Seikkailun aamunkoitto

One Piece 1 – Seikkailun aamunkoitto

Tekijä: Eichiro Oda
Julkaisija: Sangatsu Manga
Suomennos: Antti Valkama ja Heikki Valkama
208s. 5,50eur

Sarjan ensimmäisen osa ilmestyi juuri, eikä sen lukeminen muuttanut mieltäni suuntaan tai toiseen. Sinun kannattaa ehkä tsekata tässä vaiheessa Kvaakin uutinen: Merirosvohenkinen toimintamanga (12.01.2005). Esittelen artikkelissa sarjan ja sen tekijän.

Kieli on hyvää, mutta sitä on vähän

Suomalainen toimitustyö on mielestäni onnistunut melko hyvin. Pelkistetty ja harmonisen värinen kansi on huomattavasi tyylikkäämpi kuin foliopainetun jenkkiversion houkutin. Se on myös tunnelmaltaan lähempänä alkuperäistä japanilaista.

Suoraan japanista kääntäessä on pakko tehdä valintoja.
Suoraan japanista kääntäessä on pakko tehdä valintoja.

Jo sarjan käynnistyessä meininki alkaa muistuttaa Dragon Ballia. Tämä johtuu äärimmilleen tiivistetystä kielestä. Koska en osaa japania, en tiedä kumpi mitta on lähempänä alkuperäistä, suomalainen typistetty vai amerikkalainen lavea? Rapakon takana on puhekuplia paikoin suurenneltu (mikä kuuluu normaaliin käännöshommaan), mutta suomi-versiossa fontti on niin suurta, että se tuntuu korostavan tekstin yksinkertaisuutta. Iso fontti tuo luonnollisesti mukanaan tavutuksen, koska monet kuplat ovat DB:n tapaan kapeita ja pystymallisia.
Son Gokun ja kumppaneiden suuhun one-linerit sopivat, koska toiminta pitää homman käynnissä. One Piecen dialogi koostuu nyt muutaman sanan virkkeistä, mikä saa hahmot puhumaan ikään kuin monologia toistensa ohi. Tämäkin voi olla hyvin japanilaisen oloista ilmaisua, mutta kun piirroshahmojen suihin on sovitettu samalla nuorisokieltä, vuoropuhelun lukeminen jäyhistyttää. Toki olen lyhyen ja tiiviin ilmaisun ystävä, mutta rajansa kaikella.
Sarjan huumori perustuu osittain kieleen. Sen tilannekomiikka on hieman… krhm… lapsellista. Muutamassa kohtaa suomennos onnistuu väläyttämään verbaalisia mahdollisuuksia, joita hieman löysemmin riimitelty kieli voisi tuoda tullessaan.

Luffy lähtee merille

Yli 200-sivuinen kirja on tukevan oloinen. Juttu jakautuu hahmon syntytarinaan joka haukkaa alusta neljäsosan. Käytän termiä syntytarina tarkoituksella, sillä Luffy saa eräänlaiset supervoimat. Hänestä tulee äärimmäisen vahva ja venyvä kuin vieteri. Kirjan loppuosa varataan sille kun tuleva suuri merirosvokapteeni, Monkey D. Luffy yrittää haalia kokoon miehistöä. Siinä sivussa Luffy esittelee joitakin kumimies-kikkojaan.
Yhteen pokkariin mahtuu kovaotteisen toimintaleffan verran väkivaltaa ja hieman juopotteluakin. Siitä huolimatta kyseessä on lasten sarja. Pervoja vanhuksia ei ainakaan vielä näkynyt, joten meininki on tiukkapipoisellekin sopivaa tervehenkistä poikien seikkailua. One Piece -mangan alkuasetelma ja käynnistyminen vaikuttavat yllättävän ponnettomilta. Tästä syystä seuraavakin kirja on pakko lukea, ja katsoa kuinka kudelma kutoutuu.
Päähenkilöstä jäi minulle hieman valju kuva. Hän on yhden mission mies, joka tekee itselleen lupauksen ja lähtee toteuttamaan suurta unelmaansa. Suosikkini on puolestaan sarjan syvällisin hahmo, Kaina. Hän on tyttö joka haluaisi olla poika. Kaina mielisi kasvaa mieheksi, sillä vain miehistä voi tulla kyllin vahvoja ja suuria miekkamestareita.

Hassu pahis

Olen näkevinäni Odan työssä vaikutteita Osamu Tezukan ja Buichi Terasawan kaltaisilta manga-mestareilta. Luffyn nyrkki lentää kuin Astro Boylla konsanaan ja hänen vastustajansa, Eversti Morgan kirveskoura, taas tuo mieleen sci-fi -toimintasankari Cobran. Minua on jaksanut pitkään huvittaa “agenttiukko”, jonka toinen käsi on kyynärvarresta alaspäin jonkinlainen tulevaisuuden kivääri. Paitsi että se näyttää tyhmältä, aseen täytyy olla onnettoman epäkäytännöllinen – jopa ampuessa. One Piecessä pelottava kirveskoura aiheuttaa metallilisäkkeineen saman reaktion. Koukkukädellä merirosvo voi vielä raapia päätä, mutta nämä evoluution seuraavat asteet ovatkin sitten arkitoimissa aivan mahdottoman kömpelöitä. Niinpä. Mitä ihminen ei tekisi kauneuden tai uskottavuuden eteen?

Suosituksia

Jos haluat lukea ihastuttavan ja tuoreen merirosvotarinan, tartu viime syksynä ilmestyneeseen Christophe Blainin Maalari ja Merirosvo -albumiin. Mutta jos taas sinua kiinnostaa supervoimia omaavan kumimiehen ihmeelliset, kekseliäät ja hauskat seikkailut, etsi käsiisi Jack Colen Plastic-Man. Alkuperäinen kumimies seikkaili noin 60 vuotta sitten, mutta se pesee vesikammoisen Luffyn mennen tullen, ja luuttuaa pojalla vielä kapyysinkin kaupan päälle.
Ehkä sinua kuitenkin kiinnostaa manga, etkä jaksa intoilla sarjakuvista. Siinä tapauksessa kohtuuhintainen One Piece on sinun Gumi-gumi-marjasi. Sangatsun uutuus puraisee mukavasti viihteen nälkään.

Täällä Kvaakin keskustelussa on enemmän juttua hahmojen nimistä.