 |
|
Minä ja Aku Ankka ja kirjoittaja
|
Joulukuun 5. päivä Aku Ankka -lehti täyttää 60 vuotta. Nettimainoksissa kehoitetaan juhlimaan Akun kanssa koko vuosi! Lehden erikoisnumeroiden ja yllätystarinoiden lisäksi juhlintaan liittyy koko joukko muita julkaisuja. Vuosien 1951-1952 lehdistä on tullut uusi, kaksiosainen näköispainos, ja Aku Ankka -lehdelle on julkaistu oma juhlakirja. Myös meille suomalaisille, maailman ahkerimmalle ankanlukijakansalle, on tehty oma näyttävä juhlakirja, Minä ja Aku Ankka – Suomalaisten suosikkitarinat.
Minä ja Aku Ankka – Suomalaisten suosikkitarinat
Toimitus: Jukka Heiskanen, Aki Hyyppä, Maiju Ristkari, Elina Toppari, Kati Valli ja Viia Viitanen
Suomennokset: Aku Ankka -lehden ja Aku Ankan Taskukirjan toimitus sekä Jukka Lindfors
Ulkoasu ja taitto: Raimo Hyvönen
Alkusanat: Jukka Heiskanen
Kustantaja: Sanoma Magazines Finland Oy
Painopaikka: Kariston kirjapaino, Hämeenlinna 2011
Sidottu, 264 s.
Hinta 49.00
ISBN 978-951-32-3145-3
© DISNEY
Suomalaisten Disney-sarjakuvamakua on selvitetty kysymällä kahdeltatoista julkisuuden henkilöltä heidän suosikkitarinoitaan. Jotkut tunnetaankin sarjakuvalehti-innostuksestaan, toisiin ei populaarikulttuurin seuraamista ole osattu liittää. Ikähaitari on leveä, Tauno Matomäestä (s. 1937) Tanja Poutiaiseen (s. 1980).
 |
Kukin tarinan teokseen valinnut on kirjoittanut lyhyet perustelut valinnalleen. Useimmin nämä ovat tarinaan liittyviä muistoja, kuten ensimmäisenä kirjassa olevan Vesa-Matti Loirin Aku Ankka palomiehenä. 7-vuotias Loiri oli jouluksi 1951 saanut lahjaksi Aku Ankka -lehden vuositilauksen, suosikkitarina on numerosta 1/1952.
Kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen on paneutunut saatetekstiin eniten. Hän Hyvä naapuri valintansa pohjustukseksi kertoo suhtautumisesta ankkoihin ja hanhiin nykyisellä kotiseudullaan Ranskassa. Siellä ei tarinan tapaan ylensyönyttä hanhea vatsahuuhteluun vietäisi, päinvastoin.
 |
Valitsijat ovat saaneet vapaasti päättää, mitä “Aku Ankka” merkitsee, lehteäkö, hahmoa vaiko Sanoman Disney-sarjakuvajulkaisuja laajemmin. Yhtä lukuunottamatta Aku Ankka -lehti on kaikki valinnat julkaissut. Poikkeus on talouskomissaari Olli Rehnin valinta Aku Ankan taskukirjasta 7, Gian Giacomo Dalmasson ja Giovan Battista Carpin Mikki Hiiri -tarina Mihail Hiiroff, tsaarin kuriiri. Rehnin valinta lienee vaikuttanut koko julkaisun saamaan ulkoasuun. 62-sivuinen Jules Vernen klassisen kertomuksen hiiriversio on taitettu siten, että aukeamalla on neljä alkuperäisen taskukirjan sivua.
Yhdeksänvuotiaaseen Olliin oli vaikutuksen tehnyt tarinan ankkuroituminen historialliseen kirjallisuuteen. Innostukseen oli varmaankin yhtenä syynä kotikaupungin Mikkelin historia. Sinne oli sijoitettuna 1859-1884 satahenkinen kasakkakomennuskunta.
