Metropolian sarjakuvakerho iskee jälleen, vasara kumahtaa yksitoista kertaa ja kertoo tarinat tuntemattomasta!
Julkaisija: Metropolian sarjakuvakerho (MESA) 2015
Tekijät: Hanna-Pirita Lehkonen, Tero Mattila, Miro Haverinen, Sara Valta, Sonja Hatanpää, Bambi Vihavainen, Hilda Määttänen, Tuomas Valtanen, Iiris Hyvönen, Lauri Kajander ja Oskari Wäänänen
122 sivua, värillinen, liimasidottu b5
Hinta: 21,80 euroa mm. Booky.fi
“-Onneksi ruohikossa ei ole kiviä, joilla ne voisivat heittää meitä!”
Tarinoita tuntemattomasta aloittaa syksyllä 2013 perustetun Metropolian sarjakuvakerho Mesan albumien sarjan. Sanon “aloittaa” sillä kerhon ensimmäinen julkaisu “Maailmanlopun erikoislehti” oli nimensä mukaisesti lehti, kun taas tämä on liimaselkäinen albumi. Numerointikin on aloitettu ykkösestä. Muita huomattavia muutoksia formaatissa ovat liimaselän ja koon lisäksi värit. Tokihan tämä harmittaa hullua keräilijää joka haluaisi teokset vierekkäin hyllyyn, mutta onneksi meitä on harvassa.
Lehti on laadultaan vaihteleva, kuten asiaan kuuluu kun antologiasta on kyse. Osa tekijöistä kävisi sellaisenaan jonkun paremmankin ranskalais-belgialaisen lehden tekijäkaartiin, kun taas muilla on vielä parantamisen varaa.
“-Sanoin jo, että yritän ajatella kirstun sisältöä.”
 |
|
Tero Mattila: Paska Reissu
|
Jo ensimmäisillä sivuilla lueteltujen tekijätietojen taustalla oleva kuvio näyttää kauempaa hienolta, mutta vaikeuttaa lukemista pahasti. Monen sarjakuvan kohdalla huomaakin, että ollaan menty niiden graafisten opintojen kautta ja minkään näköistä juonta ei tunnu löytyvän.
Parhaana osana albumissa on
Tero Mattilan Paska reissu. Sen selkeä juoni ja tehokas piirrosjälki takaavat, että se erottuu albumin monen sanattoman ja mitäänsanomattoman sarjakuvan joukosta. Myös
Sara Valta osoittaa ymmärtäneensä että sarjakuva on kerronnallinen media, ja hänen seesteinen sanaton teoksensa toimii. Hyvin realistisesti piirretty
Bambi Vihavaisen Prelude on kaunista katseltavaa, jonka ainoa moite on fontti. Sekin on kauniisti tehty, mutta paikka paikoin vaikea luettava.
“-Neuvoni on… asenna Windows uudelleen.”
 |
|
Bambi Vihavainen: Prelude
|
Osaan jutuista on saatu otsikko mukaan, mikä helpottaa paljon. Muutamasta tarinasta ne kuitenkin puuttuvat ja ne osuvat harmillisesti juuri niihin väleihin joissa niitä olisi tarvittu. Hilda Määttäsen tarinan Seikkailu alkaa päähenkilö on ensimmäisellä sivullaan kovasti saman näköinen kuin edeltävällä sivulla päättynyt juttu, vaikka onkin kuvitettu aivan toisella tyylillä.
Tuomas Valtasen Kirstu ja
Hanna-Pirita Lehkosen exe ovat ihan onnistuneita sarjakuvia, mutta niistä puuttuu se määrittelemätön jokin, joka tekisi niistä todella hyviä.
Miro Haverisen Meritarina ja
Sonja Hatanpään nimetön teos kokeilevat lähinnä ilmaisua kuvan kautta. Muut jutut ovat
Iiris Hyvösen leppoisa Uskaltaako villahai ja
Lauri Kajanderin Vahingoittunut, sekä antologian lopettava Oskari Wäänäsen scifi-tarina Deliverance.
“-Sit yökkärit päälle ja iltapalalle.”
 |
|
Sara Valta: Ohto
|
Painotyö on laadukasta. Värit ovat viimeisen päälle ja useista lukukerroista sekä aukitaitteluista huolimatta selkä on tukevasti kiinni. Kehuja täytyy antaa myös oikoluennasta ja taitosta, sillä kirjoitusvirheitä tai keskelle hukkuvia puhekuplia ei löydy.
Albumiin on koottu bonuksena jo aiemmin mainitut tekijäkuvaukset, joiden lisäksi on muiden tekijöiden tekemiä ehdotuksia kanneksi. Joku näistä olisikin ollut parempi kansi kuin tämä nykyinen, vähän psykedeelinen kansi.
* Kvaakissa voi keskustella Mesasta.
Arvostelu: Mesa – Maailmanlopun erikoislehti
