 |
Suomen ensimmäinen Mikki Hiiri -strippi julkaistiin tamperelaisessa Aamulehdessä 11.3.1930.
“Lost on a Desert Island” tarina mistä Aamulehti aloitti Mikki-sarjakuvansa, ei ollutkaan Ub Iwerksin piirtämä, vaikka seuraavan päivän esittelyssä niin väitettiinkin. Ub Iwerks oli piirtänyt vain lentokonehulluus-osuuden (Plane Crazy). Hän piirsi viimeisen stripin 8.2.1930, jonka jälkeen hän hyvin pian erosi Disneyltä. Tarinaa jatkoi lentokonehulluus-osuudessa toiminut tussaaja Win Smith, 10.2.1930. Kirjoittajana oli itse Walt Disney. Juuri tässä kohdassa Aamulehden Mikki-stripit alkoivat. Samalla katsotaan alkavan Mikin huima seikkailu salaperäisellä saarella -osuus.
Sarjakuva alkoi keskeltä tarinaa, 25. stripin kohdalta. Amerikkalaisissa sanomalehdissä kyseinen strippi julkaistiin 10.2.1930. Yhdysvalloissa Mikki aloitti sarjakuvaseikkailunsa 13.1.1930. Suomalaiset pääsivät tutustumaan Mikki Hiireen siis yllättävän nopeasti. On hyvinkin mahdollista, että Mikki Hiiri rantautui ensimmäisenä Euroopassa juuri Suomeen.
Alkuun Aamulehti julkaisi Mikkiä joka päivä, paitsi maanantaisin. Maanantainumero oli hyvin suppea ja sisälsi vähemmän sivuja kuin muina arkipäivinä. Kesäkuun alusta se alkoi ilmestyä vielä harvemmin ja nähtiin lehden sivuilla lopulta enää tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Kesäkuukausina sivulukua vähennettiin ja ne muutettiin enemmän tekstipitoisiksi harventamalla kuvia. Lisäksi sieltä täältä jäi jokunen strippi julkaisematta.
Esittelyssään 12.3.1930 Aamulehti kertoi Mikin virheellisesti tulevan “pimeimmästä Afrikasta”. Huomattavaa tuossa esittelyssä oli, että siinä piirtäjäksi mainitaan Ub Iwerks, vaikka kuvassa onkin Walt Disney! Mikin suomentajasta ei ole tietoa, mutta eri sarjakuvahahmojen nimet olivat aika huvittaviakin.
 |
Minni = Mimmi
Samu Suutari = Kaaleppi Käräjäinen
Heluna Ammu = Katariina Kellokaula
Polle Konikaulus = Länki-Polle
Mortimerin kartano = Peräportti
Jopi Jalkapuoli = Puujalka-Petteri
Mikki Hiiri ei ollut Aamulehden ensimmäinen sarjakuva. Ruotsalainen Oscar Jacobssonin piirtämä Adamson seikkaili sunnuntailiitteen sivuilla jo vuodesta 1929. Adamson oli suosittu sarjakuva mm. Yhdysvalloissa, jossa se ilmestyi nimellä Adamson’s Adventures ja Silent Sam. Mikki Hiiren nopea päätyminen Aamulehteen saattaa juontua epäsuorasti New Yorkin pörssin romahduksen aiheuttamasta
 |
|
Aamulehden ensimmäinen Mikki…
|
maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Ehkäpä Aamulehti halusi jotenkin keventää sanomalehden raskaspitoista sisältöä.
Aamulehden kilpailija Helsingin Sanomat alkoi julkaista 19.3.1929 Suomen ensimmäistä päivittäistä sarjakuvaa, Felix-kissaa. Voi olla, että sekin houkutti Aamulehteä etsimään vastinetta ja kilpailijaa Helsingin Sanomien piirroshahmolle ja mikäpä sopisi paremmin kissan kilpailijaksi kuin Hiiri.
