 |
|
Minttu oli vuonna 1997 IS:n Kuukauden kotimaisena.
|
Kaltsu Kallion kirjavasta tuotannosta olen perusteellisemmin lukenut riipaisevan kokoelman “Menisit töihin”. Hiljaiseloa piirtämispuolella viettänyt Kaltsu kokosi sarjakuvafestivaaleja varten pitkästä aikaa julkaisun, Mintun.
Kaltsu Kallio: Minttu
Omakustanne, 20 sivua.
Stripit on julkaistu Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena jo vuonna 1997, ja tekijä valottaa jälkisanoissaan sarjan kohtaloa ja esittelee pari kesken jäänyttä strippiluonnosta. Kesken ilmestymisen sarjan nimikin jouduttiin vaihtamaan Mintusta Millaksi kirjailija Maikki Harjanteen valituksesta. Tässä julkaisussa päähenkilö on saanut oman nimensä takaisin.
Hyvää jälkeä – miksi ei useammin?
 |
|
Minttu on elämäniloinen tuttavuus.
|
Omakustanne on tehty perinteisellä kopiokonetyylillä, onneksi kuitenkin jämäkälle paperille. Kuvanlaatu on siisti. Kerronnallisesti Minttu on pitänyt pintansa, sillä minkään perusteella ei voisi väittää, että sarjakuva olisi vanhentunut. No, ehkä vuonna 2007 poikaystävä-Markolla olisi hieman modernimmat silmälasit. Kokonaisuutena kyseessä on kuitenkin huumorintajuinen, lämminhenkinen parisuhdesarjakuva, joka on selvästi sukua Krampeille ja nyrjähdyksille. Minttu on veikeä vipeltäjä, joka järjestää Markolle yllätyksiä niin kodinhoidon kuin työnhaunkin parissa.
 |
|
Sarjakuvataide kohtaa joskus yllättäviä esteitä.
|
Kaltsu piirtää hyvin, joskin ehkä hieman yllätyksettömästi. Kotoisen rosoinen jälki sopii arkiseen suomalaiseen elämänympäristöön – liekö tässä sitten samalla sarjan heikkous. Mitäpä jos välillä tapahtuisi jotakin, joka ei olisi aivan suoraan kerrostalossa asuvan nuorenparin tyypillisintä arkea?
Mintun lukemisen jälkeen suurin kysymys minulle olikin, että miksei tekijä piirrä enemmän. Kuiva kausi luomisessa vaiko liiallinen itsekritiikki estää tiheämmän julkaisutahdin? Tarinankerronnassa, piirrosjäljessä ja oman tyylin tuntemuksessa kun ei ainakaan ole mitään esteitä julkaisulle.