12 sarjisvinkkiä leppoisan raukeisiin kesäpäiviin!
Tämän jutun idean olen napannut kirjablogeista, joissa on usein kesän alla jaettu hyviä lukuvinkkejä otsikolla “12 kirjaa riippukeinuun”. Kvaakissa riippukeinuun varustaudutaan totta kai sarjakuvilla. Olen koostanut vinkkilistan täysin oman lukumakuni mukaan, ja mukana on kesäfiilistelyä, toimintaa ja seikkailuja, muutama hieno klassikko ja tuulahdus taidemaailmasta. Vinkattujen sarjakuvien tarkemmat tiedot löytyvät kuvien alta.
Kesänostalgiaa
Nostalgiavinkkien tapahtumissa palataan 1970-luvun kesiin. Jollekulle tuo vuosikymmen voi tietysti edustaa esihistoriaa, mutta alla olevien sarjojen tekijät ovat mielestäni onnistuneet vangitsemaan ruutuihin ajatonta, luonnonläheistä kesätunnelmaa.
Pauli Kallio & Reetta Niemensivu: Lyhenevä kesä
Lyhenevässä kesässä nautitaan huolettomista lapsuuden kesäpäivistä. Nuoret päähenkilöt Antero, Jaakko ja Annikki elävät ajassa ennen ruutuaikaa ja internetin ihmemaata, ja sivuilla vilahtelee maaseutua ja sen eläimiä. Veikeän positiivinen ja symppis strippisarja ilahduttaa kaikenikäisiä. Sarjassa on ilmestynyt kolme osaa, ja sitä voi seurata myös sanomalehti Kalevan sunnuntaisivuilta.
Lue Kvaakin arvio sarjan ensimmäisestä osasta Tarzaneita, astronautteja ja poppareita.
Michel Rabagliati: Paul has a summer job
Kirjoittelin jokunen viikko sitten Kvaakiin Rabagliatin Paul-sarjan uusimmasta osasta. Paul has a summer job edustaa sarjan varhaisempaa vaihetta, ja tässä sarjakuvaromaanissa Paulin kesä kuluu leirinohjaajana. Vaikka alku on hieman karikkoinen, telttailun, leirinuotioiden, ihastumisten ja seikkailujen sävyttämä kesä on jotain, mitä Paul muistelee vielä vuosien päästä.
Klassikot
Klassikot ja kesä on erinomainen yhdistelmä. Vinkkaan riippukeinuun paria sarjaa, joissa riittää luettavaa useamman kirjan verran, mutta niiden osat toimivat mainiosti myös itsenäisinä kirjoina.
Hergé: Lehtimies Tintti seikkailee eli mustavalkoiset Tintti-albumit
Tiesitkö, että Tintin seikkailuja julkaistiin alunperin mustavalkoisina jatkotarinoina? Mustavalkoiset Tintit ilmestyivät muutama vuosi sitten suomeksi, ja komean kokoiset ja näköiset painokset tuovat tuttuihin Tintti-tarinoihin aivan uutta potkua. Sivuja on reilusti enemmän kuin värillisissä albumeissa (esimerkiksi alla oleva kuva on napattu 125-sivuisesta Sinisestä Lotuksesta), joten juonenkäänteitä riittää jännättäväksi.
Lue Kvaakin juttu mustavalkoisista Tinteistä täältä. Kaikkien mustavalkoisten Tinttien lista löytyy kustantajan sivuilta.
Tove Jansson: Muumit – Sarjakuvaklassikot
Tove Janssonin Muumi-kirjat ovat paljon esillä, mutta rakkaat hahmot seikkailevat myös strippisarjakuvissa, joita Jansson piirsi ja kirjoitti englanniksi. WSOY on julkaissut mustavalkoisia seikkailuja näyttävinä kovakantisina kirjoina. Sarjakuvamuumit ovat mielestäni villimpiä ja anarkistisempia kuin kirjojen muumit!
Kvaakissa on arvosteltu mm. Muumit-klassikkosarjan ensimmäinen osa.
Tuunattu klassikko
Reipas ja toimelias Mikki Hiiri on oma suosikkini Ankkalinnan asukkaista. Muutama vuosi sitten nykysarjakuvan suuret nimet päästettiin leikkimään Disney-hahmoilla, ja eräs tämän projektin tuotoksia oli Denis-Pierre Filippin ja Silvio Cambonin uusi Mikki-seikkailu Mikki ja hukkunut meri. Se on huikea visuaalinen ilotulitus – todellakin aivan jotain muuta kuin perinteiset Mikki-seikkailut! Koko kirja on pelkkää silmäkarkkia, mutta myös steampunk-henkinen, merellinen tarina on hieno ja vauhtia täynnä. Pelastaahan Mikki maailman katastrofilta!
Sarjakuva on arvosteltu mm. Tähtivaeltajablogissa.
Taiteilijaelämää
Suomalaisista naistaiteilijoista on viime vuosina ilmestynyt monenlaista kirjaa, ja eräs omia suosikkejani on Ellen Thesleffin (1869-1954) elämästä ja työstä tehty sarjakuva Ellen T. Herkän pastellisävyinen, irrottelevaan tyyliin kuvitettu kirja kuvaa Ellenin ajan aatemaailmaa, pinnalla olleita ilmiöitä ja maailmanpolitiikan vaikutuksia taiteilijan elämään. Sarjakuvamuotoinen lähestymistapa elämäkertaan voi parhaimmillaan olla juuri niin upea kuin Ellen T. on.
