Maailmankiertäjä ja seikkailusta toiseen kulkeva syntyjään virolainen Aleks Revel on Ilpo Koskelan (s. 1958) luoma sarjakuvahahmo, joka on ennen Paholaisen kuiskaus -teosta esiintynyt kolmessa sarjakuva-albumissa ja novelleissa. II maailmansodan melskeiden jälkeen teillä tietymättömillä ollut Revel ilmaantuu Kuuban Havannaan.
 |
Paholaisen kuiskaus
Käsikirjoitus ja piirrokset: Ilpo Koskela
Etu- ja takakansi: Ossi Hiekkala
(Arktinen Banaani 2009)
Sidottu, 172 x 245 mm , 128 sivua, 2-värinen, sis. 4-väriliitteen.
Taitto: Tex Hänninen, Bunny Duck Graphiks ja Ilpo Koskela
KL 85.32
ISBN 978-952-5768-19-0.
Svh. 28 €.
Alkuvuodesta 1961 Aleks on 55-vuotias ja hankkii edelleen toimeentulonsa enemmän tai vähemmän hämärillä hommilla. Miehen vaellusvuodet eivät ole vieläkään ohi ja elämä heittelee, ja joskus suorastaan kolhii. Tällä kertaa hänellä on mukanaan lentäjäystävänsä Charlie.
Paholaisen kuiskaus on tyylilajiltaan vanhan ajan kunnon seikkailua, mutta modernilla otteella ja asenteella. 60-luvun alun Kuuba on mitä otollisin tausta hurjia käänteitä sisältävälle tarinalle, joka saa vauhtia todellisista historiallisista tapahtumista.
Kirjan alussa on monen sivun mittainen tekstiosuus, jossa kerrotaan tuon ajan Kuubasta, poliittisesta tilanteesta, Juri Gagarinista, natsien metsästyksestä ja totta kai niistä kuubalaisista sikareista. Teksti valistaa lukijaa kelpo lailla ja antaa tarvittavat taustatiedot kertomuksen ymmärtämiseen.
Tekijä on itse vieraillut Kuubassa ja kuvissa on aitoa tummien varjojen ja auringonlaskujen hehkun tunnelmaa,
 |
|
Club Estrellasissa on tunnelmaa.
|
kun musiikki kantautuu kuumassa ja kosteassa illassa. Suvantokohdissa, kun kovaa vauhtia kulkeva juoni hetkeksi taukoaa, piirros herää lähes maagisesti henkiin ja lukija tuntee todellakin siirtyvänsä toiseen maailmaan. Ihmiselon ihanuus ja kurjuus vaihtelevat. Maailma on yhtäaikaa raadollinen ja kaunis.
Toimintajaksot koettelevat kaikkia uskottavuuden rajoja, mikä toki kuuluu tämän lajityypin konventioihin. Muutamakin sattuma auttaa sankarimme pahoista pinteistä, eiväthän he muuten sankareita olisikaan! Taiturimaiset lentokohtaukset ja -taistelut ovat sellaisia, ettei minkään suomalaisen elokuvan budjetti moisiin riittäisi. Sarjakuvalla ei tätä rajoitusta ole!
Uskottavuuden illuusio lukukokemukseen syntyy kuitenkin siitä, että sarjakuvan maailma on luotu niin todeksi kaikkine yksityiskohtineen. Erityisellä tarkkuudella ja rakkaudella on piirretty kaikki autot ja lentokoneet. Ihmishahmoissa on välillä tiettyä jäykkyyttä ja anatomisia omituisuuksia, mutta sillä ei ole suurtakaan väliä, koska silmä siirtyy jouhevasti ruudusta toiseen ja kiehtova kerronta pakottaa kääntämään sivua. Tämä on oikeaa ammattimaista sarjakuvaa. Sarjakuvataiteilija Jose Munoz, jonka Koskela on kertonut olevan yksi esikuvistaan, tulee tuon tuostakin mieleen, varsinkin silloin, kun parivaljakkomme käy Club Estrellasissa.
Erityisesti on kehuttava myös värityksessä käytettyä duotone-tekniikkaa. Pelkillä oranssin eri sävyillä kuviin on saatu huikeaa syvyyttä ja valoa. Lukukokemus on hyvin romaanimainen. Kovat kannet ja tavallista sarjakuva-albumia pienempi koko tehostavat tätä vaikutelmaa. Kirja on kokonaisuudessaan pieni taideteos Ossi Hiekkalan kantta myöten.
Ilpo Koskelan Paholaisen kuiskaus on suomalainen sarjakuvaromaani, jonka toivoisi päähahmonsa mukaisesti pääsevän maailmalle. Toivottavasti Aleks Revel palaa vielä, sillä vaikka nuoruus on jäänyt jo taa niin seikkailut sen kuin paranevat.
Kuvat Copyright 2006 © Ilpo Koskela
Ks. myös artikkeli Ilpo Koskela kertoo.