Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta mille me lakkasimme nauramasta, kun lakkasimme nauramasta puupäille? Ja minne ne oikein menivät ja minne me olemme tulleet? Kysyy Juha Hurme, Kajaanin Kaupunginteatterin tuottaman kiertonäytelmän tekijä.
 |
Ensimmäinen Ola Fogelbergin (1894-1952) luoma Pekka Puupää -sarjakuva näki päivänvalon vuonna 1925. Pekka Puupää -kokoomakirjoja ilmestyi vuoteen 1976 mennessä 33kpl – parhaimmillaan 60-70 000 kappaleen painoksina. Se on siis toistaiseksi kaikkien aikojen myydyin suomalainen sarjakuva. Puupää -elokuvia on tehty 15kpl. Näistä Armand Lohikoski ohjasi 13 ja Visa Mäkinen kaksi. Lisäksi hahmo on innoittanut muusikoita ja näytelmänikkareita. Suomen Sarjakuvaseura on jakanut sarjakuvapiirtäjille Puupää -palkintoa vuodesta 1972.
Hurme esittää näytelmässä itseään pikkupoikana ja aikuisena. Pekan, Pätkän, Justiinan ja Pikkaraisen lisäksi hän tuo näyttämölle koko joukon yleisötapahtumien vetonauloja lumimiehestä “ompsalontanssijaan” ja Euroopan pisimpään ja hiljaisimpaan mieheen, Väinö Myllyrinteeseen. Hurmeen esityksessä ei siis ole kyse niinkään Puupään hahmosta kuin tribuutista koko sotienjälkeisen ajan rillumarei -kulttuurille.
Kriitikot kommentoivat esitystä:
Kauko Tasala, Lapin Kansa, 11.3.2003
“Esille nostetaan näiden köykäisten hömppäelokuvien takana olevat ihmiset… Puupäässä muistellaan iltamakulttuuria ja sen vähittäistä hiipumista, kotimaista elokuvaa hieman nostalgisestikin.”
Sinikka Viirret: Kainuun Sanomat, 1.4.2003
“Puupää menee suoraan asiaan, kansannaurattamisen kääntöpuoliin, ihmisiin roolien takana… Komiikka ja kirvely kulkevat koko ajan rinnakkain.”
Kirsikka Moring, HS, 23.9.2003
“Esitys on tehty rakkaudesta kollegoihin, ei vain nostalgian lumoissa.”
Puupää sai ensi-iltansa noin puoli vuotta sitten ja se nähdään seuraavan kerran Oulun kaupunginteatterissa 27.10. Puupää jatkaa kierrostaan ainakin 60 esityksen verran ja sen luvataan saapuvan lopulta myös Helsinkiinkin. Esityksen ovat rakentaneet ohjaaja Kristian Smeds, esittäjä Juha Hurme ja Pirkko Paananen joka vastaa puvuita ja tarpeistosta. Ajankuvaan sopivana musiikkina käytetään Reijo “Repe” Helismaan ja Toivo “Topi” Kärjen lauluja.
Kuva: Reijo Haukia
Lisätiedot: Kajaanin Kaupunginteatteri