 |
Muumin lamppu -sarjassa lampun henki mokaa saamansa tehtävän, ja Muumipeikko ja Niiskuneiti joutuvat oikeuden eteen. Tarina kiitää huikeasta satiirista toiseen. Entä saako Muumilaaksoon rakentaa junaradan? Sarjassa Muumipeikko ja rautatie ovat käytössä kaikki mielipidevaikuttamisen keinot puolesta ja vastaan – Muumipeikon machiavellistisia kykyjä myöten. Muumipappa ja vakoojat vie nimihenkilön kelpo seikkailuun, etsimään kadotettua nuoruuttaan. Muumipeikko ja sirkus ryömii eläinten sekä eläintensuojelijoiden nahkoihin pistellen lempeästi sanojen ja tekojen ristiriitaa, johon kaikki aatteet helposti horjahtavat.
Monipuolisesti lahjakas Lars Jansson käsikirjoitti ja piirsi Muumi-sarjakuvia lähes 16 vuoden ajan. Hänen brittityylinen huumorintajunsa on hykerryttävän hauskaa ja älykästä.
Muumit – Sarjakuvaklassikot VI
Lars Jansson
Englanninkielinen alkuteos: Moomin – The Complete Lars Jansson Strip
Ruotsinkieliset alkuteokset Mumintrollet 9 ja 10
Kustantaja WSOY
Painettu EU:ssa
Suomentanut Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen 1993
Tekstaus ja taitto Kirjasorvi / Antti Hulkkonen 2013
Jälkisanat Sirke Happonen 2013
Mv, sid., kk, 94 s., 313 X 222 mm
Hinta 32 euroa
ISBN 978-951-0-39746-6
© Solo / Bulls 2011
 |
1950-luvun lopulla Muumipeikko-sarjakuva oli muutoksen edessä. Sarjan luoja, 45-vuotias Tove Jansson, oli saanut aikaavievästä sarjakuvan tekemisestä tarpeekseen ja halusi keskittyä maalaamiseen. Nyt oli Toven nuoremman veljen, Lars Janssonin, 33, vuoro tehdä Muumipeikko alusta loppuun. Lars oli toki ollut mukana kirjoittamassa muumeja jo pidempään, mutta ei ollut ennen piirtänyt niitä. Tarina kertoo että Lars opetteli muumipiirrännän noin kuukaudessa, ja olihan hän ennenkin sivellintä kädessään pitänyt. Myöhemmin 1960-luvulla Lars piirsi Jaana-lehteenkin omaa sarjaansa nimeltä Sophia.
Tutut hahmot ovat aivan samanlaisia kuin Tovenkin piirtäminä, vaikka vähän kulmikkaampia, mutta vaikkapa viimeisen tarinan strutsi näyttää harjoitelmalta. Ei piirtäjän vaihtumista maallikko aikanaan varmasti olisi huomannut, ellei signeerauskin olisi vaihtunut.
Ruudut Lars täytti enimmäkseen päähahmoilla sekä huonekaluilla ja muulla rekvisiitalla. Tove oli heitellyt koristeellisia yksityiskohtia sinne tänne, ja ne puuttuvat nyt. Sirkushevoset ovat toki koristeellisia, ilmeisesti niillä on ollut malli.
Pari ensimmäistä tarinaa ovat vielä lämmittelyä, mutta sitten tarina nousee lentoon. Muumin lamppu -tarinassa Muumipeikko ja Niiskuneiti löytävät lampun ja lampun hengen tietysti sen sisältä. Henki vaan menee siitä mistä aita on matalin. Kun Niiskuneidin ensimmäinen toive on timanttikaulanauha, henki varastaa sen rikkaalta tantalta. Tästä sitten seuraa sankariparille vaikeuksia, oikeudenkäyntiä, vankilaa ja vaarallinen pakomatka. Henki ei näet toteuta toivomuksia kuin yhden viikossa. Haisulikin yrittää tehdä källin.
