![]() |
Luutnantti Ilves on Suomen Battler Britton, ässäpilotti ja sotasankari, jonka nimikkokirjassa on kaksi sarjakuvaseikkailua jatkosodan taivaalta.
Vauhdikkaan suomalaisen korkkariprojektin takana ovat sarjakuvan ja ilmasodan asiantuntevat kirjoittajat Moog Konttinen ja Markku Paretskoi sekä inspiroituneet piirtäjämestarit Hannu Lukkarinen, Tarmo Koivisto ja Topi Koivisto.
Koivistojen piirtämä tarina on julkaistu kesän 2009 aikana Ilta-Sanomien jatkotarinana!
Suomen ilmasodan Korkeajännitys: Luutnantti Ilves
Tarina Moog Konttinen ja Markku Paretskoi
Piirrostyö Hannu Lukkarinen, Tarmo Koivisto ja Topi Koivisto
Kansi Hannu Lukkarinen
Toimitus Asko Alanen
Artikkelit Moog Konttinen ja Jorma Lindfors
Julkaisija Egmont Kustannus Oy Ab
Painopaikka Forssan kirjapaino, 2009
176 sivua, A5, pk, mv, värikannet
Suositushinta 14,90 €
© Egmont Kustannus ja tekijät, 2009
Suomalaisaiheisten korkkareiden rivistö saa täydennystä. Viidennessätoista suomikorkkarissa on vuorossa ilmasotaa Karjalan kannaksella. Sotasankarien joukkoon liittyy ässälentäjä, luutnantti Matti Ilves.
![]() |
Albumiprojekti on suunniteltu niin, että kaksi tarinaa samasta hahmosta tehdään kahden eri tiimin toimesta. Tarinoilla on sen verran pituutta, että aivan hyvin nämä olisi voinut julkaista erikseenkin ja mainostaa toisessa toista. Tyyriskin tämä on korkkariksi, mutta hintansa väärti opus suomalaiseksi sotasarjakuvaksi. Alunperin tarinoiden oli tarkoitus ollakin lyhyempiä, mutta kummankin tiimin kunnianhimo kasvoi matkan varrella eikä raameissa pysytty.
Ensimmäistä kotimaisen ilmasodan sarjakuvitusta Luutnantti Ilveksen seikkailut eivät ole. Paavo Hotti laati Korkeajännitykseen jo 1960-luvulla Ylivoimaa vastaan -tarinansa, joka julkaistiin uusintapainoksena vuonna 1999, juuri ennen varsinaista kotimaisten korkkarien esiinmarssia. Käsillä oleva toinen Suomen ilmasodan Korkeajännityskin on ollut suunnitelmissa siitä asti, ja viimein se on valmis.
Kurvatappelua Karjalan taivaalla
![]() |
Brewster
|
Konttisen ja Lukkarisen laatima ensimmäinen tarina kertoo lyhyitä tapauksia luutnantti Ilveksen taipaleelta Jatkosodan ensimmäisen vuoden ajalta heinäkuulta 1941 kesäkuuhun 1942. Aluksi keskitytään ilmataisteluihin, ja koneina ovat Talvisodan aikaiset Fiatit, jotka vaihtuvat jo vuoden 1941 aikana laadukkaimpiin Brewstereihin. Saksalaiset aseveljet ovat myös Stukineen mukana.
Konttinen osaa kirjoittaa sotasarjakuvaa napakasti ja herjaa heitellen. “Tulta munille” -heitot tuntuvat vain olevan väärässä ajassa, tai mistäs minä tiedän. Joka tapauksessa dialogi on värikästä kieltä, eikä tylsäksi tarinaakaan voi moittia.
Lukkarinen on erinomainen piirtäjä, mutta tarvitsisi enemmän tilaa mustavalkografiikalleen kuin korkkarisivun. Joissakin ruuduissa on nyt hankaluuksia hahmottaa mitä oikein tapahtuu. Lentokoneet on tietysti piirretty mallista niinkuin pitääkin, mutta taisteluita pitää hieman ihmetellä. Leningradissakin lennetään ihan talojen välissä. No, korkkariahan tämä on, eikä varsinaista ilmasotadokumenttia.
Parasta Konttisen ja Lukkarisen Korkkarissa on ilmataisteluiden jälkeen lopuksi nähtävä alasammutun lentäjän vaellus miinakenttien läpi kotimaan puolelle. Viihdyttävä kokonaisuus siltikin.
