Nic & Cauvin: Uusi jääkausi
Pikon ja Fantasion seikkailuja 30
Egmont Kustannus, 2004
Morvan & Munuera: Pariisi aaltojen alla
Pikon ja Fantasion seikkailuja 31
Egmont Kustannus, 2004
Ensiksikin: tämän kirjoittaja tunnustautuu niin kovaksi Franquin-faniksi, että 90-luvun puolivälissä tonki esiin tämän kotiosoitteen ja matkusti varta vasten Brysseliin koputtaakseen tämän ovelle audienssia pyytäen.
Aivan puolueetonta arvostelua ei ehkä siis ole odotettavissa.
Piko ja Fantasio näyttää olevan vaikeasti tasapainoteltava sarjakuva. Franquinin kaudella sarjasta totuttiin saamaan sopivina annoksina sekä seikkailua että huumoria. Huikeimmillaan lisänä tuli jopa terävää yhteiskunnallista satiiria. Muistetaanpa vain ne Bretzelburgin poljettavat bussit!
Sittemmin vaaka näyttää kallistelleen vuoroin kumpaankin suuntaan. Franquin siirtyi Pikosta ja Fantasiosta täysipäiväisesti Niilo Pieliseen ja hänen viimeinen P&F -tarinansa Bravo Brothers oli jo sellaista slapstickiä, että se oli lähinnä pitkä Niilo-tarina.
Samoilla urilla sarjaa näyttävät jatkaneen Nic ja Cauvin, joiden tekemä Uusi jääkausi on julkaistu Suomessa sarjan albumina nro 30. Sattumalta se oli itse asiassa saman numeroinen myöskin alkuperäisessä sarjassa Belgiassa – mutta siellä se ilmestyi jo 1983.
 |
Uudessa jääkaudessa Fantasion eleet, ilmeet ja hölmöydet ovat silkkaa Pielistä. Seikkailua tuodaan mukaan kotimaansa hallitsijoiden jahtaamien tiedemiesten muodossa. (“He halusivat entistä hirvittävämpiä pommeja… Niinpä me pakenimme”). Mutta perässä olevat konnat ovat täysin hölmöjä, useimmilla koko ajan kasvoilla peräti idioottimainen ilme. Niiden kanssa Cauvin toistaa tyylilleen uskollisia kaavamaisuuksia. (Puuttuu enää vain keskustelu “Eeeeeeei?” “Juuuuu-u!”, joka tuntuu olevan miltei kaikissa hänen tarinoissaan).
Piirrostyyli on kovin keskivertoa Franquin-kloonausta.
Albumi nro 31, Pariisi aaltojen alla on kansainvälisestikin tuoreempi tapaus. Sarjaa pitkään tehneen tekijäkaksikon Tome & Janry viimeiseksi albumiksi jäi vuonna 1998 ilmestynyt Kone joka näki unia. Se oli kummallinen, kovasti Akira-vaikutteinen irtiotto sarjan perinteistä. Sen jälkeen Piko ja Fantasio ovat viettäneet hiljaiseloa, kunnes tämän albumin myötä vetovastuuseen tuli uusi tiimi, kirjoittaja Jean-David Morvan ja espanjalainen piirtäjä Jose-Luis Munuera.
 |
Morvan-Munueran Piko ja Fantasio ei enää näytä eikä tunnu pätkääkään Franquinilta. Munueran piirrostyyli on kovasti karrikoiva ja humoristinen, mutta se onkin sitten ainoa hauskuus koko kirjassa: tarina on puolestaan hyvin totinen.
Sieninevan kreivin uusi keksintö riistetään vääriin käsiin ja Pariisi joutuu veden alle. Seuraa vauhdikasta menoa aidoilla paikoilla (mm. Pompidou-keskus ja Louvre), mutta impulsiivisesti ja liian tosikkomaisesti. Vielä Tome & Janryn Kuoleman kyydissä albumissa (nro 28) sankaripari antautui kuolemanvaaraan koittaessaan pelastaa heitä jahdannutta vihollista pulasta. Uusimmassa albumissa taas Piko, luultuaan Spip-oravansa kuolleen, käy niin synkkäilmeiseksi, että päätyy lyömään naista.
Kerronnallisesti tarina on hyvin vauhdikas. Siinä missä perinteiset belgialaiset seikkailusarjat kuvattiin aina tiukasti sivulta, kuin näyttämöllä ikään, Munuera vaihtelee kuvakulmia vikkelästi ja kerronta on hyvin elokuvamaista. Mangaa on luettu täälläkin. Mielenkiintoisesti sivusommitelmat muuttuvat tarinan edetessä yhä monimutkaisemmiksi.
Mutta tämä uusi tiukkapipoisuus kyllä vähän haraa vastaan. Sekä tietysti se, että aika köykäinen tarina tämä lopultakin on.
Kyllä on todettava, että Tome & Janry parhaimmillaan onnistuivat Pikon ja Fantasion käsittelyssä paljon paremmin. He onnistuivat saamaan sarjaan erinomaisen tasapainon huumorin ja realismin välillä. Sarjaa pystyttiin ikään kuin venyttämään kumpaankin suuntaan yhtä aikaa. (Tunnustaudun Janryn piirrosten suureksi ihailijaksi!) Eikä seikkailun vauhti estänyt heitä lisäämästä tarinaan myöskin höysteeksi herkullisia yksityiskohtia. Tähän uusimpaan albumiin niitä ei enää tuo kuin Spip.
Ja niin muuten, se minun Franquin-audienssini: ei onnistunut, kun mestari meni kuolemaan kahta viikkoa ennen kuin pääsin Belgiaan.
Morrisin talo löytyi kyllä. Aika yllättynyt se oli, kun avasi oven.