Ragnarök

Manhwasta, eli korealaisesta sarjakuvasta puhutaan huomattavasti vähemmän kuin mangasta. Korean sarjakuvamarkkinat ja niihin sisältyvä potentiaali on kuitenkin huomattava.

Etelä-Korea on monella mittarilla arvioituna iso tekijä sekä sisällöntuotannossa että sen tarjoamisessa kuluttajille. Vuonna 2002 maassa julkaistiin peräti noin 9000 eri sarjaa joista kotimaisia oli n. 40%. Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että vuokrasarjakuvamarkkinoita väitetään noin 2-3 kertaa suuremmiksi kuin myyntimarkkinoita. Korea tunnetaan lisäksi maailman johtavana mobiilisisältöjen paketoijana.

Japanin sydämeen suunnattu tikari?

Manhwa on kotimaassaan noussut mangan varjosta voimakkaiden ja päämäärätietoisten taiteellisten sekä taloudellisten ponnistusten ansiosta. Sen markkinointiin on panostettu reippaasti myös kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla. Vähitellen työ alkaa kantaa hedelmää ja manhwaa julkaistaan yhä enemmän länsimaissa. USAssa korealaista julkaisevat mm. CPM Press ja Tokyopop, sekä pienemmät yrittäjät kuten Infinity Studios ja Curtis Comic.

Tokyopop on viime aikoina laajentanut toimintaansa Eurooppaan, missä aiemmin manhwan maahantuojina toimivat jo mm. Egmont ja Asuka Comics. Pohjoismaiden markkinat korkkasi yllättäen helsinkiläinen kustannusyhtiö Punainen jättiläinen, jonka ensimmäinen kirja ilmestyy heti kesäkuun alussa.

Yksi syy manhwan nopeaan yleistymiseen on varmasti se, että oikeuksien hankkiminen korealaisilta on helpompaa kuin japanilaisilta. Manga on tehnyt tämän tyyppisen sarjakuvailmaisun tutuksi, joten markkinatkin ovat periaatteessa valmiina. Mangan tapaan manhwasta löytyy laaja lajityyppivalikoima ja sarjakuvan toimittamista helpottaa länsimainen lukusuunta.

Jumalten hämärä

Ragnarökin ensimmäisen osan juoni on kerrottu kustantajan kotisivulla ja pokkarin takakannessa. Kirja esittää kaksi eri jatkumoa, jotka epäilemättä yhtyvät jossain vaiheessa. Tapaamme jumalatar Fenris Fenririn, joka lähtee etsimään Balduria, jälleensyntynyttä jumalaa. Baldur voi saada aikaan jumalten hämärän ja lopettaa julman herruuden ikuisiksi ajoiksi. Toinen kudelma kertoo Iris Irinesta ja Chaos-nuorukaisesta, jotka tappavat verenhimoisia petoja. Heidän seuraansa liittyy varasteleva neitokainen, Lydia.
Myung-Jin Lee muokkaa skandinaavista mytologiaa omiin tarpeisiinsa sopivaksi vähän samaan tapaan kuin mangaka Kosuke Fujishima Oh! My Goddess -sarjassaan. Egmontilta joskus luvattu sarja on kuitenkin nykypäivän Japaniin sijoittuvaa koululaismeininkiä, siinä missä Ragnarök liikkuu fantasian, miekkojen ja magian maailmoissa.

Jotain hämärää

Pienoiseksi kansainväliseksi menestykseksi noussut Ragnarök on toimitettu ja käännetty huolella suomeksi. Sarjan taiteelta sen sijaan odotin enemmän.
Ilmaisu on hieman puuduttavaa kasvo- ja poseerauskuvien vuorottelua, niin että kerronta virtaa heikonlaisesti ruudusta toiseen.

Kirjan alussa Myung-Jin Lee käyttää runsaasti rikottua sivusommittelua, joka tekee joistakin aukeaman yli levittäytyvistä ruuduista ja täyteen pakatuista sivuista sekavia. Saattaa kuitenkin olla, että noin 10-20 -vuotiaat lukijat hahmottavat sivut ja kerronnan paremmin kuin minä?! Toinen tekninen moka on mielestäni paksujen mustien reunojen rajaamien ajatuskuplien liiallinen korostuminen. Ne syövät tarpeettomasti tilaa pieniltä sarjakuvasivuilta ja vähentävät muun grafiikan tehoa.
Ragnarökin hahmojen visuaalisuus on suunniteltu huolella. Naiset (ja tyttö!) ovat povipommeja ja miehetkin sangen muodokkaita. Tyyppien runsaat varusteet pyrkivät kätkemään alleen anatomian ja asennot. Lee nysvää selvästi viivojensa kanssa ja heittää lopuksi päälle tietokonerasterit. Muuten toimiva piirrostyyli jää siten harmittavan jäykäksi.
Kustantaja kertoo Ragnarökin sopivan sekä tytöille että pojille. Tämä lienee totta. Mukana on nimittäin suuria shoujo-silmiä ja viileitä taistelijoita. Sekä mies- että naishahmoista löytyy lukijoille samaistumisen ja ihailun kohteita.

Myung-Jin Leen tyyliä parhaimmillaan?

Kaunis pinta – kohtuullinen hinta

Kirjan kansi on näyttävä. Tekstausfontti ja paperi on valittu huolella, niin että koko pokkariformaatti tuntuu hyvältä kädessä.
Ragnarökia lukiessa tulee kuitenkin auttamatta mieleen, että Korean päässä pääosassa on ollut tuotteistus. Sen massiivisuus ajaa raikkaasti sisällön substanssin ohi. Ragnarök on ainakin alkuvaiheessaan kuin munchkinien kansoittama roolipeli joka pelaa itse itseään. Mangaa on moitittu siitä, että useimmat sarjat ovat latteaa massaviihdettä. Ainakaan tämän julkaisun perusteella korealaiset eivät ole pekkaa parempia. Toisaalta… kyseessä on vasta kymmenosaisen sarjan ensimmäinen osa. Kirjan loppua kohden Leen sepite tuntuu vihdoin varovasti käynnistyvän.
Jos pidät kepeästä huumorista ja odotat ennennäkemättömiä fantasiaelementtejä, suhtaudu tähän julkaisuun varauksin. Vaikka Ragnarökiä ei suositella alle 12-vuotiaille, tuntuisi sarja kuitenkin olevan parhaimmillaan juuri Dragon Ball -ikäisten viihteenä.

Ragnarök 1
Myung-Jin Lee
Suomennos: Antti Grönlund
Punainen jättiläinen 2005
ISBN 952-99531-1-9
Noin 200 s. mv. Hinta 7,5-11euroa

Lisää aiheesta:
Kvaakin Ragnarök -keskustelu
Ragnarökin myyntipaikoista kerrottiin kustantajan haastattelussa
Korealaisten vientiponnistukset Frankfurtin messuilla