Outsiderin sarjakuvaseikkailut

Outsiderin (Aarne Haapakoski – 1904—1961) alkuaan radiokuunnelmiin luomat seikkailusankarit Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki hallitsivat suomalaisia jännitysviihteen markkinoita 1940- ja 50 -luvuilla. Vähäsen sarjakuvissakin.

Tuotteliaan kirjoittajanimimerkin hahmot seikkailivat monissa kirjoissa ja lukemistosarjassa. Elokuviinkin nämä kaverukset ehtivät. Lisäksi Outsider kirjoitti lukuisia muita kirjoja sekä novelleja aikakauslehtiin. Onkin melkein käsittämätöntä miten kuin suoraan sarjakuvahahmoiksi luodut Pekka ja Kalle-Kustaa eivät kuitenkaan sarjakuvissa paljon seikkailleet.

Maailmanmatkaaja Outsider itse.

Sarjakuvista kaikki kuitenkin lähti liikkeelle. Ensio Rislakki Yleisradion ohjelmaosastolta pyysi vuonna 1945 Outsideria luomaan radioon oman sarjakuvan eräänlaisena kuulokuvana. Niinpä tarinoita esitettiin radiossa yli kymmenen vuoden ajan sarjakuvastrippien tapaan lyhyissä viiden minuutin jaksoissa.

Kolkolla äänellä annetun “jatkuu huomenna” -ilmoituksen jälkeen juttu katkesi sanomalehtisarjojen tapaan jännään kohtaan. Kuunnelmat kokivat kovan kohtalon, sillä viihteenä niitä ei pidetty kovin kovassa arvossa, nauhat joille kuunnelmat oli taltioitu käytettiin uudelleen “jalompiin” tarkoituksiin. Vain muutama jakso on tallella.

Sigurd Laesvirran sarjakuvaa.

Ensimmäisen kerran Haapakosken seikkailusankarit esiintyivät sarjakuvassa Outsiderin lehti -julkaisussa 1951, jossa ilmestyi jatkosarjana Ben Huronin testamentti. Kuunnelmasta tehdyn kirjan pohjalta tehdyn sarjakuvan piirtäjä oli Sigurd Laesvirta (1910-1960). Toisen maailmansodan aikana tk-piirtäjänä toimineen Laesvirran piirrokset olivat amerikkalaissarjoihin verrattuna melkoisen kömpelöitä. Sarjakuvakerronnan perusteetkaan eivät ole olleet oikein hallussa, puhekuplien järjestys on paikoin lukusuunnan vastainen ja ruuduissa on liian paljon selittelevää tekstiä.

Sitten Lipponen ja Korkki ilmestyivät piirrettyinä Seura -lehden jatkiksessa vuonna 1950. Numeroissa 36-47 julkaistiin Ami Hauhion (1912-1955) piirtämä huimavauhtinen seikkailu jossa Korkki ja Lipponen joutuvat tekemään pakkolaskun Etelämantereelle.

Hauhion sarjan aloitus Seura-lehdessä 1950.

Nopeasti vaihtuvissa kohtauksissa löydetään ensin jäätiköltä tutkimusmatkailijan mökki ja tämän muistikirjasta tiedot salaperäisestä Sumulaaksosta joka on trooppinen keidas napa-alueen keskellä. Siellä elelee pari tuhatta merirosvojen jälkeläistä ja aika on jähmettynyt 1700-luvulle. Tuttu aihe monista seikkailukirjoista.

Hauhion sarja kärsii pahoin huimasta tiivistämisestä. Yhden jakson, jopa yhden kuvan aikana, tapahtuu paljon. Mitään dramatiikkaa ei tarinoihin pääse tällä tekniikalla syntymään ja koko juttu on yhtä kuvitettua juonitiivistelmää.

Tiuhatahtisuus selittyy sillä että sama tarina pyöri samanaikaisesti radiossa. Seurassa esitettiin yhteenvetona radiossa edellisellä viikolla tapahtuneet seikkailut. Kokonaisen viikon aikana lähetettyjen jaksojen tiivistäminen puoleen sivuun ei toimi kovinkaan hyvin. Sääli, sillä Hauhio oli yksi parhaista tuon ajan seikkailusarjakuvien piirtäjistä Suomessa ja kunnolla tehtynä olisi voinut syntyä jotain kestävämpää. Hänen sarjansa Koltan perintö ja Maan mies Marsissa ovat ulkomaisia esikuvia jäljittelevinäkin kotimaisen sarjakuvan klassikoita. Hauhio teki myös tyylikkäitä kansikuvia moniin Outsiderin kirjoihin.

Pekka Lipposen seikkailujen kuvitusta.