 |
Toisessa tarinassa Muumilaakson halki rakennetaan rautatietä, ja siitä Muumipeikko ja Nipsu eivät oikein pidä. He pyrkivät laittamaan topparoikalle kapuloita rattaisiin keinoja kaihtamatta. Jopa Mymmeli värvätään vamppaamaan hieman yksinkertaisia rautatieläisiä, jotka eivät sorru kaunottaren viettelyksiin, tämän suureksi mieliharmiksi. Viisasta Nuuskamuikkusta tarvitaan ja saamme onnellisen lopun.
 |
Kolmas tarina on aivan parasta A-ryhmää. Muumipeikko astuu sivuun ja jännittävän agenttivakoojaseikkailun pääosassa on yllekirjoittaneen sankari Muumipappa ja apurinsa Vinssi. Alussa tarina on hieman ankea ja pessimistinen Muumipapan haikaillessa nuoruuttaan, mutta pian päästään asiaan ja vaarallisten vakoojien kanssa sekoilemaan. Ja tanssimaan pöydillä.
Väittäisin muuten että sarjaan on otettu vaikutteita Maxwell Smart -tv-sarjasta, mutta eihän siitä ollut vielä tietoakaan Muumipappa ja vakoojat -sarjan julkaisuaikaan. C.O.N.T.R.O.L.:n agentti 13 tässä ihan kuin kummittelisi. Eli se joka löytyi aina jostain erikoisesta paikasta antamassa Maxille ohjeita. Mutta hän on tässä agentti 7. Muumipappa on se numero 13. Mystistä. Menovesi maistuu Muumipapalle pitkin sarjaa ja lopuksi kotiinpäästyään Muumimamma tietää papan haluavan seikkailun päälle kahvia ja Hotapulveria. Muutenkin alkoholin vaarat konkretisoituvat Muumipapan herättyä pöydän alta. Kohtalokas nainenkin esiintyy. Ei siis mitään lapsille tarkoitettua ole Muumipapan agenttiseikkailu.
Agentteja ja vakoojia on luvassa kirjasarjan tulevissakin osissa. Ne olivat Lars Janssonin tavaramerkki koko sen ajan kun hän teki muumeja. Dekkareita Lars oli kirjoittanut jo nuorena ennen muumiuraansa.
 |
|
Tove (oik.) ja Lars Jansson
|
Neljäskin tarina on paikoin hauska, muttei pysy oikein kasassa. Pääosassa on koko muumiperhe, joskin Muumipappa vetää jälleen tärkeimmän roolin. Hän liittyy Muumilaakson naisvaltaiseen eläinsuojeluyhdistykseen, mutta hermothan siinä menevät kun ei kalastaakaan saisi. Tarina vaihtuu aivan toisenlaiseksi kun yhdistys vapauttaa joukon sirkuseläimiä ja ne muuttavat muumitaloon asumaan. Yhdistys vaihtaakin kiinnostuksensa kohteen pakanoihin, ja eläinlauma jää muumien riesaksi. Elikot päätetään palauttaa vaivihkaa sirkukseen, ja erinäisten tapantumien kautta muumeista tulee sirkusesiintyjiä.
Hieno Muumit-kirjasarja näyttää vakiinnuttaneen ilmestymistahtinsa kertaan vuodessa. Tällä menolla sarja lienee valmis vuonna 2022. Ensimmäisestä osasta on otettu uusi korjattu painos, vanha olikin painatukseltaan susi.
Alkuperäistä Muumipeikko-sarjakuvaa ei ole tarkoitettu lapsille, vaikka ei tässä mitään lapsille sopimatonta ole. Aikuiset saavat sitten selittää asiat. Tuleva Muumipeikko Rivieralla -elokuva on jo herättänyt pahennusta koska siinä juodaan viinaa ja pelataan uhkapelejä. Sellaista elämä on, eikä lapsilta kaikkea maailman raadollisuutta tarvitse salata.
Keskustele Kvaakissa Muumipeikosta