Tulevaisuuden rikoksia

Noin puoli vuotta sitten Sangatsu Mangan starttaama Tarkastaja Akane Tsunemori on scifihöystettyä keveähköä rikospaikkatutkintaa. Tulevaisuuden Japanissa rikolliset mielet otetaan kiinni jo ennen rikokseen ryhtymistä – ja kenen muiden toimesta kuin toisten vastaavien toimeenpanemana.

Heti ensisivuilta ollaan lupaavasti liikkeellä, kun sarja aloitetaan lainaamalla kuuluisaa George Orwellia. Esimerkiksi kirjastaan Vuonna 1984 tunnettu kirjailija käsitteli teoksessaan valvontayhteiskunnan vaaroja. Teema on esillä myös tässä Psycho-Pass -animeen perustuvassa mangassa.

Kovin syviin ajatusrikosten vesiin sarjassa ei lopulta kuitenkaan päädytä ensimmäisten kolmen pokkarin aikana. Vaikka pohjaidea yhteiskunnan suorittamasta valvonnasta on kutkuttava ja sivuaa jopa tosielämää, (ks. Ylen juttu Kiinasta) muodostuu sarja lopulta perinteisemmäksi, jo tehtyjä rikoksia ratkovaksi rikossarjaksi.

Ensimmäisen osa keskittyy esittelemään lukijalle termejä, jotka tämän tulee tuntea sarjaa seuratessaan. Nuori naispäähenkilö Akane Tsunemori esimerkiksi on tarkastaja, eli Terveysministeriön alaisen Julkisen turvallisuuden viraston virkamies. Tarkastajien tärkein tehtävä on ohjata toimeenpanijoita, jotka ovat se voima, jolla virasto varsinaisesti ottaa rikolliset kiinni. Toimeenpanijoista tärkeimpään rooliin sarjassa nousee tummatukkainen nuorimies, Shinya Kôgami, jonka olemus komistaa myös ensimmäisen pokkarin kansikuvaa.

Rikolliset, joita toimeenpanijat nappaavat, ovat tulevaisuudessa erityisesti latentteja rikollisia. Toisin sanoen heidän ajattelussaan piilee ominaisuuksia, jotka voivat tehdä heistä jonain päivänä rikollisia. Siksi heidät on syytä pidättää jo ennen rikokseen ryhtymistä. Voidaan pohtia, eikö jokaisessa meistä ole tällainen piilevä mahdollisuus, mutta tähän Tarkastaja Akane Tsunemori ei ota kantaa. Enimmäkseen sarjan asetelma hyviin ja pahoihin ihmisiin on varsin mustavalkoinen. Harmaan sävyjä tarinaan saadaan sillä, että myös toimeenpanijoiden rikoskertoimet ovat korkeat. Toisin sanoen toimeenpanijat itsessäänkin ovat latentteja rikollisia, mutta tarkastajien alaisuudessa muita rikoksiin kykeneviä jahdatessaan valtiolle käyttökelpoisia välineitä.

Pidemmälle kantava juoni pääsee vauhtiin toisen osan myötä. Tässä vaiheessa sarja muistuttaa amerikkalaisia rikossarjoja etenkin rikosten kuvauksen osalta. Tarkastajien ja toimeenpanijoiden kohtaamat rikokset ovat toteutukseltaan raakoja, ja vaikka kaikkea rikoksien kuvailua ei tehdäkään piirrosten avulla, voi sarja osalle lukijoista olla liikaa.

Kolmannessa osassa Tarkastaja Akane Tsunemori alkaa todella näyttää omanlaiseltaan mangalta. Oikealle kohderyhmälle se tarjoaa mukaansa tempaavaa viihdettä ilman tarvetta alkuperäisen animesarjan tuntemiseen. Vaikka puolikkaan sarjan perusteella sarja ei olekaan niin vahvasti Orwellin jalanjäljissä kuin ensimmäisen osan lainaus ehkä antoi odottaa, ei tämä pettymys nouse lainkaan vallitsevaksi. Mikäli science fictionilla maustettu, viihdyttävä rikossarja saattaisi kiinnostaa, ei tätä ohittaa kannata. Ensimmäisen osan ongelmat painojäljessä latistavat jonkin verran lukukokemusta, mutta toisessa osassa nekään eivät enää haittaa.