Mannerheim sotakokemusta janoamassa

Reima Mäkisen elämänmakuinen suurtyö kertoo C.G.E. Mannerheimin osallistumisesta Venäjän ja Japanin väliseen sotaan.


Mantšuria – Mannerheimin tulikaste. Sotapäiväkirjan sarjakuvasovitus.

Teksti, piirros ja väritys: Reima Mäkinen

Kustantaja: Kuvagra (Reima Mäkinen), 2019
Paino: AS Pakett, Viro
Formaatti: Sidottu, kovakantinen, värillinen, 272 sivua
ISBN: 978-951-98812-1-8

Reima Mäkisen suurtyö Mantšuria – Mannerheimin tulikaste paneutuu kaikkien tietämän Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1867–1951) vähemmän tunnettuihin kokemuksiin Venäjän ja Japanin välisessä sodassa Mantšuriassa vuosina 1904–05. Sarjakuvaromaani perustuu Mannerheimin päiväkirjaan ja tuonaikaisiin kirjeisiin. Mantšurian alue sijaitsee nykyisessä Kiinassa.

Everstiluutnantti Mannerheim on tienhaarassa syksyllä 1904: avioliitto on karilla, sotilasura polkee paikoillaan ja isot velat painavat harteita. Hän järkeilee, että rintamakokemus ja etenkin sankaruus Japanin-sodassa veisi uraa eteenpäin ja auttaisi pääsemään taloudellisesti kuiville. Pietarilainen paroni ilmoittautuu rakuunarykmenttiin vapaaehtoiseksi ja matkaa junalla Kaukoitään keisarikunnan toiseen kolkkaan.

Sodan todellisuus itse paikalla on toinen kuin Pietarissa.
Sodan todellisuus itse paikalla on toinen kuin Pietarissa.

Pietarin sanomalehdissä helpoksi ja menestykselliseksi väitetty sota paljastaa Mantšuriassa toisenlaiset, raadolliset kasvonsa. Venäjä vetäytyy Japanin joukkojen painostuksessa, ja omia vammautuneita ja kaatuneita on paljon. Maan sodanjohto on surkea, upseerit keskittyvät huvitteluun ja Mannerheimin edustamaa ratsuväkeä ei arvosteta. Konkreettisesti sota ilmenee ”Gustaf Karlovitšille” aluksi vain partioretkien pieninä kahakoina, mutta tiukkoja tilanteita ja suuria hyökkäyksiä alkaa tulla yhä enemmän.

Reima Mäkisen kunnianhimoinen, vaivalla tehty sarjakuvaromaani tarjoaa kauniin näköisen ja elämänmakuisen kertomuksen, johon lukija uppoutuu. Tekijän herkkä ja paikoitellen kankea piirrostyyli sopii ihmisläheiseen tunnelmaan. Hevoset ja historialliset yksityiskohdat on piirretty tarkasti, mutta ihmiset suurpiirteisemmin impressionistisella vivahteella. Hahmot tuntuvat kuuluvan ympäristöönsä ja heillä on luontevaa tekemistä. Ruuduista välittyy maisemien lämpötila jopa maagisesti.

Sarjakuvantekijä on muuttanut Mannerheimin kirjoittamaa tekstiä dialogiksi henkilöiden välille. Vuoropuhelussa sarjakuvan hahmot kertovat tapahtumien taustoja luonnollisen tuntuisesti ilman keinotekoista selittelyä. Useimpien henkilöiden ulkonäkö on keksitty itse. Mäkinen esittelee hahmoja bloginsa kirjoituksessa.
En ole lukenut Mannerheimin sotapäiväkirjaa enkä kirjeitä, joten sarjakuva oli itselleni ennalta-arvaamaton ja jännittävä. Sota tuntuu sarjakuvassa hyvin sekavalta, mitä se varmasti oli myös oikeasti. Repliikkien vieraat sanat kuten vaikkapa ”fanza” eli teoksen sanaston mukaan ”kiinalais- tai mongolityylinen talo” tuovat tapahtumiin aitoa tuntua. Sanasto, kartat ja upseerien kaaviot ovat erinomainen lisä sarjakuvaan.
Mäkisen piirrokset ja väritys välittävät ilman kylmyyden.
Mäkisen piirrokset ja väritys välittävät ilman kylmyyden.

Mantšuriassa on runsaasti luettavaa ja siinä näkyy siihen sijoitettu vuosien ponnistelu. Mäkinen on myös itse kustantanut teoksen. Väritys on laadittu taitavasti vesiväreillä ja hiottu tietokoneella. Painoasu on kunnossa.

Kaksi seikkaa valitettavasti hieman heikensi sarjakuvan lukukokemustani: nimettyjä hahmoja on aivan liikaa, uuvuttavan paljon, ja lyöntivirheitä on harmillisen monta nimissä ja kansallisuuksissa. Kaupunki ”Yingkou” lukee usein muodossa ”Yinkou”. Sama saksankielinen sanonta on kirjoitettu väärin jopa kahdella eri tavalla sivuilla 19 ja 272.

