Vaihtoehtoisen Maan tuttu Teräsmies

Joseph Michael Straczynski (s. 17.7.1954), JMS, saavutti 90-luvulla uskollisen fanikunnan televisioon luomallaan tieteissarjalla Babylon 5. Suomessa 1997-2000 esitetty sarja oli ensimmäisiä, joissa jakson mittaisten tarinoiden ohella kehittyi etukäteen suunniteltuja pitkiä juonikaaria ja käänteitä. Jakson lopussa ei aina palattukaan status quohon kuten sarjoissa yleensä, vaan asetelmat mullistuivat useinkin uuteen uskoon.

B5:n lisäksi JMS:n meriitteihin kuuluu sarjakuvaan pohjautuvan tv:sarjan Jeremiah tuottaminen, Clint Eastwoodin ohjaaman elokuvan Changeling — Vaihdokas käsikirjoittaminen, sekä iso joukko sarjakuvakäsikirjoituksia DC:lle ja Marvelille. Polemiikkia hän on herättänyt lisätessään Hämähäkkimiehen voimien alkuperään mystillisiä aspekteja.

Taide: Davis, Shane (osat 1 ja 2); Syaf, Ardian (osa 3)
Kustantaja: RW Kustannus
Sivuja: 136 (osa 1), 128 (osa 2 ja 3)
Koko: 168 x 256 mm
Sidosasu: Kovakantinen
Väritys: 4-v.
Kieli: Suomi
Julkaisuvuosi: 2015
1. osa ISBN: 978-88-68737-96-2
2. osa ISBN: 978-88-69711-53-4
3. osa ISBN: 978-88-68739-87-4

JMS:n lapsuus ei ollut helppo. Hänen kertomansa mukaan hänen isänsä oli väkivaltainen juoppo ja vaimonhakkaaja. 17. ikävuoteen mennessä JMS oli muuttanut yli 20 kertaa, mistä johtuen hänellä ei ollut ystäviä ja hän viettikin aikansa lähinnä kaduilla. Hänen haaveilemansa kirjoittajan ammatti tuntui mahdottomalta saavuttaa.

Noina vuosina hänelle antoivat lohtua ja turvaa sarjakuvat, erityisesti Teräsmies, jonka hän koki isänsä täydelliseksi vastakohdaksi — hän piti lupauksensa, kohteli naisia hyvin, suojeli ystäviään, uskoi ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää. S-symboli antoi voimaa ja toivoa. Yksi JMS:n kaukaisista haaveista olikin päästä joskus käsikirjoittamaan Teräsmiestä. Lopulta se toteutui: DC:n uuden 52:n myötä hänelle annettiin valtakirja luoda uuden vaihtoehtoisen maapallon, Maa-1:n, suurin sankari.

Käsissämme on siis taas kerran vanhan ja tutun supersankarin uudelleenkuviteltu syntytarina.

20-vuotias Clark Kent saapuu junalla Metropolisiin aloittamaan aikuiselämäänsä. Jonathan ja Martha Kentin adoptoima avaruusolentojen jälkeläinen Krypton-planeetalta ei ole koskaan ollut Teräspoika ja muutenkin hän on pyrkinyt välttämään huomiota. Nyt hänen on aika valita elämänsä suunta: kuka sinä olet, ja mitä sinä haluat?

Voimiensa ja älynsä ansiosta hänelle ovat ovet auki niin urheilujoukkueisiin kuin huipputeknologian yrityksiin, kaikkialle paitsi rapistuneeseen mutta linjastaan tinkimättömään Daily Planet -sanomalehteen. Mutta kun taivaalle ilmestyy vieraiden avaruusalusten laivue ja sen johtaja, Lobon ja David Bowien lehtolasta muistuttava Tyrrell, vaatii Kryptonin viimeistä vesaa esiin, tulee äidin ompelemalle asulle käyttöä. Ja kun supervoimainen mies on kerran tullut julkisuuteen, paluuta ei ole.

Rajojen etsiminen on sarjan kantava teema. Mitä Teräsmies haluaa tehdä, mitä hänen pitäisi tehdä ja mitä hän voi tehdä? Kuinka suuriin asioihin hänellä on valta puuttua, ennen kuin hänet koetaan uhkaksi? Onko lähellä pientä hätää, joka häneltä jää huomaamatta? Kuka vastaa vahingoista, kun supervoimaiset olennot taistelevat? Ja siihen päälle vielä Kryptonin aikaiset isien teot, joita kostetaan viimeiseen polveen.

JMS:n rakkaus Teräsmieheen näkyy. Teris on älykäs, rehellinen ja herkkä. Hän pyrkii tekemään oikein, mutta kokemattomana tekee myös virheitä, joiden seuraukset hän myöhemmin joutuu kestämään. Clark Kent -minä saa reilusti ruutuaikaa hänkin. Eristyksissä kasvanut maalaispoika on rakentanut ympärilleen muurit, joita uudet tuttavuudet horjuttavat.

Teräsmiehen perinteistä hahmokaartia kohdellaan kunnioituksella. Jimmy Olsen on pätevä, joskin huimapäinen valokuvaaja, ja Perry White vanhan koulun journalisti joka päätoimittaa lehteään sydämellä ja ylpeydellä. Lois Lane on ammattitaitoinen, älykäs toimittaja, joka ei retkahda päätäpahkaa ensimmäiseen kohtaamaansa sukkahousuasuiseen avaruusolentoon. JMS antaa hänen ja Teräsmiehen suhteen lämmetä hitaasti.

Romanttisempaa suhdetta sen sijaan viritellään naapurissa asuvan nuoren naisen Lisa LaSallen kanssa. Lisan päällekäyvä lähestymistapa palauttaakin Clarkin mieleen pappa Kentin kanssa käydyn nolostuttavan “mies terästä, nainen selstoffia” -keskustelun.

Kerronta ja kuvitus on genreen nähden varsin realistista. Clarkin asuintalo, kadut ja kujat ovat asutun näköisiä ja rempallaan. Sekä Shane Davis että Ardian Syaf onnistuvat hienosti tunteiden ilmaisussa ilmeiden ja kehonkielen kautta. Toimintakohtauksissa on sivulle joskus pakattu aivan liikaa tavaraa, ja siirtymät töksähtävät aika ajoin. Varjostukset tuntuvat paikoitellen häiritsevän liioitelluilta, vaikka aivan Batmanin tasolle mustan värin käytössä ei mennä.

Muutenkaan JMS ei synkistele liikaa, vaikka yrmyistä kansista voisi muuta olettaa. Positiivinen vire kantaa läpi tarinan. Ihmiset ovat inhimillisiä hyveineen ja vikoineen. Tämä Teräsmies tuntuu kotoisammalta kuin Uuden 52:n pääuniversumin sinipöksyinen versio, syvällisemmältä ja inhimillisemmältä sekä supersankarina että siviiliolemuksessaan. Yli satasivuinen albumimuoto tosin antaakin enemmän tilaa hahmon kehitykselle kuin normaali 22 sivun lehtiformaatti.

Kukin Teräsmies: Maa Yhden kolmesta ensimmäisestä osasta toimii yksittäin luettuina. Yhdessä ne muodostavat ehjän trilogian, jossa on vahva alku, syventävä keskiosa ja tyydyttävä loppu. Niin Clark Kent kuin Teräsmieskin ovat ottaneet paikkansa maailmassa ja saaneet ystäviä, mutta myös vihamiehiä. Tältä pohjalta supersankarin uraa kelpaa jatkaa. Neljännestä osasta onkin jo vihjailtu.

Keskustele Teräsmies-sarjakuvista Kvaakissa.