Myöskin Aamulehdessä päätoimittajana 1926-1931 toiminut Vilho Osonen saattoi vaikuttaa Mikki Hiiri-sarjakuvan valintaan. Ososen kaudella lehteä uudistettiin niin ulkoasussa kuin toimitustavassa. Aamulehti laajeni ja monipuolistui hänen toimiaikanaan.Vilho Osonen toimi pitkään oppikoulujen historianopettajana. Lehtimiehenä ja poliittisena vaikuttajana hän toimi ollessaan Aamulehden päätoimittajan tehtävissä. Hän kuitenkin erosi 1931 jouduttuaan ristiriitaan lehden johtokunnan Lapuanliikettä kannattavien jäsenten kanssa.
Aamulehdessä vaikutti myös isännöitsijä ja toimitusjohtaja talousneuvos Wäinö Herman Arajärvi (johti Aamulehteä vuosina 1915-1954), joka on osaltaan vaikuttanut Aamulehden kehittämiseen. Arajärvi johti Aamulehteä rautaisella kädellä ja periaatteessa kaikki päätökset meni hänen kauttaan. Wäinö Arajärvi oli professori Pentti Arajärven isoisä.
1920-luvun lopulla Aamulehdessä oli voimakas journalismin kehittämisen ja journalististen kokeilujen kausi. Esimerkiksi vanha kirjapainorakennus alkoi käydä vanhaksi ja ahtaaksi, eikä se enää täyttänyt viranomaisten asettamia määräyksiä. Alettiin rakentaa uutta tehdasrakennusta, johon oli määrä sijoittaa rotaatiokone-, stereotypia-, postitus-, sitomo- ja kuvalaattalaitoshuoneistot. Se saatiin valmiiksi kesällä 1927.
Aamulehti perusti 1927 myös oman kuvalaattalaitoksen (Tampereen kirjapaino-osakeyhtiön kuvalaattalaitos). 29.4.1927 Aamulehden johtokunta päätti ostaa saksalaiselta tehtaalta uuden rotaatiokoneen (painokone), koska vanha oli käynyt liian hitaaksi ja vanhanaikaiseksi. Uuden koneen myötä painamisnopeus kaksinkertaistui. 1929 perustettiin yhtiölle myös mainososasto. Helmikuun alussa 1930 alkoi toimia ns. Aamulehden reklaamitoimisto. Toimiston tehtävänä oli palvella, sekä omaa yhtiötä, että vieraita asiakkaita kaikessa mainontaan
 |
|
…ja viimeinen
|
liittyvässä. Tämän lisäksi sen piti hankkia ilmoituksia ja painotöitä lehteen. Olivatko mm. sarjakuvat juuri näitä painotöitä. Kaikki uudistukset auttoivat lehden kehittämistä ja monipuolistumista. Tämän takia varmaan Mikki Hiiri-sarjakuvaakin kokeiltiin Aamulehdessä.
“Lost in a Desert Island”-sarjakuvan viimeinen strippi ilmestyi 1.5.1930, jonka jälkeen oli yksi päivä väliä ja 3.5 alkoi tarina “Mickey Mouse in Death Valley”. Mitään otsikoita lehdessä ei ollut, vaan tarina jatkui mihin edellisestä jäätiin. “Lost in a Desert Island ” piirtäjänä jatkoi Win Smith ja hän piirsi 5.3.1930 asti. Smith lähti Disneyn studiolta melkein heti Iwerksin jälkeen. Piirtäjäksi palkattiin Floyd Gottfredson. Hän jatkoi tarinaa 5.5.1930, joka oli myös hänen 25-vuotissyntymäpäivänsä. Gottfredson palkattiin väliaikaiseksi piirtäjäksi, kunnes sarjalle löydettäisiin vakituinen piirtäjä. Väliaikaisuus kestikin 45 vuotta. “Mickey Mouse in Death Valley” tarina siis alkoi alusta, mutta loppui 26.8.1930 äkkiarvaamatta kesken strippiin, jonka alkuperäinen päiväys oli 10.6.1930. Tarinasta jäi vielä julkaisematta 88 strippiä ja ne nähtiin suomeksi vasta Mikki Hiiren kulta-aika -albumisarjan ensimmäisessä osassa vuonna 1971.