Vuonna 1951 kokeiltiin jo rohkeammin Outsiderin kertomuksiin perustuvan kokonaisen sarjakuvalehden julkaisemista. Yhteen ainoaan numeroon jääneen Outsiderin jännityssarjat -lehden kustansi kuopiolainen Yhtyneiden Lehtien Kirjapaino Oy. Lehteä tiedetään säilyneen yhden ainoan kappaleen. Outsiderin jännityssarjat on näin Suomen harvinaisin sarjakuvalehti. Lehdessä on julkaistu kolme tarinaa Börje Hielmin piirtämä Atorox kuussa, V. Nokelaisen salapoliisi Klaus Karmasta tekemä Peli on menetetty ja jo mainittu Laesvirran Ben Huronin testamentti. Laesvirran sarja jää kesken. Lehteä ei löydy edes Helsingin Yliopiston vapaakappalekirjastosta. Harvinaisuusasteesta huolimatta lehden hinta on keräilyoppaissa määritelty “vain” 75-115 euroon.

Simo Sjöblomin Seaflower -kustantamo julkaisi Outsiderin sarjakuvia Seaaflower’s Comics -sarjassa pienipainoksisina

Atorox kuussa. Uusintapainos 1993.

ja ohkaisina lehtinä vuonna 1993. Sarjakuvat ilmestyivät kukin omana lehtenään, esimerkiksi Börje Hjelmin piirtämä Atorox Kuussa julkaistiin osassa 2. Nämä lehdet ovat myös melkoisia harvinaisuuksia. Näitäkään lehtiä ei löydä Helsingin Yliopiston vapaakappalekirjastosta, ilmeisesti lehdistä otettiin vain pienet koepainokset.

Kioskilukemistoina vuodesta 1957 julkaistujen Pekka Lippos -vihkosten alkupään numeroissa julkaistiin tarinoita myötäileviä sarjakuvamaisia kuvituksia jotka olivat varsin taitavasti tehtyjä. Valitettavasti piirtäjä on jäänyt nimettömäksi.

Peltoniemen tyylinäyte.

Lipponen ja Korkki jäivät unholaan 1960-luvun taittuessa loppupuolelleen. Lyhytikäisessä TV-sarjassa he vielä kommelsivat. Sitten aikaa kului 1970-luvun lopulle saakka ennen kuin Lipponen palasi kioskeihin. Tai oikeastaan hänen poikansa Jussi, omassa Lipponen Junior lukemistolehdessään. Mutta sarjakuvia ei nähty.

Lyhyelti Outsider palasi kuitenkin vielä vuonna 1980 sarjakuviin. Hannu Peltoniemi piirsi Seinäjoen sarjakuvaseuran Kannus-lehden kolmanteen numeroon Outsiderin novelliin perustuvan sarjan. Kolmisivuisen X13 joutuu kiinni -sarjan vanhahtavassa piirrostyylissä on haviteltu 1940-luvun tunnelmaa. Osin onnistuenkin. Peltoniemi piirtää yhtä jäykästi kuin Laesvirta, siinä mielessä ympyrä sulkeutuu.

Hauhion kansikuva.

On aika valitettavaa ettei Outsiderin toimivista hahmoista onnistuttu tekemään enempää ja parempia sarjakuvia, sillä siihen prinssieversti ylipääjohtaja Lipposesta ja öljyahväärimies kenraali Korkista olisi todella ollut.

Kokonainen jakso Lipposta ja Korkkia.

Kirjailija ja toimittaja Aarne Haapakoski, ent. Laitinen, muistetaan parhaiten nimimerkistään Outsider. Lipposen ja Korkin seikkailujen lisäksi hänet muistetaan jännityskirjoistaan ja -novelleistaan, sekä Atorox-robotista kertovista tieteiskirjoista. Aarne Haapakoski kirjoitti elämänsä aikana monilla salanimillä ja nimimerkeillä, Arne Koski, Henrik Horna, Victor Mario, William B. Harrow, Rigor Morton jne. Vuonna 2004 oli kulunut 100 vuotta hänen syntymästään.

Seppo Tuisku, joka oli toiminut Haapakosken apuna vuodesta 1958, jatkoi Outsiderina kirjoittaen Lipposia ja Korkkeja aina 1960-luvun puoliväliin saakka.

Artikkeli on julkaistu aiemmin hieman lyhyempänä Kioskikirjallisuusyhdistyksen Pulp-lehdessä.

EDIT 18.10.2017; Tekstistä on korjattu virheellinen tieto, jonka mukaan Ben Huronin testamentti olisi alkanut Outsiderin lehdessä 1949. Oikea tieto on siis 1951.