Maaseudun hurmaa
Maaseutumatkailu on mitä parhainta ajanvietettä kesäpäivinä, ja nyt tarjolla on riippukeinureissut Ranskaan ja Portugaliin. Molemmissa matkaisäntänä toimii sarjakuvataiteilija.
Cyril Pedrosa: Portugali
Pedrosan kaunis, nostalginen sarjakuvaromaani kuvaa päähenkilön hieman vastentahtoista matkaa etäisten sukulaisten luokse. Tässä verkkaan etenevässä kirjassa tuoksuu kesä ja huumavan kaunis Portugali, ja mutkikkaat sukulaissuhteet ovat aidon oloisia. Kirja ilmestyi viime vuonna suomeksi, mutta alla oleva kuva on oman hyllyni englanninkielisestä käännöksestä. Varoitus: minulle tämän lukeminen aiheutti armottoman matkakuumeen, sen verran osuvasti Pedrosa kuvaa Portugalin maisemia.
Lue Kvaakin arvostelu Pedrosan sarjakuvaromaanista.
Manu Larcenet & Jean-Yves Ferri: Maallemuuttajat
Kepeässä, neliosaisessa Maallemuuttujat-strippisarjassa seurataan sarjakuvapiirtäjä-Manun, hänen Mariette-vaimonsa ja Speed-kissansa muuttoa kaupungista Retikkamäelle, keskelle kaunista luontoa ja juurevaa maaseutua. Kulttuurishokkeja ja hilpeyttä riittää, kun Manu ottaa tuntumaa paikallisiin, sangen persoonallisiin asukkaisiin, Henri-herran kolmasti kirkastettuun ja Retikkamäen maanläheiseen elämään. Kyl oikke!
Lue Kvaakin arvostelu sarjan kakkososasta Siemenet vakoon.
Aikamatkustelu-actionia
Brian K. Vaughan, Cliff Chiang: Paper Girls -sarja
Paper Girls -sarja on scifi-henkinen toimintapläjäys, jossa 12-vuotiaat lehdenjakajatytöt joutuvat elämänsä seikkailuun. Amerikkalainen esikaupunkimiljöö kokee kummia eräänä Halloween-yönä, ja luvassa on mm. aikamatkustelua, runsaasti vauhtia ja realismin rajat ylittäviä tapahtumia. Sarja on viihdyttävää ajanvietettä, ja vaikka tapahtumat starttaavat syksyn sesonkijuhlasta, meno on yleisesti ottaen sen verran lennokasta, että Paper Girls kelpaa mainiosti piristämään kesäpäivää.
Paper Girls -maailmaan voi ottaa tuntumaa lukemalla netissä ilmaiseksi tarjolla olevan sarja-avauksen: https://imagecomics.com/comics/releases/paper-girls-vol-1-tp.
Teinielämää
Jillian Tamaki, Mariko Tamaki: This One Summer
This One Summer on hieno kuvaus eräästä teinikesästä Ontarion Awago Beachilla. Sarjakuvaromaanin päähenkilönä olevat Rose ja Windy ovat viettäneet siellä kesiään “aina”, mutta nyt ilmassa väreilee uusia juttuja: perhesalaisuuksia, jotain surullista. Toisaalta tyttöjen päiviin mahtuu jonninjoutavaa vetelehtimistä, ja poikiin otetaan tuntumaa. Aika tavallisista jutuista muodostuu upeasti piirretty, koskettava kokonaisuus.
Lisää kuvanäytteitä löytyy kustantajan sivuilta.
Anne Muhonen: Kesä jona opin soittamaan ukulelea
Kesä jona opin soittamaan ukulelea on lyhyt piipahdus tyttöystävästään eronneen Oden kesään. Tulevaisuus pohdituttaa nuorta miestä monella tapaa, ja veikeä Stella tuo pirteää näkökulmaa Oden elämään. Muhosen sarjakuvassa on mukavasti hieman vanhanaikainen tunnelma.
Lue Kvaakin arvostelu sarjakuvasta.
Jokeri: oma suosikki vuosien takaa
Vuosien takaisten suosikkien uudelleenlukeminen voi olla mahtavan nostalginen elämys – tai sitten ei. Kannattaa kuitenkin kokeilla, miltä joskus koirankorville luettu sarjis nyt maistuu. Oma jokerini on Willy Vandersteenin Anu & Antti -sarja, jota julkaistiin meillä 80-luvulla. Kaksikon huimat seikkailut (joissa todellakin saattoi tapahtua lähes mitä tahansa) kuuluivat kiinteästi omaan lapsuuteeni, ja onneksi tuolloin kotiin tilatut lehdet ovat säilyneet juuri ja juuri lukukelpoisina. Sarjasta on keskusteltu myös Kvaakissa. Joitakin vuosia sitten eräs Anu & Antti -kansi (Runsauden sormus 2/83) oli osallisena lakijupakassa, jossa käsiteltiin tekijänoikeuslakia ja parodiaa.
Antoisaa & aurinkoista sarjakuvakesää!
Kesän 2021 sarjisvinkeistä voi keskustella Kvaakissa.