Jos kovaksi keitetyllä yksityisetsivällä ei ole tapausta tutkittavana, niin mitä hänestä jää jäljelle? Juho Sihvonen on pohtinut kysymystä useissa lyhyissä sarjakuvissa. Nyt nuo tarinat on koottu yksiin kansiin.
 |
Juho Sihvonen
Tutkimattomat tapaukset
ISBN 978-952-69109-6-3
Pokuto 2020
58 s., mv., pehmeäkantinen
Joitakin vuosia sitten Juho Sihvonen istui krapulassa työhuoneellaan. Hän yritti saada huonon olon talttumaan kirjoittamalla. Mielessä olivat Charles Bukowskin ankean olon pohdinnat, tapanko itseni vai kirjoitanko runon? Ensimmäinen vaihtoehto ei tullut kyseeseen, mutta vanhan likaisen miehen jutut johdattivat dekkareiden maailmaan.
 |
Krapulainen puheen rytmi kuului ilmiselvästi yksityisetsivän suuhun. Alkoi hahmottua kuva Robert Mitchumin tai Humprey Bogartin näköisestä dekkarista, joka sytyttää uuden savukkeen heti edellisen tumpattuaan. Hahmo liikkui ilmiselvästi mustavalkoisissa lavasteissa ja tutkii omien sanojensa mukaan “tutkimattomia tapauksia”.
Kaikille on tuttu kliseinen tilanne, jossa yksityisetsivän toimistolle tulee kaunis, kohtalokas nainen. Taustalla selostaa kyyninen ääni, joka elämään pettyneenä toteaa “sekuntien ajan haaveilen tulevaisuuttta pidemmälle kuin on terveellistä. … Paskat! Viimeksi minua kosketti jokin, kun närästys poltti kurkkuani.”
 |
Juho Sihvosen reilut parikymmentä tarinaa keskittyvät tähän klassiseen alkutilanteeseen. Tilanne kestää variointia yllättävän hyvin samojen kansien sisälläkin. Pidemmälle ei ole tarvetta edetä, lakonisia latteuksia riittää erinomaisesti. “Kruunalla voittaa, klaavalla häviää, mutta sama kolikko vaihtuu molemmin perin elämän veteen.”
Tarinoita on aikaisemmin julkaistu Sarjarissa ja Tiskin alta -lehdessä. Osa on ollut nähtävänä sarjakuvanäyttelyssä Oulun Sarjakuvakeskuksella. Kokonaan uusiakin juttuja on mukana kuusi kappaletta.
Tutkimattomien tapausten idea kantaa. “Tragedia vai ainoastaan komedia”, kysyy dekkari eräässä pohdinnassaan ja vastaa: “En minä ole mikään kriitikko.” Kriitikko vastaa, että kyseessä on tragikomedia, jossa Sihvonen esittää traagisen kertomuksen humoristisin keinoin.
* * *