 |
Robert Crumb ja Raamattu ovat kaksi asiaa, joita ei ehkä uskoisi mainittavan samassa lausessa. Genesis-sarjakuvasovituksen myötä nämä kaksi on viime aikoina yhdistetty useaankin kertaan. Omien sanojensa mukaan Crumb lähti mittavaan projektiin siitä tarjotun massiivisen palkkion vuoksi. Lopputulos on kuitenkin kaikkea muuta kuin kaupallisuuden ylistys.
Lähtökohtana Crumbilla oli kuvittaa Genesis tai Ensimmäinen Mooseksen kirja, kuten se Suomessa paremmin tunnetaan, mahdollisimman uskollisesti alkuperäistekstille. Esipuheessaankin Crumb huomioi Raamatun sarjakuvasovitusten olevan järjestään melko vapaita, uudelleen kerrottuja mukaelmia, jotka sisältävät paljon tekijöiden keksimää materiaalia. Crumbin Genesiksessä tällaista ei löydy.
 |
Tekstin muuttaminen kuvaksi ei kuitenkaan ole aivan näin vaivatonta. Alkutekstille uskollisena pysymisen pyrkimyksestä huolimatta Crumb on paikoin joutunut turvautumaan tulkintaan. Miltä Jumala näyttää, mikä oli vedenpaisumusta eläneiden ihmisten pahuuden laatu ja useiden lyhyiden mainintojen yksityiskohdat ovat kysymyksiä, joihin Crumb on joutunut etsimään vastauksia muualta. Se ei kuitenkaan haittaa. Itse asiassa Crumb on onnistunut melko hyvin tekemään samaan aikaan alkuperäistekstille uskollisen sarjakuvasovituksen kerronnan silti häiriintymättä.
Esipuheessaan Crumb ennakoi mahdollista lukijoiden loukkaantumista tai raivostumista. Ensi alkuun ajatus saattaa kuulostaa aika hassulta, onhan kyse kuitenkin Raamatun kirjan sarjakuvasovituksesta. Raamatun painolastina on ajoittain ennakko-oletus, että se on kasa moraalisääntöjä ja esimerkkejä siitä, miten tulee elää. Jopa Crumb itse albumia piirtäessään koki Genesiksen jopa ahdistavana ja moraalisesti järkyttävänä. Tekstin siirtäminen kuviksi tehostaa tätä.
 |
Genesis ei ole kiva iltasatu. Se on raadollinen kuvaus ihmiskunnan epäonnistumisista, rappiosta, pahuudesta ja itsekeskeisyydestä. Länsimaiselle lukijalle tutut alleviivaavat opetukset ja moraalisaarnat puuttuvat. Kaiken kurjuutta korostaa Crumbin upea kuvitus, joka kaikessa harmaudessaan tehostaa Genesiksen tapahtumien karua arkipäiväisyyttä.
Albumin lopussa on Crumbin kommentaariosa, joka sisältää sekä Crumbin omia pohdintoja että viitteitä erilaisiin tutkimuksiin. Vaikka kommentaariosa onkin ehkä albumin kiinnostavin osa, mennään siinä paikoin liiankin pitkälle meneviin tulkintoihin. Esimerkiksi patriarkkojen vaimoja koskevissa kohdissa Crumb mielellään viittaa Savina Teubalin kirjaan Sarah the Priestess, jonka mukaan patriarkkojen aikana olisi ollut samaan aikaan myös kukoistava matriarkaalinen järjestys. Tämä selittäisi Crumbin (ja Teubalin?) mukaan Genesiksen outoudet, jotka koskevat muun muassa Saaraa,Lootin tyttäriä, Rebekkaa, Raakelia ja muita Genesiksen naisia. Crumb yrittää kuitenkin tunkea tätä selitykseksi lähes kaikkiin kohtiin riippumatta tekstiyhteydestä tai siitä, miten se oikeasti niihin sopii.
 |
Kuten jo mainitsin, Crumbin kuvitus on albumissa erinomaista. Jokainen sivu ja ruutu on täynnä yksityiskohtia. Missään vaiheessa ei näy viitteitä piirtäjän kyllästymisestä tai väsymisestä. Miljööt ovat aidon tuntuisia ja hahmot todellisen oloisia. Kuvituksessa ei myöskään ole yritetty sievistellä mitään. Alastomuus, väkivalta ja rähjäisyys esitetään sellaisenaan sortumatta mässäilyyn. Jopa tylsähköistä nimiluetteloista on saatu melko kiinnostavia. Crumbin Genesiksen maailma on eheä ja uskottava.
Albumin tekstinä on käytetty virallisia Raamatun käännöksiä vuosilta 1933 ja 1992. Fontiksi on ilmeisesti koitettu etsiä Crumbin käsialan näköistä fonttia. Valitettavasti valinnat eivät ihan ole osuneet nappiin. Tekstilaatikoissa ja puhekuplissa käytetään eri fontteja. Molempiin tottuu aika nopeasti, mutta parempaakin olisi varmasti ollut saatavilla. Käsin tehty tekstaus olisi sopinut tähän täydellisesti.
Ulkoasunsa puolesta albumi on edustava. Kovat, kiiltävät kannet ja iso koko tuovat arvokkuutta, mitä aihe vaatiikin. Kooltaan suomiversio on hieman korkeampi ja kapeampi kuin englantilainen versio. Itse pidän hieman enemmän leveämmästä versiosta, mutta tämäkin toimii. Suurin puute koko albumissa on sivunumerottomuus. Toki jonkinlaisia “maamerkkejä” tulee luvuista, joita on muutaman sivun välein, mutta tämä jos mikä on sarjakuva, josta voisi joskus haluta mainita sivunumeron.
Kaiken kaikkiaan Crumbin sarjakuvasovitus Genesiksestä on varsin onnistunut. Crumb antaa tekstin puhua. Kuvitus lähinnä tukee tekstiä, ei huuda sen päälle. Iso koko antaa mahdollisuuden tarkastella ja ihailla Crumbin kuvituksen yksityiskohtia tarkemmin.
Genesis kuvittanut R. Crumb
Tekijä Robert Crumb
Kustantaja Teos
Painopaikka Bookwell, Juva
Sidottu, yliveto, 210 x 297 mm, 220 sivua
Ovh 24,90
ISBN 978-951-851-294-6
Keskustele Genesiksestä Kvaakissa.