Saattaja on yksinkertainen kasvutarina potentiaalia kuhisevassa maailmassa. Alunperin omakustanteena julkaistu Tuuli Lukan sarjakuva on saanut toisen tulemisensa pienkustantamo Seitin tultua mukaan kuvioihin.
 |
Saattaja
Kuvitus ja tarina: Tuuli Lukka
Julkaisija: Seitti
ISBN: 978-952-67914-1-8
Mustavalkoinen, B5, 88 sivua
Paino: Painotalo Varteva, Vaasa 2013
Hinta: 10 €
Tarinan alussa Saattajan päähenkilö Spomanka saa työnantajaltaan tehtäväksi saattokeikan, josta hän ei suuresti innostu sen vaativuuden vuoksi. Naislähetin aiemmat työkeikat ovat olleet paljon yksinkertaisempia kuin nuoren Luukin saattaminen vaarojen halki määränpäähänsä. Spomanka ei itse näe kyvykkyyttään toimia suurempaa vastuuta vaativissa tehtävissä, mutta juonen edetessä hän huomaa itsestään uusia puolia. Saattaja on Spomankan kasvutarina.
 |
Tarinan teemat ovat siis tutuiksi käyneitä. Saattajan työtä tehdessään Spomanka tulee samalla matkanneeksi sisimpäänsä ja löytäneeksi itsestään uusia puolia. Tuttu juttu monesta paikasta, mutta tämä ei haittaa sillä Saattajaa pysyy rehellisesti lestissään yrittämättäkään liikoja. Juoni on yksinkertainen, mutta ei toisaalta sen takia kompastu yliyrittämiseenkään.
 |
Jonkin verran juonenkuljetusta vaivaa kiire jota olisi ehkä saatu paikattua muutamalla lisäsivulla, vaikka niitä Seitin mukaantulon jälkeen onkin tullut lisää. Sinänsä Saattajassa ei ole kuitenkaan ylimääräisiä elementtejä joista leikata, eli tekijä on sen suhteen ollut oikeilla linjoilla.
Tarinan maailma on mielenkiintoisella tavalla kahtiajakautunut. Toisaalta tiedemiehillä on kyky ja tarvittava välineistöpyrkiä kohti suuriakin saavutuksia, mutta samaan aikaan ympäröivä maailma näyttäytyy erämaana jossa selvityminen vaatii kouliintumista ja taistelutaitoja. Miljööstä löytyy sekä fantasiaa että scifiä.
 |
Tekijän sanoin “kaikkien sarjakuvan hahmojen on tarkoitus olla ainakin hieman ihmismäisiä” mutta ihminen ei ole edes Luuk, se ihmismäisin hahmoista. Joidenkin mielikuvituksekkaimpien hahmojen anatomiassa olisi kuitenkin vielä parantamisen varaa. Tekijä voisi tutkailla kehittämiensä olentojen luonnetta lisää ja pohtia niiden liikettä jotta tulos olisi elävämpi ja aidompi. Esimerkiksi Spomankan pomoa vaivaa toisinaan tämä tauti.
Toinen asia piirroksissa ovat toimintakohtaukset, jotka kaipaavat vielä lisää liikkeen tuntua saadakseen lukijan todella jännittämään hahmojen puolesta.
 |
Piirrokset kuljettavat kuitenkin muutoin tarinaa hyvin eteenpäin. Ruutujako on toimiva ja erityisen hyvin tekijä on hallinnut varjojen luonnin ja eri kuvakulmien käytön. Yksittäisinä ruutuina ja kohtauksina parasta antia Saattajassa ovat ne kohtaukset joiden yleisilme on tummanpuhuva. Näissä paikoissa tarina imaisee vahvimmin sisäänsä.
Saattaja on nopea ja mukava lukukokemus joka saattaa tarinansa loppuun kunnialla. Tekijän suunnittelema jatko Spomankan seikkailuille ei kuulosta lainkaan pahalle idealle, sillä tarinaa varten luotu maailma tarjoaisi tilaa vielä useammallekin kertomukselle.
Keskustele Seitin julkaisuista Kvaakissa.