Sankarin viimeiset vaarat

Alex Alicen tekemä Richard Wagnerin oopperoihin vapaasti perustuva kolmiosainen Siegfried-albumisarja päättyy.

Siegfried pääsee maan ydintä tuhoavan lohikäärme Fafnirin luo ja taistelee tätä vastaan. Vaikka nuorukainen ei tunne maailmaa, paikkaansa eikä edes vanhempiaan, hänen tehtävänään on pelastaa maailma surmaamalla lohikäärme. Hirviön voittamisen jälkeen olisi edessä välienselvittely ylijumala Odinin kanssa. Ja onko myös Siegfriedin kasvatti-isällä ja oppaalla Mimellä kavala juoni häntä vastaan?

Hurja taistelu lohikäärmettä vastaan.

Siegfried III: Jumalten iltahämärä tekee vaikutuksen yksityiskohtaisella taiteellaan ja kiihkeällä, mahtipontisella tunnelmallaan. Lähes kaikki esitetty on näyttävää ja suurta; kevennystä tuo lähinnä vain kääpiö Mimen toiminta. Inhimillisyyttä tarinaan antavat Siegfriedin sisäinen rikkinäisyys sekä rakkauden korostaminen. “Jumalten iltahämärä” tarkoittaa jumalten poistumista maailmasta.

Albumin kerronta on aavistuksen verran sekavaa ja paikka paikoin tapahtumia on vaikea ymmärtää ensimmäisellä lukemisella, mutta komeat kuvat vetävät lukijan heti vastustamattomasti mukaansa. Etenkin takautumien ymmärtäminen vaatii sen, että sarjakuvan aiemmat osat on luettu tarkasti.

Päähenkilöt ovat kiinnostavia ja heille annetaan riittävästi sivuja, joskin hahmoja olisi myös voinut olla enemmänkin, jotta maailman laajuus olisi välittynyt paremmin.

Siegfried 1:n arvio Kvaakissa

Siegfried 2:n arvio Kvaakissa