Joe Bar Team – Wabrowaabroooooaaaaaaaaaa Bling Blang Rataklang Shpling Taklong!

Huh! Likeltä liippasi, että viime vuoden hulppein sarjakuvauutuus ei lipsahtanut huomaamatta ohi silmien.

Christian Debarren Joe Bar Team pitää ranskalais-belgialaisen sarjakuvaperinteen (Niilo Pielinen, Sammy Day, Natasha, Piko ja Fantasio, …) lippua korkella. Siinä missä monet vanhat tutut hahmot ovat viime vuosina osoittaneet väljähtymisen merkkejä, Joe Bar Teamin yhdestä kolmeen sivun mittaiset tarinat ovat virkistävä tuulahdus 70-luvulta. Eikä hyvään sarjakuvaan näemmä tarvita yhtään nyrkiniskua saati intiimihygieenisiä paljastuksia…

Jatka lukemista “Joe Bar Team – Wabrowaabroooooaaaaaaaaaa Bling Blang Rataklang Shpling Taklong!”

Harmaan Jumalan hetki ja Ontot kukkulat – Ei mikään Hugo-peikko

Petri Hiltunen on siitä poikkeuksellinen suomalainen sarjakuvan tekijä, että hän julkaisee säännöllisesti uusia albumeja, ja vielä suuren kirjakustantamon WSOY:n riveissä. Tähän asti hän on pohjannut työnsä muiden kirjoittamiin tarinoihin, muta hänen viimeisin teoksensa Ontot kukkulat paljastaa miehessä olevan myös käsikirjoittajan vikaa.

Jatka lukemista “Harmaan Jumalan hetki ja Ontot kukkulat – Ei mikään Hugo-peikko”

Läski-Freddyn kissa – Undergroundin kolliklassikko

Vaikka amerikkalaisen undergound-sarjakuvan tarjonta on Suomessa albumien suuren määrän perusteella reilassa, vaihtoehtoja on ollut käytännössä vain kaksi: Robert Crumb ja Gilbert Shelton. Niin kauan kuin herrojen arkistojen kätköistä vielä jotain löytyy, kustantajat eivät rohkene riskeerata uusia nimiä. Tässä suhteessa The Good Fellowsin uutuus ei tarjoa mitään uutta, sillä suurin osa Läski-Freddyn kissan kootuista seikkailuista on tuttuja jo Sheltonin vuosien varrella suomennetusta Friikkilän veljekset -tuotannosta.

Jatka lukemista “Läski-Freddyn kissa – Undergroundin kolliklassikko”

Comics Code

Minäkin olen usein nauranut amerikkalaista sarjakuvakulttuuria näivettäneelle comics code -säännöstölle. Mutta mitä comics code oikein kielsi? Onnistuin lopulta saamaan alkuperäisen tekstin käsiini, ja nauroin viikon. Ohessa parhaat palat siitä, mitä sananvapaudellaan ylpeilevässä maassa on koettu tarpeelliseksi kieltää, vaikka viime vuosina suurin osa kustantajista onkin jättänyt vuosikymmeniä kunnioittamansa ohjeet omaan arvoonsa.

Jatka lukemista “Comics Code”

Mac Moose ja Jagge Migreenin tapaus – Pyörivät sappikivet

Me vanhat pierut muistamme Mauri Kunnaksen Suosikin Nyrok Cityn kaduilta, ja hieman nuoremmat kansalaiset imevät ensikunnaksensa miehen raapustamista kuvakirjoista. Sitten Nyrokin vuosien Kunnas ei pahemmin ole siunannut maailmaa sarjakuvatuksillaan, paitsi nyt. Mac Moose ja Jagge Migreenin tapaus ei edes jääne viimeiseksi laatuaan, sillä kannen oikeassa ylänurkassa komeilee numero ykkönen elikkä tiedossa lienee ainakin kakkonen ellei peräti kolmonenkin.

Jatka lukemista “Mac Moose ja Jagge Migreenin tapaus – Pyörivät sappikivet”