Osa 2: Paikallista tuotantoa

Iisalmessa syntynyt Oskari ”Oki” Räisänen (1886–1950) oli ensimmäisiä Pohjois-Savossa syntyneitä tekijöitä, jotka tekivät uran kuvittajana ja pilapiirtäjänä. Hän sai taidemaalarin koulutuksen (Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1904–1907, opintomatka Pariisiin) ja työskenteli muotokuvamaalarina. Sen ohessa hän kuvitti suomalaisia pilalehtiä 1910-luvulta lähtien ja teki Päivän piirroksia 1920-luvun lopulta lähtien ainakin maalaisliittolaisiin Maakansaan ja Suomenmaahan. Räisäsen maine pilapiirtäjänä vakiintui Helsingin Sanomissa 1932–1950.

Räisäsen pilapiirroksia nähtiin myös synnyinseudun lehdissä. Iisalmen Sanomat ja Savon Sanomat julkaisivat vuonna 1935 pitkän sarjan hänen tekemiään Maalaisliiton arpajaismainoksia. Näissä lehdissä Räisäsen piirroksia julkaistiin satunnaisesti muulloinkin.

Toinen Pohjois-Savossa syntynyt Helsingin Sanomissa uransa tehnyt sarjakuvataiteilija ja kuvittaja oli Akseli Halonen (1890–1942). Hän syntyi Suonenjoella, mutta kasvoi Porvoossa, josta lukkari-isä sai viran maaliskuussa 1891. Halosen Pulliainen (julkaistiin 1927–1933) oli Helsingin Sanomien ensimmäinen kotimainen sarjakuva.

Päivän sarjapiirtoja, Tavallinen Tahvo ja Eetu

Maakuntalehtien oma kuvatuotanto edellytti kuvalaattalaitosta. Aikakauslehtien ja sanomalehtien satunnaisten kuvien painolaatat saatettiin teetättää ulkopuolisilla, mutta uutisaiheiden päivittäinen seuraaminen edellytti omia tuotantovälineitä. Kuvalaattalaitokset alkoivat yleistyä maakunnissa 1920-luvun lopulla, ja niitä hyödynnettiin pääasiassa valokuvien saamisessa lehtien sivuille.

Kuopiolainen Pohjois-Savo toimi toisin. Edistyspuolueen äänenkannattajana julkaistu lehti päätyi konkurssiin 1931 ja seuraavana aloitti uusi Pohjois-Savo. Pääomistajana pysyi konsuli Lauri Hallman (1883–1963), mutta toimitusjohtajaksi tuli kirjaltaja, toimittaja ja liikemies Otto Piisinen (1885–1965). Vaikka uudelle, ajan oloon harvinaisesti sitoutumattomalle lehdelle oli nimetty päätoimittaja, lehti oli tiukasti Piisisen otteessa. Poliittisesti Piisinen oli kovasti liikkuva, hän oli käynyt läpi kaikki suomalaiset puolueet ja kansanliikkeet, joten sitoutumattomuus oli sopiva henkilökohtainen ratkaisu. Heti 1932 Pohjois-Savo suututti valtakunnalliset journalisti- ja kustantajaliitot, edelliset toimituskunnan ohittaneilla herjakirjoituksilla ja jälkimmäiset polkemalla tilaus- ja ilmoitushintoja. Levikki kuitenkin kasvoi.

Alkuvuodesta 1934 Pohjois-Savon kirjapainolle hankittiin oma kuvalaattalaitos. Lisäksi lehteen palkattiin huhtikuussa 1934 taiteilija Jaakko Suhonen. Aikaisemmin hän oli työskennellyt somistajana useille suurliikkeille ja pääkaupunkiseudun mainostoimistoissa. Kuopioon hänen kerrottiin muuttavan Tampereelta. Liikeväki-lehdessä Suhonen piti palstaa ”näyteikkuna-asioista”. Lehdessä Suhosta kuvailtiin ”lookiluonteiseksi ja lupsakaksi” ja varoitettiin sotkemasta häntä veljeensä, Savon Sanomissa taloudenhoitajana työskentelevään Martti Suhoseen. Ilmeisesti Jaakko Suhosella oli sukujuuria Kuopiossa.

Huhtikuun 5. päivä 1934 ilmestyi Suhosen (nimimerkki JoS) ensimmäinen piirustus, ja tästä lähtien niitä oli lehden jokaisessa numerossa. Toukokuun puolivälissä piirrokset saivat otsikokseen ”Pohjois-Savon päivänpiirtoja”. Pilapiirrokset numeroitiin ja 30.12.1939 julkaistu oli numeroltaan 944. Pilapiirrokseen liittyi lähes aina räväkkä kolumni tai pakina, jossa tarkennettiin sanomaa. Kolumnien kirjoittajan epäiltiin olevan Piisisen. Osasi Suhonen kyllä itsekin pakinoida.

Suhonen käytti pilapiirroksissa lähes poikkeuksetta puhekuplia ja ajoittain ne muuntuivat parin, kolmen ruudun sarjakuviksi. Ilmaisumuoto kiinnosti, ja syyskuun lopulla julkaistiinkin Pohjois-Savon sarjapiirto n:o 1. Jatkoa sarjapiirrot eivät kuitenkaan saaneet. Sen sijaan tammikuussa 1935 lehdessä alkoi ilmestyä Suhosen tekemä Tavallinen Tahvo. Maalaispariskunnan, Tahvon ja Miinan, vaiheita julkaistiin kerran viikossa toukokuuhun saakka (16 strippiä).

Vaikka Jaakko Suhonen oli Pohjois-Savon palkkalistoilla, hän teki töitä myös kilpailija Savo-lehdelle. Siinä ilmestyi syyskuusta 1935 maaliskuulle 1936 uutiskatsaus Piirtimen pyöräytyksiä.

Päivän piirtojen tekeminen ei ollut pelkästään Suhosen vastuulla. Lehdessä oli jaettu piirustusvuorot kolmen tai neljän tekijän kesken. Kesäkuussa vuorossa on nimimerkki TA-VI (tai Tvi), syksymmällä AL. Tavin henkilöllisyys on toistaiseksi selvittämättä, mutta hänkin teki lehteen sarjakuvan. Marraskuussa 1935 ilmestyi uutiskatsauksen oloinen Poikien kivoja näkemyksiä kaasusodasta (30.11.1935).

Nimimerkin AL taustalla oli Kuopion kotiteollisuuskoulun poikien käsitöiden opettaja eli veistonopettaja Ahti Lilja. Opettajaksi Kuopioon hän muutti vuonna 1931 Mäntsälästä. Liljan sarjakuvastrippi Eetu aloitti joulukuussa 1935.

Humoristista Eetua ilmestyi 24 numeroitua strippiä, viimeinen toukokuussa 1936. Stripin ja Päivän piirtojen lisäksi Lilja teki alkuvuoden 1936 ajan piirrettyjä uutiskoosteita, jotka myöhemmin samana vuonna korvautuivat valtakunnallisesti levinneillä Eka Karppasen ja Ami Hauhion uutiskatsauksilla. Lokakuussa 1937 Liljalta ilmestyi vielä yksittäinen strippi Emäntä isäntänä.

Osa 3: Hankintoja koti- ja ulkomailta