 |
Lopunperän tarinoiden jälkeen fantasiaseikkailu jatkuu entistä jännittävämpänä ja vauhdikkaampana.
Toinen Miha Rinteen Lopunperä-sarjan albumi sisältää kokoelman Koululaisessa vuosina 2007-2009 ilmestyneistä jaksoista, sekä yksitoista lisäsivua, jotka jäivät alunperin tekemättä koska ne eivät mahtuneet lehteen. Toisin sanoen tarina julkaistaan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan!
Lopunperä 2 – Ison Mustan Pöön Suo
Käsikirjoitus,kuvitus ja värit: Miha Rinne
Julkaisija: Lehmäoja
Painopaikka: Tallinn Book Printers
210 x 297 mm, väri, 48 sivua, kovat kannet
Hinta: 16,50 euroa
ISBN 978-952-67409-2-8
Based on original video game characters by Miha Rinne.
Comic book rights licensed to author.
Printing and publishing rights sublicensed to Lehmäoja
© 2001-2011 Housemarque
 |
Miha Rinteen ensimmäinen Lopunperä-albumi sai Kvaakissakin kiitosta ja suitsutusta. Ihan ansaitusti, vaikka se toimikin oikeastaan vain Lopunperän maailman ja hahmojen esittelynä. Kakkososa on sitten parempi, siinä päästään jo asiaan ja seikkailemaan oikein kunnolla. Professorit jätetään kotiin kun Lili lähtee vastahakoisesti ja onnettomien sattumien kautta tutkimaan Ison Mustan Pöön Suon salaisuutta.
Ensimmäinen albumi, Lopunperän tarinat, on välttämätön lukea ennen seuraavia osia. Ilman sitä jatko voi tuntua oudolta, siinä ei enää jäädä kertaamaan hahmojen taustoja. Vaikka itsenäinen tarinansa tämä onkin. Päähenkilö Lili on robottityttö, jonka ovat rakentaneet kaksi Lopunperä-planeetalle saapunutta brittiläistä hupsua tiedemiestä. Lopunperän asukkaiden kirjo on moninainen. Pääkaupungissa nimeltä Mesta asustaa neljä eri johtavaa lajia:
 |
Ihmiset, linnut, kalat ja liskot. Näiden lisäksi Mestassa asuu myös muita ajattelevia lajeja, joista ei aina saa selvää, mitä he ovat, aaveita ja henkiäkin on nähty, ja ne ovat siis eri asia.
Ja muualla Lopunperässä asuu fantastisia olentoja vielä paljon lisää. Näistä näyttävimpänä karvalohikäärme, joka tuo mieleen Päättymätön tarina -elokuvan, jonka tunnustetaan ensimmäisen albumin jälkipuheessakin olleen vaikuttimena.
Mutta kysytäänpä Miha Rinteeltä vähän Lopunperästä ja sen taustoista:
-
Miten päätit alkaa sarjakuvapiirtäjäksi?
Varsinaista alkua uralle ei ollut, olen aina piirrellyt. Lapsena 70-luvulla pään räjäytti samanaikaisesti Aku Ankka ja Shokki-lehti, sen jälkeen Ruutu ja Non Stop, eikä siltä tieltä ollut enää paluuta. Sarjakuvia rupesin tekemään tosissani 2004 iltaisin ja viikonloppuisin töiden jälkeen.
Virallisen uran aloitti Lopunperän ensijulkaisu koululaisessa vuonna 2006. Julkaisijan löytäminen ensimmäiselle Lopunperälle vei kaksi vuotta, ennen kuin se päätyi Koululaiseen.
-
Vaikuttimesi, eli siis esikuvat?