Laskeskelin leikkimielisesti keskiarvoa minkä ikäisenä suomalainen on lukenut suurimman vaikutuksen tehneen ankkatarinansa. Lopputuloksena oli yksitoista vuotta. Laskelmassa on monta ongelmaa, lähtien iästä jolloin tarinan on lukenut. Tässä on kaavamaisesti oletettu, että se on luettu heti tarinan ilmestyttyä. Paola Suhonen valinta, Superhessu-tarina Näkymätön eläintarha, on julkaistu kuusi vuotta ennen Suhosen syntymää. Lehti olikin salaa napattu luettavaksi siskon kokoelmista.
 |
Toisaalta Tauno Matomäen 43-vuotiaana ensimmäisen kerran lukema valinta Seikkailu öljynporauslautalla (AA 28/79) nostaa keskiarvoa kun muut ovat lukeneet tarinansa 2-22-vuotiaina. Toisena vaihtoehtona Matomäki kirjoituksessaan miettii Don Rosan Sammon salaisuutta, sen valitseminen olisi vaikuttanut keskiarvoon vielä enemmän.
Matomäen lopullinen valinta on kirjan linjaan hyvin sopiva. Tulevan vuorineuvoksen työnä 1970-luvulla oli toimittaa öljynporauslauttoja teksasilaisille Meksikonlahdelle. Teknisiä virheitä ja amerikkalaisuuden parodiaa vilisevä Mikki Hiiri -tarina jätti pysyvän muistijäljen.
Täsmälleen yksitoistavuotiaana tarinansa oli lukenut kapellimestari Esa-Pekka Salonen. Carl Barksin Roope-sedän timanttikuume oli Saloselle avaava kokemus. Serkkupojan huomautus sai hänet oivaltamaan, ettei näitä sarjakuvia ole tehty pelkästään lapsille.
Salonen kertoo vieneensä tietoa suomalaisten ankkainnostuksesta myös maailmalle ja Disney Companyn suuromistajille. Esa-Pekka Salosen pitkäaikainen työpaikka Walt Disneyn Concert Hall syntyi Walt Disneyn lesken Lillian Disneyn suurlahjoituksen turvin. Tähtikapellimestari tapasi lahjoittajaa, joka oli suuresti huvittunut kuulleessaan suomalaisten kasvavan Aku Ankan kera.
Suomalaisten valinnoissa ankkauniversumi jyrää hiiret 9-3. Ankkojen sisäisessä kamppailussa Aku voittaa hiuksenhienosti Roope-sedän 5-4. Paras ankkapiirtäjä on yksiselitteisesti Carl Barks. Kaksi nuoremman polven hajaääntä (Tuomas Holopainen, Tanja Poutiainen) menee Don Rosalle.
 |
|
Aino Havukaisen ja Sami Toivosen yhteisvalinta, Barksin Maanalainen maailma
|
Carl Barksin kannattajajoukko on vaikuttava: Vesa-Matti Loiri, Arvi Lind, Pertti Jarla, Hannu Väisänen, Aino Havukainen, Sami Toivonen, Esa-Pekka Salonen ja Esko Valtaoja. Viimeksi mainittu on valinnut suosikikseen Aku Ankka pelastaa Tyhjälän joulun. Saatteessaan avaruustähtitieteen professori perustelee valintaansa: “Carl Barks muistuttaa meitä siitä, että maailma ei ole vielä valmis. Tarvitaan lisää oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoisuutta ja ihmisten välistä solidaarisuutta. Tarvitaan lisää inhimillisyyttä, sellaista jota ankat meille Tyhjälän joulussa opettavat.”
Minä ja Aku Ankka -kirjan sarjakuvat on painettu uusista painotiedostoista mahdollisimman laadukkaasti. Lehdissä aikoinaan lyhennettyinä julkaistut tarinat, kuten kamaraiset ja tantereiset sisältävä Maanalainen maailma ja Valtaojan valinta Tyhjälän joulu, on nyt julkaistu täydessä mitassaan. Suomennokset ovat pääsääntöisesti alkuperäisessä asussaan, muistelun helpottamiseksi. Ulkoasuun on panostettu, tällaisen näyttävän kirjan voisi viedä vaikka lahjaksi 60 vuotta täyttävälle suomalaiselle.
Keskustele Disneyn juhlakirjoista Kvaakissa.