Latinaksi taitaa olla aika virheellistä: sanaa 'ube' en tunne enkä sanakirjastakaan löydä, 'ubi' olisi missä. Ja 'familus' on kanssa tuntematon sana: 'famulus' on palvelija, orja, 'familia' taas perhe, kotitalous. 'Godo' on ehkä nimi (God-vartaloa en myöskään sanakirjasta löydä)
Luulen että stripissä ei lukijan ole tarkoituskaan ymmärtää Orm Onnekkaan sanoja vaan että ne ovat ihan vaan siansaksaa (pig latin)

Hesarin (1.3.2026) Harald Hirmuisessa Orm Onnekas puhuu latinaa, tai sinne päin... mitä ihmettä tuo tarkoittaa: Ube est familus Godo?

Missä on perheen kummisetä?
Missä perheen palvelija Godo on?

Kysymyksen siitä, onko vieras perheellinen mies, tämä vastaaja näyttää kuitenkin ymmärtävän.

Hienolta näyttää nuo sisäsivutkin. Toivottavasti tarinakin on hyvä, tekstikuvailusta ei oikein käy ilmi kuinka yleisluontoinen teos tämä on.

Kristilliskonservatiivinen " kasvatus" tiedetään.
Ei se mikään vahinko ollut että jokaisen natsi-saksan sotilaan vyönsoljessa luki Gott mit uns.

Kristilliskonservatiiveja on niin moneen junaan ja asioita tulkitaan eri tavoin, muistan lapsuudestani mm. (adventisteihin kuuluneen) Arthur Stanley Maxwellin Ikuisia kertomuksia -sarjan kuvitettuja Raamatun kertomuksia ja jos siinä skenessä kuvattiin nykypäivän tai jonkun paratiisi-tulevaisuuden lapsia, selvästi useimmiten esitettiin selvästi eri etnisiin ryhmiin kuuluvia lapsia yhdessä, samaa suurta perhettähän tässä ollaan jne. Siinä mielessä miksei venäläinen tyyppi olisi olisi sopinut brittiläisille konservatiiveille, varsinkin jos tämä olisi heittänyt sopivia kommentteja kommunismista.

(Mitä tulee saksalaisiin vyönsolkiin, lause oli enemmänkin saksalainen/preussilainen perinne, motto esiintyy jo Fredrik Suuren vaakunassa ja oli muutenkin käytössä sekä ennen että vähän jälkeenkin Kolmannen valtakunnan. Varsinaisilla emänatseilla eli SS-miehillä soljessa tosin luki Meine Ehre heißt Treue eli "uskollisuus on kunniani" hehän olleet Jumalan asialla vaan "itävaltalaisen taidemaalarin". Sinällään johonkin varhaismodernin ajan sodankäyntiin tietysti kuuluikin uskoa Jumalan olevan juuri meidän puolellamme, suvaitsimmehan palvoakin häntä oikealla kielellä)

Curtvile: Ei luisuteta keskustelua katsomusten moittimiseen.

Kun luin Purppurakuolema-albumin, hämmästyin siitä, miten jouhevasti tarina eteni jaksosta toiseen. Daren tarinathan julkaistiin alun perin kaksi sivua kerrallaan joka viikko. Syy tähän selviksi, kun hain eBayssä Eagle-lehtiä ja nimenomaan sen yhdeksännen vuosikerran (volume 9) tiettyjä numeroita, joista suomenkielinen kokoelma koostuu: jaksojen aluista on poistettu kertaustekstit. Liitän oheen yhden esimerkin alkuperäisestä Eaglen sivusta, jonka siis nappasin brittien eBaystä. Ne, joilla on ulottuvillaan Purppurakuolema, voivat tsekata sen sivulta 11, että kertausteksti puuttuu. Albumin sivulla myös näkyvät aluksen yksityiskohdat ensimmäisessä ruudussa tarkemmin kuin Eaglessä!

Dan Daren ensimmäinen sivu oli alussa ja myös tähän aikaan vuonna 1958 lehden kansisivu. Tuo "4 1/2 d" lehden logon lähellä kai on lehden hinta jossakin rahayksikössä? Huomasin, että ensimmäisissä Eagleissä vuonna 1950 siinä lukee "3 d".