosiaan pelkät dollarit sarjakuvakaupassa eivät kerro kappalemääristä. On hyvin oireellista, että sarjakuvien painosmääriä piilotellaan.

Loppuun kuitenkin totean, että totta kai joillakin alueilla tulee oikeaa kasvua. Otetaan esimerkiksi Kilpikonnan hehkuttama uusi Skybound. Nettikeskusteluissa näkyy info, että IDW:n Transformers-lehteä myytiin keskimäärin vain 18 000 kpl. Skyboundin julkaisema sama nimike myy ainakin neljä kertaa enemmän. Myös se on totta, että manga vetoaa nuoriin paremmin kuin muut sarjakuvat.