Kurvatappelu on aivan aito suomalaislentäjien käyttämä termi hävittäjien välisestä ilmataistelusta sotien ajalta (= dogfight).
Punainen Kobra
![]() |
Messerschmitt
|
Toinen tarina on samoin episodimainen, mutta mukana kulkee koko ajan alasammutun koneen hylystä löytynyt kauniin amerikkalaistytön valokuva. Tarina sijoittuu nyt edellisestä poiketen lyhyelle ajalle, jatkosodan loppuvaiheisiin kesälle 1944. Lentokoneet ja kurvatappelut ovat tässäkin pääosassa, nyt ovat vuorossa ja eniten näkyvillä vuodesta 1942 Suomen ilmavoimien käyttöönsä saamat legendaariset Messerschmitt 109:t, jollaisia itse Battler Britton ampui alas vanhoissa korkkareissa.
![]() |
Matti Ilves pääsee lopuksi palauttamaan valokuvan Lucylle Yhdysvaltoihin. Romanttisuus jää lukijan mielikuvituksen varaan, vaikka seuraukset nähdäänkin viimeisellä sivulla.
Kirjoittaja Markku Paretskoikin on korkkarinsa lukenut, vaikkei yhtä jermuilevaa dialogia olekaan saanut aikaan kuin Moog. Silti ajankuva on uskottava, mutta huumori yllättäen niukempaa Pahkasika-miehellä. Ilveksen taistelutovereilla on tuttuja nimiä: Lukkarinen, Alanen, Koivisto, Konttinen ja lentäjätoverina alikersantti Pasi Heikura.
Piirrosjäljestä vastaavat isä ja poika, Tarmo ja Topi Koivisto. Työnjako ei ole selvillä, mutta monilla hahmoilla on hyvinkin mämmilämäisiä kasvoja. Lentokoneet on jälleen piirretty mallista teknisen tarkasti, ja varjostusta on vedetty viivottimen kanssa. Jälki on huolellista ja hienoa, vaikka tässäkin tila tuntuu loppuvan paikoin kesken. Tarmolla on ollut jo kauan haaveena Ilmojen Korkeajännityksen piirtäminen, ja tässä on mainio lopputulos.
Punainen Kobra on neuvostolentäjien käyttämän amerikkalaisvalmisteisen koneen Airacobran lempinimi. Sellainen ampui oikean lentäjä-ässän Hasse Windin alas oikeassa sodassa.
Lisää tälläistä
Luutnantti Matti Ilveksen seikkailuja lukisi mielellään lisääkin, ja tuskinpa tämä tähän jääkään. Neljän vuoden projekti viittaa tosin siihen, että aivan heti jatkoa ei kannata odottaa. Todellisten sotasankareiden seikkailut on pidettävä elämäkertojen rajoissa. Sellaisiahan on viime vuosina ilmestynyt useampikin. Tässä eivät moiset rajoitukset pääse menoa jarruttamaan. Molemmat tarinat sisältävät hurjaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Realismin ystävät saattavat pettyä monessakin kohdin. Nippelitietoa lentsikoista on taas ujutettu sarjakuvan sekaankin, vaikka lopuksi koneista saadaan Moogin laatimat yksityiskohtaisemmatkin esittelyt.
Sankari muistuttaa Tauno Paloa sekä nuorena, että jälkimmäisen tarinan
![]() |
kehyskertomuksessa vanhempana. Ilveksen esimies majuri Jussi Ahma esiintyy molemmissa tarinoissa, pompottajan tehtävän saanut eversti Karl Karjula vain jälkimmäisessä.
Asiantuntemuksen ja innostuksen puutteesta tekijöitä ei voi moittia. Eniten tästä nauttinevat vanhoja Ilmojen Korkeajännityksiä ja Siivet-lehtiä vuosikymmenet sitten ahmineet. Mieleen palautui muistoja näistä lehdyköistä runsain mitoin. Kaikki eivät välttämättä viitsi ihailla sivukaupalla yksityiskohtaisesti piirrettyjä lentokoneita ilmataisteluissa.
Moog Konttisen hävittäjäartikkeleiden lisäksi loppuun on Jorma Lindfors kirjoittanut artikkelin hakaristin historiasta.
Albumia myydään hyvinvarustetuissa kirjakaupoissa ja lehtipisteissä. Lehtipistemyynti päättyy helmikuun lopulla.
Keskustele Kvaakissa Suomikorkkareista