B. Virtasen luoja sai kukkahatun. Suomen Sarjakuvaseura nimitti viisi uutta sarjakuvaneuvosta.
 |
Suomen sarjakuvaseura on päättänyt myöntää vuoden 2006 Puupäähattu-palkinnon Ilkka Heilälle. Hänen tunnetuin piirroshahmonsa on B. Virtanen, työelämän ja harmaan arjen musertavan paineen alla sitkeästi sinnittelevä hiljainen sankari.
 |
|
B. Virtanenkin sai oman hatun
|
Turkulainen Heilä (s. 1956) on pitkän linjan sarjakuvantekijä. Jo oppikoululaisena Heilä osallistui Turussa nuorison taidetapahtuman sarjakuvakilpailuun vuonna 1970 ja oli mukana perustamassa Turun sarjakuvakerhoa vuonna 1973. Hän sai piirroksiaan julki huumorilehti Arpuusissa ja suomalaisen sarjakuvan uranuurtajassa, Sarjis-lehdessä. Molemmat julkaisut jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi, ja piirtäjä päätyi päivätöihin.
Heilä vietti kaikkiaan 17 vuotta postissa pakettien lajittelijana. Syväsukellus suomalaiseen työelämään osoittautui kuitenkin hyväksi pohjaksi uralle sarjakuvapiirtäjänä. Vuonna 1989 sai Uuden Suomen ja Bulls-syndikaatin sarjakuvakilpailusta alkunsa B. Virtanen.
 |
|
Pekka Puupään piirtäjä Toto Kaila ja Ilkka Heilä
|
B. Virtanen on supisuomalainen antisankari, joka kokee vastoinkäymisiä niin työelämässä kuin kotonaankin. Sarjan huumori ammentaakin suomalaisesta kyvystä vitsailla vaikeuksienkin edessä. Sitä voisi kuvailla ironiseksi inhorealismiksi.
Virtasen maailmaan ei paljon valon pilkahduksia mahdu, mutta samaistumalla hänen kohtaloonsa saamme nauraa omille pienille hankaluuksillemme. Virtanen on sitä ihmistyyppiä, joka taipuu mutta ei siltikään taitu. Tässä yt-neuvottelujen ja massairtisanomisten maassa Virtanen kärsii, jotta meidän muiden olisi hiukan helpompi kestää.
Heilä on B. Virtasen lisäksi tehnyt myös koulukaverinsa Matti Ponkamon kanssa sarjoja “Lakitupa” ja “Maailmojen luojat”. Hän on kunnostautunut myös karikatyyrien piirtäjänä ja tekemällä parodiasarjoja Suomen MAD-lehteen. Hänen töitään ovat hyödyntäneet myös mm. Mielenterveyden keskusliitto ja Toimihenkilöunioni.
B. Virtanen ilmestyy yli 30 sanomalehdessä ympäri maan. Sarjasta on koottu 11 kokooma-albumia ja myös Suomen oloihin harvinainen kovakantinen juhlakirja. Albumit ovat myyneet yhteensä yli 100 000 kappaletta. Ensimmäinen albumi, vuonna 1997 julkaistu Arkipäivän sankari, auttoi osaltaan menestykseen kustantajansa Arktisen Banaanin, josta on sittemmin tullut alan merkittävimpiä toimijoita Suomessa. Sarjasta on tehty lukuisia oheistuotteita – aihepiiriin sopivasti etupäässä toimistotarvikkeita.
Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.
Lista aiemmin palkituista:
http://www.kupla.net/puupaa.php
SARJAKUVANEUVOKSET 2006
 |
|
Neuvokset ja hatutettu; Eeva Lepistö, Toni Jerrman, Asko Alanen, Ilkka Heilä, Juha Aarnisalo ja Vappu Orlov
|
Sarjakuvaseura on myöntänyt vuodesta 1981 noin viiden vuoden välein sarjakuvaneuvoksen arvonimen sarjakuvan parissa tehdystä työstä ansioituneille toimijoille, jotka eivät ole itse sarjakuvantekijöitä.
Tänä vuonna arvonimen saivat seuraavat viisi:
Juha Aarnisalo
Sarjakuviin erikoistunut Kulku-Katin Poika on laadukas alan erikoisliike, joka palvelee sekä kovan luokan keräilijöitä että sarjakuvaharrastuksensa alussa olevia. Juha Aarnisalo on jatkanut ansiokkaasti isänsä, Raimo Aarnisalon työtä – ja saakin nyt neuvoksen kunnian toisessa polvessa.
