Sarjakuvia painettaessa viiva usein rasteroituu, hienoimmat yksityiskohdat katoavat. Rasteroitumisen voi välttää pitämällä viivapiirroksen omana väritiedoista erillisenä 1-bittisenä tiedostonaan. Aina tämä ei syystä tai toisesta kuitenkaan onnistu. Tällöin ongelmaa voidaan lievittää nostamalla mustan osavärin linjatiheyttä.
Rasterin linjatiheys määrittää painotuotteen sävyn- ja yksityiskohtien toistokyvyn. Digikuvan* 256 sävyä osaväriä kohti on toistettavissa 16×16 pisteen matriisista koostuvilla rasteripisteillä. Levytulostimilla hiljalleen korvaantuvien filmitulostimien maksimiresoluutio on tyypillisesti 2400 pistettä tuumalle. 2400dpi jaettuna kuudellatoista antaa täydellisen sävyntoiston maksimilinjatiheydeksi 150 rasteripistettä, eli linjaa tuumalle.** Tätä suurempi linjatiheys heikentää sävyntoistokykyä, pienempi vähentää pisteenkasvua***
150lpi linjatiheydestä juontaa myös yleinen 300dpi vaatimus kuvaresoluutiolle. Kuvan resoluutionhan pitäisi olla vähintään 2x linjatiheys. Suuremmilla linjatiheyksillä kuvaresoluutionkin pitäisi vastaavasti kasvaa, mutta tämä menisi hankalaksi joten yleisesti tyydytään 300dpi nyrkkisääntöön.
![]() |
16×16 ja 8×8
|
Linjatiheyden kaksinkertaistuessa:
– yksityiskohtien toistokyky kaksinkertaistuu
– pisteenkasvu n. kaksinkertaistuu
– käytettävien sävyjen määrä pienenee neljäsosaan
Kuvassa rasteripisteet 16×16 ja 8×8 pisteen matriisilla, mahdollinen pisteenkasvu harmaalla. 8×8 pisteen rasteri mahdollistaa vain 64 sävyä, mutta tarkemman yksityiskohtien toiston. Linjatiheyden valinta on siis kompromissi, saadaan joko terävämpi piirto vähemmillä sävyillä, tai paljon sävyjä heikommalla tarkkuudella.
Kirjapainojen prosessit on tyypillisesti mietitty “normaalien” painotuotteiden mukaan, valokuvia painettaessa hallittu sävyntoisto on hyvin tärkeää ja pisteenkasvu on pidettävä kurissa.
![]() |
linjatiheyksiä
|
Yksityiskohta ja sen toistuminen kolmella rasteritiheydellä, linjatiheys kaksinkertaistuu joka askeleella.
Sarjakuvia painettaessa CMY osavärien kohdalla tilanne vastaa normaalia painotuotetta, mutta musta osaväri sisältää tyypillisesti vähän tai ei lainkaan sävyjä! On täysin tarpeetonta käyttää mustalle osavärille samaa sävyntoiston maksimoivaa linjatiheyttä kuin muille oikeasti sävyjä sisältäville osaväreille. Linjatiheyden kaksin-, nelin- tai kymmenkertaistuessa viivan rasteroituminen katoaa näkökyvyn ulottumattomiin.
Jos musta osaväri sisältää sävyjä, voidaan linjatiheyttä silti nostaa reippaasti mikäli pisteenkasvun kompensointiin kiinnitetään huomiota.
100-150 l/cm linjatiheyksillä voidaan vielä toistaa kohtuullinen määrä harmaasävyjä.**** Yksityiskohtien toistossa päästään n. 300 dpi bittikarttakuvan tasolle.
200 l/cm linjatiheydellä ei sävyjä välttämättä enää voida toistaa, mutta se ei haittaa mikäli mustassa osavärissä on pelkkää kompaktimustaa. Yksityiskohtien toistossa päästään n. 600 dpi bittikarttakuvan tasolle.
* 24 bittinen RGB kuva, 8 bittiä/osaväri
** Eli n. 60 l/cm, normaalisti linjatiheydet ilmoitetaan linjoina senttiä kohti, käytän tässä selkeyden vuoksi samaa mittayksikköä kaikille suureille.
*** todellisuudessa kehittyneet tulostinohjaimet osaavat “huijata” ja saavat näkyviin enemmän sävyjä kuin tämän kaavojen mukaan pitäisi.
**** Ehkä voidaan, riippuen sävyistä, paperista ja joistain muista jutuista.
Keskustele aiheesta Kvaakin foorumilla.