Kaikenkattava tilasto Aamulehden Mikki-sarjakuvan tekijöistä:
LOST ON A DESERT ISLAND
Tarina:
Walt Disney
Piirros:
13.1. – 8.2.1930 Ub Iwerks (tämä ei ollut vielä Aamulehdessä)
10.3. – 31.3.1930 Win Smith
Tussaus:
13.1. -31.3.1930 Win Smith
MICKEY MOUSE IN DEATH VALLEY
Tarina:
1.4. – 17.5.1930 Walt Disney
19.5. – 20.9.1930 Floyd Gottfredson
Piirros:
1.4. – 3.5.1930 Win Smith
5.5. – 7.6.1930 ja 23.6 – 20.9.1930 Floyd Gottfredson
9.6. – 21.6.1930 Jack King (vain kaksi strippiä Aamulehdessä)
Tussaus:
1.4. – 3.5.1930 Win Smith
5.5. – 31.5.1930 Floyd Gottfredson
2.6. – 21.6.1930 Roy Nelson
23.6. – 20.9.1930 Roy Nelson ja Hardie Gramatky (tämä jäi pois Aamulehdestä)
Aamulehden Mikki Hiiri sarjakuvien lopettamisesta 26.8 on spekuloitu paljon. Saattaa olla, että ensimmäisen Mikki Hiiri-stripin yhtäkkinen aloitus keskeltä sekoitti tamperelaisia lukijoita. Myös taloudellinen syy sarjakuvan lopetukseen on mahdollinen.
Pulavuodet vaikuttivat osittain lehden tilaajamääriin ja samalla sivumäärään. Sivuja pyrittiin muuttamaan enemmän tekstipitoisiksi, harventamalla kuvia. Tämä tiesi huomattavia kustannussäästöjä. Sarjakuvien julkaisujen harventaminen ja lopulta loppuminen kokonaan saattaa olla siis puhtaasti säästämistä lehden kustannuksissa.
Ehkäpä ensimmäisen tarinan alkuasukas-kannibaalit olivat lopettamisen syy. Aamulehti oli vanhasuomalaisista koostuneen tuolloisen Kansallisen Kokoomuksen äänenkannattaja. Lehden johtokunnassa oli paljon Lapuanliikettä kannattavia henkilöitä, joiden vuoksi Mikin lehteen tuonut Osonenkin joutui eroamaan. Ehkäpä “neekerit” ajamassa Mikkiä takaa eivät miellyttäneet heitä.
Mikin tippuminen Aamulehdestä oli Helsingin Sanomien onnenpotku. Mikki napattiin sinne Felix-kissan kaveriksi 31. 5. 1931. Disney-sarjakuvat ovat olleet yhtiön kivijalkoja siitä lähtien.
LÄHTEET:
Helsingin yliopiston kirjaston mikrofilmit Aamulehdestä vuodelta 1930.
Jyrki Pietilän kanssa käydyt keskustelut asian tiimoilta. Pietilä kirjoittaa parhaillaan Aamulehden uutta historiikkia.
Walt Disney’s Mickey Mouse, Volume 1, Fantagraphics 2011 (käytin kirjaa apuna saadakseni Aamulehdessä olevat Mikki-stripit järjestykseen ja löytääkseni puuttuuko jokin strippi välistä)
COA-hakukone (Inducks), Disney-julkaisujen maailmanlaajuinen tietokanta (käytin apuna, kun halusin selvittää Mikki-strippien alkuperäisiä julkaisupäivämääriä)
Aamulehti II (1914-1961), Kirsti Arajärvi, Tampereen kirjapaino-osakeyhtiö 1961
Aatteistoa ja jymyuutisia, Jyrki Pietilä, Mediapinta Oy 2010
Kvaakissa käydyt keskustelut
Kiitokset kaikille kvaakkilaisille, jotka ovat auttaneet tämän julkaisun saattamisessa valmiiksi ja kirjoitusasun korjailussa.
Keskustele aiheesta Kvaakissa.