Sarjakuva Mantšuria – Mannerheimin tulikaste on vaikuttava työ. Sitä voi suositella kaikille ihmisläheisistä tarinoista ja historiasta kiinnostuneille, ja Mannerheim-faneille se on toki pakollinen hankinta.

Reima Mäkisen blogi sarjakuvastaan

Keskustele Mannerheim-sarjakuvasta Kvaakissa

Kuvat © Kuvagra 2019

Vesimies on eri mies

Vesimies 1: Vedenpaisumus

Alkuteos: Aquaman Volume 1: The Drowning; kokoaa lehdet Aquaman: Rebirth 1 ja Aquaman 1–6 (2016)
Käsikirjoitus: Dan Abnett
Piirrokset: Scot Eaton, Oscar Jiménez, Brad Walker, Philippe Briones
Tussaus: Mark Morales, Oscar Jiménez, Andrew Hennessy, Wayne Faucher, Philippe Briones
Väritys: Gabe Eltaeb
Suomennos: Antti Koivumäki
Ladonta: Maria Luisa Delli Paoli
Kansikuva: Walker, Hennessy ja Eltaeb
Julkaisija: RW Kustannus
Painopaikka: Italia, 2019
Formaatti: Kovakantinen, värillinen, 176 sivua
ISBN: 978-88-33041-34-6
Ovh: 31,50 €

Vesimiehen ensimmäinen oma suomalainen sarjakuvajulkaisu yllättää myönteisesti. En tunne Vesimiehen seikkailuja enkä tiedä, millaisia supervoimia DC Comicsin atlantislaisilla on ja miten he pystyvät hengittämään maalla ja vedessä, mutta tämän kokoelman asetelmaan pääsee helposti mukaan ja kertomus vetää otteeseensa. Tarina tapahtuu DC Comicsin nykyisessä Rebirth-jatkumossa.

Nimisankari tuntuu kiinnostavalta hahmolta. Käsikirjoittaja Dan Abnett rakentaa lukijan eteen Vesimiehen eli Arthur Curryn ristiriitaisen identiteetin ja tehtävän vesi- ja pintamaailman välillä. Arthur on Atlantiksen hallitsija ja Oikeuden Puolustajien jäsen. Haasteiden hoitamista haittaa pahasti se, että hän on kummassakin maailmassa usein joko pelätty tai naureksittu.

Vastaavanlainen kahden maailman välinen ristiriita ilmenee toki monen muunkin supersankarin, vaikkapa Teräsmiehen tarinoissa, mutta yleensä heillä ei ole kahta julkista henkilöllisyyttä eivätkä he ole hallitsijoita. Muita väärinymmärrettyjä huonomaineisia sankareita löytyy esimerkiksi mutanteista, mutta he eivät useinkaan ole naureksittuja.

Viaton Vesimies luottaa vangitsijoidensa järkeen.
Viaton Vesimies luottaa vangitsijoidensa järkeen.

Hahmonkuvaus on kiinnostava myös siinä, että päähenkilöllä on suuri paine toimia politiikassa väkivalloin, mutta ylevästi Sokrateksen kaltaisesti hän uskoo lakeihin ja neuvotteluun. Lisäksi Vesimiehen ja hänen kihlattunsa Meran välinen suhde on kuvattu realistisesti, ja temperamenttinen Mera on kerrassaan ihastuttava.

Juonessa Vesimies koettaa parantaa Atlantiksen ja pintamaailman välejä. Joku kuitenkin juonittelee sotaa epäluuloisten osapuolten välille. Toimijoina tarinassa ovat mm. Vesimiehen henkilökohtainen vihamies Paholaisrausku, atlantislainen terrorijärjestö, maailmanherruuteen pyrkivä ihmisten salainen järjestö ja Yhdysvaltain hallitus.

Amerikkalainen sotalaiva terrori-iskun kohteena.
Amerikkalainen sotalaiva terrori-iskun kohteena.

Kohtuullisen jännittävää juonta maustetaan ajankohtaisilla viittauksilla todellisen maailmamme politiikkaan, terroristeihin, ympäristönsuojeluun ja muukalaispelkoon. Hahmojen toimet perustellaan, vaikka toki maailmanherruussuunnitelmat ovat tyypillisen hölmöjä.

Taide on enimmäkseen raikasta ja miellyttävää jälkeä: hahmot ovat dynaamisia ja vesi on piirretty hyvin. Mukana on useita eri luonnostelijoita ja tussaajia, joiden osuus saisi lukea alkusivulla tarkemmin. Ensikertalaisen ei pidä hämääntyä siitä että sarjakuvien Vesimies ei muistuta äskettäisen Aquaman-elokuvan parrakasta miestä.

Suomennos ja ladonta pelittävät. ”Fisuäijä”-ilmaus nauratti. Vesimies 1 on helppolukuinen, menevä ja keskivertoa parempi supersankariteos.
Kuvat © DC Comics ja RW Kustannus 2019


Keskustele Vesimiehestä Kvaakissa