Suomalainen sarjakuvataide on tänä vuonna esillä Ranskassa monin eri tavoin. Kirsi Kinnusen luotsaama suomalaisen sarjakuvan vuosi ”Sarjakuva 2026” on saanut näyttävän alun Korsikassa järjestetyillä festivaaleilla maaliskuun lopulla. 20. toukokuuta asti esillä olevassa festivaalinäyttelyssä on mukana kuusi kotimaista kärkinimeä, Ulla Donner, Juliana Hyrri, Janne Kukkonen, Eeva Meltio, Tiina Pystynen ja Ville Ranta.
Yli kaksikymmentä vuotta Ranskassa asunut kääntäjä Kirsi Kinnunen on tehnyt paljon suomalaisen sarjakuvan hyväksi. Ranskaksi on julkaistu noin 130 suomalaista sarjakuvaa, joista valtaosa, noin sata, on Kinnusen kätilöimiä. Häntä on muistettu tästä työstä monin tavoin, muun muassa valtion ulkomaisen kääntäjän palkinnolla 2021. Lisäksi Kinnunen on suomentanut ranskalaista sarjakuvaa, esimerkiksi Blacksadit.
Koneen säätiön, Suomen Kulttuurirahaston, Filin, Tramen ja Suomen Ranskan instituutin rahoittamassa hankkeessa suomalaista nykysarjakuvaa esitellään Ranskassa näyttelyiden lisäksi julkaisemalla suomalaista uutta sarjakuvaa esittelevä lehti ja tietokirja suomalaisesta sarjakuvasta ranskaksi. Aloite hankkeeseen tuli ranskalaisilta sarjakuva-ammattilaisilta.
Bastian sarjakuvafestivaaleilla jututettiin muun muassa Kirsi Kinnusta ja Ville Rantaa.
Ei kenenkään lieassa
Ei kenenkään lieassa — Sur le seul papier, je suis libre -näyttely avattiin Bastiassa 26. maaliskuuta. Ensimmäisinä näyttelyyn ja sen taiteilijoihin pääsivät tutustumaan paikallisen lukion taideopiskelijat. Paikallisen televisiokanavan haastattelussa nuoret kertoivat, että
“On mielenkiintoista oppia lisää siitä, miten taidetta tuotetaan heidän maassaan, ja se auttaa meitä myös pohtimaan urapolkuamme, jos haluamme sarjakuvasta ammatin”, kertoi ensimmäisen vuoden opiskelija Lesia Maria.
Myös ensimmäisen vuoden opiskelija Mailisin kommentista heijastuu, että suomalaisen sarjakuvamaailman välttämättömyyden voi esittää myös hyveenä:
“Heillä on luovaa vapautta, toisin kuin meillä, eivätkä he käytä perspektiiviä. Sen näkee piirustuksista, anatomiat ovat niin ja näin. He luovat niin kuin haluavat.“
Sama viesti on näyttelyn esitteessä:
“Suomalaista sarjakuvaa leimaavat sisällön ja muodon vapaus, jota on ruokkinut kekseliäisyys 1990-luvun lopulta lähtien. Vapaina kaikenlaisista perinteistä tai paineista saavuttaa kaupallista menestystä maassa, jossa sarjakuvamarkkinat ovat käytännössä olemattomat, suomalaiset tekevät mitä haluavat! Nämä enimmäkseen taidekouluissa koulutetut taiteilijat tekevät välttämättömyydestä hyveen ja kehittävät erittäin henkilökohtaisen ilmaisun, joka on suurelta osin vapaata tekniikan, tyylin ja muodon suhteen.“
Ranska on maailman suurin sarjakuvamaa, jossa julkaistaan vuosittain noin kuusituhatta nimikettä. Ranskassa kustantajilla on suuri valta tekijöihin, joka heijastuu nuorten kommenteissa. Suomalaiset voivat viedä maahan tekemisen vapautta.
Tiina Pystysellä oli viesti nuorille ja muillekin näyttelyssä kävijöille:
“Olen iloinen voidessani olla täällä Korsikassa. Haluan välittää hyvin yksinkertaisen viestin: elämä on seikkailu kaikille, ja jokaisen tulisi voida kertoa tarinansa. Haluaisin, että näyttelyssä olevat työni kannustaisivat ihmisiä kertomaan omista seikkailuistaan, olivatpa he lapsia, aikuisia, rakastavaisia tai mitä tahansa.“
Tulossa on vielä paljon
Huhti-toukokuussa ranskalaiset saavat ihastella Kuti-kollektiivin näyttelyä Aix-en-Provencessa. Syyskuussa Formula Bola -festareilla on esillä muun muassa Tommi Musturin, Aapo Rapin ja Emmi Valveen töitä. Marraskuussa Suomi on esillä Bd Colomiers -festivaaleilla. Vuoden kruunaa Juliana Hyrrin näyttely Pariisissa Suomen Ranskan instituutissa.
Suomalaista nykysarjakuvaa esittelevä lehti Palapeli sisältää kolmentoista taiteilijan tuotantoa. Ilmaisjakelulehteä on saatavissa tapahtumien yhteydessä. Julkaistava ranskankielinen tietokirja on Harri Römpötin tekemä haastatteluteos Plein les yeux – La nouvelle bande dessinée finlandaise (Silmänjuhlaa – Uusi suomalainen sarjakuvaskene), joka ilmestyy syksyllä 2026.
Jos matkailette Ranskassa, pitäkää silmänne auki.
Ohjelma Suomen Ranskan instituutin sivuilla
Kvaakissa voi keskustella Sarjakuva 2026 -teemavuodesta