Sarjakuva-antikvariaatti Kulku-Katin pojan valikoima on mahdollisimman kattava: tarjolla on sekä uutta että vanhaa sarjakuvaa, myös kotimaisia pienkustanteita, joille jokainen myyntipaikka on kullan arvoinen. Asiakkaat saavat luotettavaa, rehellistä ja ystävällistä palvelua. Juha Aarnisalon avustuksella on myös saatu tongittua esiin ja uuteen elämään monia historian hämäriin vaipuneita sarjakuvajulkaisuja.
Asko Alanen
Egmont Kustannuksen kustannustoimittaja Asko Alanen on populaarikulttuurin tuntija vailla vertaa. Hänen päänsisäisissä tiedostoissaan ovat niin piirretyt kuin elävätkin kuvat, sekä musiikki ja kirjallisuus, hyvässä järjestyksessä.
Suomalaisten Korkeajännitysten toimittaminen on mainio oivallus, joka valottaa Suomen raskasta ja varjoista historiaa elävästi. Alasen toimituskaudella yhä uusia yleisöjä saanut Tex Willer on jo instituutio. Suomen MAD sekä MADin erikoisjulkaisut ovat ilahduttavasti tarjonneet sivutilaa myös suomalaisille tekijöille.
Alanen on käyttösarjakuvan toimittamisen taituri. Hän osaa löytää juuri ne raaka-aineet, joita suomalainen sarjakuvanälkä kulloinkin vaatii.
Toni Jerrman
Tähtivaeltaja-lehden päätoimittaja, kriitikko ja tietokirjailija Toni Jerrman on sarjakuvafani, jolla on erinomainen maku ja halu kertoa siitä muillekin – meidän onneksemme. Jerrmanin uraa toimittajana leimaa intomielisyys. Sarjakuvia käsittelevät artikkelinsa ja kritiikkinsä hän kirjoittaa yhtäältä agitaattorin tunteen palolla, toisaalta vankalla ammattitaidolla.
Sarjakuva on ollut näkyvästi esillä Tähtivaeltajassa koko sen liki 25-vuotisen historian aikana. Jerrman on säännöllisesti nostanut lehden palstoilla esiin tuntemattomia mutta kiinnostavia sarjakuvia, Suomesta ja ulkomailta. Tähtivaeltajassa julkaistiin esimerkiksi artikkeli japanilaisesta sarjakuvasta eli mangasta ennen kuin sitä nykyisin kuluttava sukupolvi oli edes syntynyt. Lehdessä on myös julkaistu runsaasti suomalaista sarjakuvaa ja sarjakuvapiirtäjien kuvituksia.
Eeva Lepistö
Helsingin Sanomien sarjakuvatoimittaja Eeva Lepistö on Suomen luetuin mutta myös tuntemattomin kääntäjä. Jo 42 vuoden ajan Lepistö on pitänyt huolta maamme luetuimman lehden sarjakuvasivun tasaisesta laadusta sekä ollut juurruttamassa useita suosittuja sarjoja Suomeen.
Erityisenä ansiona on pidettävä korkeatasoisen kotimaisen sarjakuvan säännöllistä julkaisemista HS:ssa. Yksittäisinä huippuina Lepistön kaudelta ponnahtavat esiin muun muassa Pauli Kallion ja Christer Nuutisen Kramppeja ja nyrjähdyksiä, “Timppa” Mäkelän Kalliokadun blues ja Minun elämäni sekä “Juba” Tuomolan Viivi & Wagner.
Vappu Orlov
Tammen kustannustoimittaja Vappu Orlov aloitti työn sarjakuvien parissa 1980-luvun alkupuolella. Ulkomaista sarjakuvaa suomennettiin tuolloin kitsaasti, ja aivan yhtä nihkeästi suhtauduttiin myös kotimaiseen albumituotantoon.
 |
|
Palkitut ja Toto Kaila
|
Kahdenkymmenen vuoden donquijotemaisen sarjakuvaurakkansa jälkeen Orlov jää historiankirjoihin erityisesti Enki Bilalin (alkaen Jumalattomasta näytelmästä, 1985) ja Hunt Emersonin (alkaen Lady Chatterleyn rakastajasta, 1989) sekä Sempén sarjakuvien kustannustoimittajana. Lisäksi Orlov on ollut valikoimassa Tammen kustannusohjelmaan useita eteviä kotimaisia tekijöitä – Heikki Paakkasesta Sami Toivoseen & Timo Varpioon, Jii Roikosesta Ville Tietäväiseen.
B. Virtanen -näyttely on esillä Kansalliskirjaston kahvilassa 27. toukokuuta 2006 asti. (Unioninkatu 36, Helsinki)