Cross-akatemiassa yö ja päivä kohtaavat. Ihmiset ja vampyyrit opiskelevat samassa oppilaitoksessa, toiset päivällä ja toiset yöllä. Vampyyrien olemassaolo ei kuitenkaan ole yleisessä tiedossa, ja tämän salaisuuden pitämisessä suuri vastuu on orvolla Yuuki Crossilla, päiväryhmän oppilaalla ja koulun kurinpitotoimikunnan jäsenellä. Romanttiset vampyyritarinat ovat olleet viime aikoina suosiossa ja tätä taustaa vasten Vampire Knightin julkaisu ei ole suuri yllätys.
 |
Vampire Knight
Tekijä: Matsuri Hino
Kustantaja: Punainen jättiläinen
ISBN: 978-952-16-1476-7
Suomennos: Suvi Mäkelä
Hinta 5.90 €
Luettu: 1/15+
 |
Cross-akatemian rehtorin aloitteesta koulun oppilaisiin kuuluu sekä ihmisiä että vampyyreja. Kaksi eri ryhmää on erotettu toisistaan siten, että ihmiset käyvät koulua päivisin ja vampyyrit öisin. Hankaluuksilta välttämään on perustettu kurinpitotoimikunta, jonka tehtävänä on pitää eri vuorokaudenaikojen oppilasryhmät etäällä toisistaan. Jotta tehtävä ei olisi liian helppo, täytyy heidän myös pitää vampyyrien olemassaolo muilta oppilailta salassa. Öisin opiskelevaa ryhmä on saanut päiväryhmän joukossa maineen eliittioppilaina, eikä heidän oikea luonteensa ole kuin harvojen tiedossa.
Yuuki Cross ja Zero Kiryu ovat kurinpitotoimikuntaan valitut päiväryhmän edustajat. Yöryhmän puolelta koulunkäynnin sujuvuutta valvoo puolestaan ryhmän ja vampyyrien asuntolan johtaja Kaname Kuran, vampyyri itsekin. Valvojilla riittää tehtävää, sillä päiväryhmä koostuu tytöistä, joiden ihailun kohteena yölliset oppilaat ovat. Vampyyreja puolestaan houkuttaa tyttöjen joukkoon näiden veri.
 |
Sarjan alkuasetelmaa voi joiltain osin pitää hieman kangertelevana. Koulun rehtorin ideologinen syy järjestää opetusta sekä ihmisille että vampyyreille selitettiin ensimmäisen osan aikana tämän haluna saattaa kaksi kansaa pitkän vihanpidon jälkeen rauhan tielle. Toivottavasti aiheesta kuullaan jatkossa enemmän, sillä nykyisellään selitys ei tunnu täysin uskottavalta. Miksi saattaa kaksi ryhmää lähelle toisiaan, kun riskit ovat ilmiselvät? Toinen asia liittyy kurinpitotoimikuntaan, jonka jäsenenä Yuukilla näyttäisi olevan suuria ongelmia ilman Zeroa ja Kanamea. Miksi Yuuki on valittu ryhmään? Näitä asioita olisi tekijä voinut miettiä hieman pidemmällekin.
Muutoin sarja on onnistunut tyttöjen mangan ja vampyyriviihteen tulkinta. Nuoret naislukijat yritetään koukuttaa tässäkin sarjassa yhdistämällä verta ja romantiikkaa, eli Twilightistä ja True Bloodista tutuilla konsteilla.
 |
|
True Bloodin tosiveren sijaan Vampire Knightin maailmassa vampyyrit popsivat pillereitä.
|
Vampyyriromantiikan ohella sarja onnistuu myös tulkinnassaan tyttöjen mangan perinteissä. Yuukin, Zeron ja Kanamen orastavan rakkaussotkun ohella perinteisiä shojo-piirteitä löytyy myös sivuhahmoista, joiden joukosta löytyy esimerkiksi söpö ja lapsenomainen poikahahmo sekä viisas ja salaperäinen johtajahahmo, tässä tapauksessa koulun rehtori. Mutta vaikka monet piirteistä ovatkin tunnistettavissa mikäli vain lukija on aiemminkin shojoa lukenut, eivät piirteet ole häiritsevän tuttuja. Vampire Knight onnistuu luomaan kahden tutuksi käyneen teeman ympärille oman näköisensä tarinan, jota jaksaa kyllä seurata jos shojo-manga vain suinkin kiinnostaa. Sarjalla on hyvät mahdollisuudet kasvaa lajityyppinsä paremman puolen edustajaksi, ainakin suomennettujen sarjojen joukossa.
Tekijä mainitsi pokkarin sivuilla myös itse, että ensimmäinen osa on enemmänkin prologi tulevaan kuin kunnon käynnistys sarjalle. Sarjan pituuden puolesta tämä ei ole ongelma, pikemminkin on hyvä että tarvittavat lähtökohdat pedataan hyvin kuin että sännättäisiin sokkona eteenpäin. Lopullista suuntaa sarjalle on vaikea ennustaa, mutta ainakin lähtökohdat sarjan etenemiselle on pedattu pääsääntöisesti hyvin, paria mainittua asiaa lukuunottamatta.
Japanilaisia vampyyriaiheisia sarjoja Suomessa on julkaistu jo ennen Vampire Knightiakin useita ja muutenkin vampyyrit ovat viime aikoina tulleet tutuiksi. Onneksi sarja jaksaa kannatella itseään myös ilman muiden vampyyriviihteen edustajien vetoapuakin, ainakin sen perusteella mitä alustus tuleville osille antaa ymmärtää.
 |
Piirrosten osalta Vampire Knight on tuttua shojoa. Samalla tavalla Suvi Mäkelän suomennos tarjoaa tasaista jälkeä, eikä pokkarin painolaadussakaan ole suuria valittamisen aiheita. Luettavuus sarjalla ruutujaon puolesta on jossakin tyttöjen mangojen puolessa välissä, eli huomattavasti selkeämpi kuin Arina Tanemuran mangoissa mutta häviää esimerkiksi Fruits Basketille. Ulkoisten puitteiden ei pitäisi siis sarjan seuraamista häiritä, jos tarina muutoin tuntuu lukijasta seuraamisen arvoiselta.
Keskustele Vampire Knightista Kvaakissa.
© 2005 Matsuri Hino