Suomalaista zombikauhua

Mortum – tarinoita haudan takaa on viimeisin omakustanne suomalaisen kauhun saralla.

Lehden ovat laatineet kirjoittaja-piirtäjät Jussi Piironen ja Sami Kivelä. Yhden tarinan käsikirjoituksen ja takakannen runon on laatinut naisnäkökulman tuova nimimerkki Karo. Koko vajaa kolmekymppinen kolmikko on lähtöisin Harjavallasta, vaikka nykyisin asusteleekin muualla.

Soledad Miranda
Soledad Miranda

Sarjakuva on vaikuttanut piirtäjien elämään vähintäänkin siitä asti, kun savupiipun varjossa olevan pikkukaupungin lehtihyllylle ilmestyi Jack Kirbyn Ihmeneloset joskus 80-luvulla. Ja etenkin Mortumin taustalla on piirteitä B-luokan kauhuelokuvista, zombiklassikoista ja villistä mielikuvituksesta. Näin kertoo Sami Kivelä tekijöiden vaikutteista.

Lehti on ulkonäöltään tyylikäs paketti, ja painojälki on viimeisin päälle. Omakustanteiden laatu paranee kohisten tältäkin osin.

Marras
Marras

Mutta itse sisältökin on laadukasta. Komea takakanteen jatkuva kansikuva kertoo että lehti sisältää zombeja. Kaikki neljä sarjaa. Zombit ovat siis eläviä kuolleita, jos joku ei sattuisi tietämään. Yleensä aiheesta kertovissa elokuvissa ja nykyään taas nousussa olevissa zombisarjakuvissa ne pyrkivät syömään eläviä ihmisiä. Niin tässäkin.

Sekä Piironen että Kivelä ovat erittäin hyviä piirtäjiä, Mustan ja valkoisen vuoropuhelu toimii mainiosti kahdessa ensimmäisessä tarinassa. Piirtäjäkaksikko on muun muuassa tuttu Drolica-omakustannesarjakuvista. Niitä en ole lukenut, mutta asioista tavallisesti perillä olevat tahot väittävät, että Kivelä ja Piironen ovat niistä parantaneet kovasti.

Kissat ja hiiri
Kissat ja hiiri

Viimeisessä tarinassa Kivelä on käyttänyt rasteritekniikalla tehtyä harmaasävyä, joka toimii hyvin. Kissoissa ja hiiressäkin on viimeisellä sivulla rasteria käytetty valvontamonitoreissa. Sen nyt ehkä olisi voinut jättää poiskin.

Tarinat tuntuvat kaikki tapahtuvan Pohjois-Amerikassa, henkilöiden nimistä päätellen. Höh, miksei Suomi ole kelvannut miljööksi? Suomessahan tätä luetaan ja se olisi tuonut tarinat lähemmäksi lukijaa. Ehkäpä Kissoihin ja hiireen se ei olisi sopinut, mutta muissa kyllä.

Suurin on rakkaus
Suurin on rakkaus

Itse tarinat ovat hieman liian lyhyitä saadakseen aikaan tunnelman kehittymistä, ja vanhanaikaisempi EC/Shokki -tyyppinen loppuratkaisu jää turhan ennalta-arvattavaksi erityisesti Marraksessa. Suurin on rakkaus -tarinassa on taas toimiva sellainen. Siitä olisi voiut tehdä puolet pidemmänkin tarinan. Robert Kirkmanin The Walking Deadia lukeneet tietävät että zombitarinoissa saa pitkänkin eepoksen toimimaan.

Soledad Mirandan loppuratkaisun motivaatio jäi hämäräksi. Mutta olihan pääosassa selvästi itse Bruce Willis. Mutta seuraavaksi suosittelen tekijöille vähän pidemmän tarinan tekemistä, vaikka yhteistyössä. Ainestahan näissäkin on, vaikka tarinankerronta ei ihan huippuluokkaa olekaan. Eivät suinkaan huonoja, vain turhan kliseisiä. Mutta sehän kuuluu vähän asiaan. Kokeilevampaa kauhusarjakuvaa lukisin mielelläni. On sellaistakin maailmalla saatavana.

Keskustelua Mortumista Kvaakissa .

Mortum – tarinoita haudan takaa
Tekijät:
Jussi Piironen
Sami Kivelä
Karo
Omakustanne, hinta 4,50 €, 32 sivua, B5, mv, värikannet
© 2006 Deep Black Comics

Lehteä suoraan tuolta tai Zum Teufel Kustannukselta
Tarinat:
Soledad Miranda, Jussi Piironen, 12 s.
Marras, Sami Kivelä, 9 s.
Kissat ja hiiri, Jussi Piironen, 3 s.
Suurin on rakkaus, Sami Kivelä ja Karo, 4 s.

Kuvat saat klikkaamalla näkyviin suuremmassa koossa.