Cigurin mies

Jerry Corneliuksen ilmatiivis autotalli -tarinakokonaisuus ilmestyi suomeksi vuonna 1990. Se oli kahdesta albumista koostuva hurja ja hullu tarina, joka sijoittui kiehtovaan mielikuvitusmaailmaan – piirtäjälegenda Moebius päästi mielikuvituksensa valloilleen ja suolsi paperille, mitä päähän pälkähti. Lopputulos oli kiehtova sekoitus fantasiaa, huumoria, seikkailua, latteuksia, avaruusoopperaa sekä kunnianosoituksia muille sarjakuville.

Cigurin mies -albumi jatkaa suoraan siitä, mihin Ilmatiiviin autotallin kakkososa loppui. Majuri Grubert on poistunut Autotallista ja hän on päätynyt hieman maapalloa muistuttavaan maailmaan, jossa hän etsii tietä takaisin avaruusalukselleen, Cigurille. Majurin puoliso, Lady Malviina, odottaa epätietoisuuden vallassa Cigurilla eikä osaa päättää, mitä hänen pitäisi tilanteessa tehdä. Majurin vihollinen, Sehr Gossi punoo tahollaan juoniaan majurin pään menoksi.

Autotalli on itse asiassa asteroidi, joka on pelkästään majurin mielikuvituksen tuotetta tai jotain sinnepäin. Näin ainakin tapahtumien lomassa käy ilmi. Samoin käy ilmi, että Moebius on tehnyt Cigurin mies -albumia aina sivu kerrallaan tietämättä ollenkaan, mitä seuraavilla sivuilla tulee tapahtumaan.

Tuo ennakkosuunnittelun puute näkyy siinä, että tarinan rakenne on olematon ja se rönsyilee minne sattuu. Koko ajan voi tapahtua mitä tahansa, eivätkä tapahtumat ole missään suhteessa toisiinsa. Albumi on jaettu useisiin lukuihin ja se toimisi varmaankin paremmin jatkotarinana jossain lehdessä luku kerrallaan luettuna kuin yhteen pötköön ahmittuna.

Moebius on mitä ilmeisimmin nauttinut suuresti keksiessään aina uusia ja uskomattomia juonenkäänteitä ja saadessaan piirtää huimaavan hienoja sarjakuvaruutuja. Kuvissa onkin tämän tarinan vahvuus, kuten oli Jerry Corneliuksen ilmatiiviissä autotallissakin. Se, viihtyykö lukija albumin parissa, riippuu kokonaan siitä, kuinka hyvin hän pystyy uppoutumaan Moebiuksen loihtimiin kummallisiin ja kiehtoviin sarjakuvaruutuihin.

Erikoismaininta on annettava albumin tekstauksesta. Vaikka puhekuplat on käsintekstauksen sijaan ladottu valmiilla fontilla, niiden teksti istuu hienosti muuhun grafiikkaan. Syynä on se, että fontti on piirretty suoraan Moebiuksen omasta tekstauksesta. Lopputulos on erittäin onnistunut.

Tapahtumat jäävät pahasti kesken albumin lopussa. Ilmeisesti sivumäärä on tullut täyteen ja Moebius on pannut pillit pussiin ehkä aikoen saattaa tarinan loppuun joskus myöhemmin. Hän palasikin vielä kerran Ilmatiiviin autotallin maailmoihin mustavalkoisessa albumissa Chasseur deprimé (Masentunut metsästäjä. Nimen voi myös pilke silmäkulmassa lukea “Palkkionmetsästäjä”), joka ilmestyi vuonna 2008. En tiedä, onko se jatkoa Cigurin miehelle vai ei.

Tämä Cigurin mies on nyt kolmas Moebius-julkaisu muutaman vuoden sisällä. Aikaisemmin Egmont on julkaissut Incal-koosteen ja upean Kissan silmät -kirjan. Vielä olisi Moebiuksen pääteoksista suomentamatta yhdessä käsikirjoittaja Alejandro Jodorowskyn kanssa tehty, monesta albumista koostuva kokonaisuus, Sacre Coeurin hullu nainen (La folle du Sacré-Coeur). Sekin on kerrassaan uskomattomia käänteitä sisältävä hulluttelu ja siinä käsikirjoittaja Jodorowsky onnistuu pitämään tarinan napakkana ja kaikki langat hienosti käsissään.

Tarina ja kuvitus: Moebius
Kääntäjä: Lauri Narinen
Kustantaja: Egmont
ISBN: 9789522336118

Keskustele Moebiuksesta Kvaakissa.