Piirtämisen ilosta

Pasi Pikkarainen: Isin entinen päivä

Piirtäjän ammatissa joutuu – ja pääsee – uppoutumaan kuvitteellisiin maailmoihin. Usein kuvittelutyöskentely on niinkin syvällistä, että todellinen arkimaailma jää hieman vähemmälle huomiolle. Pasi Pikkaraisen omakustanne “Isin entinen päivä” onkin omistettu hänen lapsilleen, jotka saavat nyt vastauksen kysymykseensä “miksi isi aina piirtää?”

Pikkaraisen teos perustuu improvisaatioon, johon hän sai idean katsellessaan

lastensa piirtämistä ja tarinan juoksutusta. Juoksutusta totisesti löytyy Pikkaraisen omastakin tarinoinnista, tapahtumat nimittäin kulkeutuvat varsin mutkattomasti yhdestä toiseen. Kuten lastenkin kertomuksissa myös Pikkaraisen absurdin kerronnan taustalla kuitenkin löytyy tietynlainen logiikan punainen lanka, eivätkä mielikuvituksellisimmatkaan juonenkäänteet loppujen lopuksi herätä kyseenalaistusta. Asiat vain ovat niin: polkukopterilla pääsee kuun järviin polskimaan ja sieltä vesipolkimen ja kuu-ukkojen kyhäämään lentolaitteen avulla taas takasin maan pinnalle. Elämä on mutkatonta, kun sen oikein oivaltaa.

Tarinan leikkimielisyys näkyy myös Pikkaraisen kevyen välittömässä viivassa. Hahmot ja tapahtumat on kuvattu yksinkertaisen ohuilla viivoilla, ja ilmaviin ruutuihin on sisällytetty vain ja ainoastaan tarinankerronnan kannalta tuikitarpeellinen. Muhkeat taustat tahi viimeiseen asti hiotut viivat olisivatkin mitä luultavimmin hidastaneet vauhdikasta kerrontaa.

Pikkarainen kertoi saatekirjeessään, että oli menettämäisillään piirtämisen ilon, mutta saaneensa sitä tämän albumin teon kautta hieman takaisin. Kadonnen ilon uudelleen löytyminen näkyy teoksessa. Ehkäpä vastaus lasten kysymykseen onkin siis se paras mahdollinen: “koska isi tykkää (edelleen) piirtämisestä”.

Niitty-kustannuksen edellisen teoksen arvio.
Pikkaraisen aiempien omakustanteiden arvioita.

Pasi Pikkarainen: Isin entinen päivä
Niittykustannus 2007, A5, 48 s, mv
ISBN 978-952-99738-4-2
8 euroa (niitty.kustannus [at] netti.fi)