Luin nuorena sarjakuvia hyvin monipuolisesti laidasta laitaan, kaikkea mitä vain kirjastosta onnistuin käsiini saamaan. Tykästyin hyvin moniin piirtäjiin,
 |
tyylillisesti eniten vaikutteita olen kuitenkin ottanut ehkä eniten Don Bluthilta, joka on animaattori, ei piirtäjä. Olen aina halunnut tehdä animaatiota ja sarjakuvia. Suosikkeja sarjakuvataiteilijoiden joukossa olivat mm. Carl Barks, Mezieres, Gerard Lauzier, Gilbert Shelton, Joakim Pirinen, Hugo Pratt, Franquin, Raymond Macherot, Jack Davis, Wallace Wood, Will Eisner, Doug Tennapel, Masamune Shirow. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
-
Miten pääsit Koululaiseen?
En ensisijaisesti halunnut sarjaa Koululaiseen, koska pelkäsin että se olisi rajannut Lopunperän yksinomaan lasten sarjakuvaksi, mutta todellisuudessa olen tarkoittanut sen kaikenikäisille. Koululaisen hyvä puoli oli kuitenkin se, että heidän palkkioidensa avulla pystyin tekemään toisen ja kolmannen osan kunnolla. Kaiken kaikkiaan kuitenkin toivon että Lopunperä nähtäisiin sarjana, jota aikuisetkin haluaisivat lukea.
- Oletko saanut palautetta Koululaisen lukijoilta?
Ensisijaisesti sarjasta ovat tykänneet melkein kaikki jotka sitä jaksoivat seurata. Kahden sivun hidas julkaisutahti kuukaudessa oli kuitenkin monille hyvin haastava, ja moni hylkäsi sen liian outona. Ne jotka pitävät siitä, pitävät kyllä sitten toden teolla. Olen kuitenkin saanut hyvin positiivista palautetta kaikenikäisiltä ihmisiltä, ikään ja sukupuoleen katsomatta, mikä on hyvin tyydyttävää koska sarjaa ei ole tarkoitettu millekään tietylle kohderyhmälle.
-
Miten kauan sarja jatkuu?
Lopunperä 3 olisi tarkoitus julkaista albumina, mutta koska se on lyhyt (vain 24 sivua) minun olisi tehtävä paljon lisäsivuja albumin saadakseni. Näin ollen en tiedä vielä sen julkaisupäivää. Tarinasta saisi irti sen jälkeen vielä kahden
 |
albumin verran, mutta en tiedä teenkö niitä jos en saa mistään rahoitusta. Lopunperä on kuitenkin käsikirjoitettu päättymään viidenteen albumiin.
Lopunperä on jo ainutlaatuinen kotimaisena pitkänä fantasiaseikkailuna. Mutta kun se vielä pärjää mainiosti vertailussa ulkomaisten vastaavien kanssa. Onhan tämä tarkoitettu sekä nuoremmille että vanhemmille lukijoille, mutta piirrostyyli on varsin bedeä, joka saattaa vieraannuttaa jotkut fantsusarjakuvien lukijat. Silti, hyvin näyttävää jälkeä, joka on vain parantunut toiseen albumiin ammattilaistenkin kehumasta ensimmäisestä osasta.
Väkivalta on melko lievää, eivätkä pahat hahmot ole järin pelottavia, vaikka jännitystä tässä toisessa albumissa riittääkin. Muuten kakkosessa ei nähdä kaikkia ensimmäisessä albumissa tavattuja hahmoja, ja osa on paljon pienemmässä roolissa. Lili on päähenkilö tällä kertaa. Lisää hahmoja esitellään seuraavissa osissa.
Toivottavasti sarja saadaan päätökseen tarkoitetulla tavalla. Silloin Lopunperää voidaan jo markkinoida maailmallekin.
Helsingissä on Kirjasto 10:ssä Elielinaukiolla 29.8.2011 asti näyttely, jossa voi käydä katsomassa Lopunperä kakkosen vesivärioriginaaleja, sekä tulosteita luonnoksista, tussauksista, konseptikuvista ja yms. suunnitelmista.
Videopeliyhteydet on selvennetty ensimmäisen albumin jälkipuheessa perusteellisesti, enkä niitä tässä kertaa. Hankkikaa molemmat osat jos ette ole jo niin tehneet.
Keskustele Kvaakissa Lopunperästä
http://www.lopunpera.fi/