 |
Kun kuulin uudesta kirjasta, joka kertoo Tex Willeristä niin hahmona kuin sarjakuvanakin, halusin toisaalta tietää tuosta minulle tuntemattomaksi jääneestä sankarista heti kaiken tietämisen arvoisen, ja toisaalta nähdä, miten aihealueen tietokirja avautuu totaaliselle ummikolle. Nythän on niin, etten ikänäni ole ainuttakaan Tex Willeriä lukenut.
Aluksi valotetaan Tex Willerin ilmestymistä Suomessa ja samalla kerrotaan lehden vaiheista syntymassaan Italiassa. Nykypäivän sarjakuvalehtiin tottuneille varhaisen kauden (1953-1965) Tex-liuskalehdet ovat outo ilmiö, vaikka olenhan minäkin niitä joskus antikvariaateissa hypistellyt. Siedätyshoitoa toisaalta tarjoaa Petri Hiltusen Kalkkaro-sarja, joka aloitti tänä vuonna ilmestymisen nimeomaan liuskaformaatissa.
Texin hahmogallerian esittely on läpikotainen. Uskon voivani poimia käteeni minkä tahansa Tex-pokkarin tai -jättikirjan ja silti olevani aivan riittävän kartalla siinä esiintyvien protagonistien suhteen. Eipä sillä, että vakikaarti kovin laaja olisikaan, huolimatta yli kuuden vuosikymmenen taipaleesta. Silti joukkoon mahtuu kaksi sälliä, joiden etunimi on Kit.
Käsikirjoittajista ja piirtäjistä kertovat luvut kattavat kaikki merkittävät nimet. Texin loivat Giovanni Luigi Bonelli sekä Aurelio “Galep” Galeppini, joiden varjoissa muut tekijät puuhailivat monet vuodet yleisön näkymättömissä, ennen kuin 80-luvulla alkoivat saada nimeään julki. Tosin ei pidä ymmärtää väärin, ehdottomasti mittavimman päivätyön Texin parissa siihen asti olivat tehneet nimenomaan G. L. Bonelli ja Galep. Nykyään moni tekijä saa jo tunnustusta työstään, mutta vieläkin osa jää vaille ansaitsemaansa. Niin nimeä kuin uusintajulkaisujen rojalttejakin. Janne Viitala nimeääkin useamman tekijän kuin Texin kustannusyhtiö Sergio Bonelli Editore myöntää julkisesti todeksi.
Tietoa jaetaan myös Texin henkilöhistoriasta sekä Texin vaiheista historian pyörteissä. Useassa tarinassa on mukana historiallisia tapahtumia tai henkilöitä, joka antamassa pientä taustamakua tai jopa kuljettamassa koko tarinaa. Toisissa tarinoissa taas seikkailee muumioita, zombeja, ihmissusia, lentäviä lautasia ja jopa itse Mefisto. Tuo pahamaineisen kuuloinen vihulainen on aluksi sarvipukuun sonnustautuva silmänkääntäjä, mutta saa pian haltuunsa aidosti yliluonnollisia voimia. Tex heijasteleekin usein aikaansa ja ennen kaikkea italosarjakuvan sieluntilaa, muun muassa kauhukertomustrendin kohdalla.
Erinomaisena seikkana pitää nostaa esiin se, että aina kun tarina mainitaan, mukana ilmoitetaan sen järjestysnumero. Loppupuolella löytyvän tarinalistan perusteella on helppo tarkistaa, missä suomalaisissa numeroissa kukin tarina on nähty ja muodostaa oma lista niistä pokkareista, jotka olisi syytä lukea. Myös kuvitus on asiallisen runsasta ja herättää Texin maailman eloon kiehtovalla tavalla.
Asiasisältö tuntuu olevan kohdallaan ja kerronta on kohtalaisen sujuvaa, mutta paikoitellen herää kysymys, onko mikään toimittaja lukenut koko tekstiä läpi. Jotkin lauserakenteet ovat sotkuisia ja viitesuhteet eivät aina toimi. Kyse on kuitenkin virheistä, joita jopa kaltaiseni harrastajatoimittaja vuosikymmenen takaisen kokemuksen perusteella pystyy bongaamaan. Paikoittaiset, tyylilliset kömmähdykset harmittivat siksi, että kirja on muuten niin kovaa kamaa.
Täällähän lentää lyijyä! on ehdotonta paitsi Tex-fanien lisäksi myös muille sarjakuvan ystäville. Teos tarjoaa paitsi kattavan esittelyn Tex Willerin maailmasta ja kulissien takaisesta elämästä myös pieniä katsauksia saapasmaan muihin sarjakuviin. Tähän asti olen ohittanut Dhampyrit, Dylan Dogit ja vastaavat vain kannenvilkaisulla, nyt noita pitänee noukkia käteen ostoharkinta mielessä. Kaikki Tex Willeristä onnistui välittämään tekijän innostuksen ja intohimon minulle, lukijalle, saakka, ja se on ehkäpä tärkein hyvän kirjan tuntomerkki.
Manitoun kautta, pitääkö vanhoilla päivillään muuttaa lukutottumuksia ja ryhtyä lännensarjakuvaan?
Keskustele Tex-tietoteoksista Kvaakin foorumilla.
Täällähän lentää lyijyä! – Kaikki Tex Willeristä
Janne Viitala
Jalava, 2012
ISBN: 978-951-887-467-9
Hinta: 28€