Kivi Larmola on keksinyt uusimman sarjakuvansa aiheeksi miehen, jonka elämää ei voi uskoa todeksi. Eikä kaikki kerrottu taida aina ihan totta ollakaan… Lev Termen oli “keksijä, muusikko, vakooja, insinööri, rakastaja ja vanki.” Larmolan 16. pitkä sarjakuva-albumi Kaikki liikkuu on eläytynyttä historiankerrontaa, joka fiktion keinoin tempaa lukijansa mukaan ajan pyörteisiin yhden pitkän elämänkaaren kautta. Kaikki liikkuu on kuin menneisyyteen näyttävä ruutuikkuna, jonka läpi katsominen lisää ymmärrystämme paitsi menneista ajoista niin myös siitä, mikä se meitä ihmisiä itseämme oikein liikuttaa. Panta rhei.
Ks. myös Kivi Larmolan haastattelu
Kun istahtaa television ääreen ja Midsomerin murhat alkaa, alun tunnuskappaleen aavemainen ujellus luo sarjaan sopivan yliluonnollisen oloisen tunnelman. Tuo erikoinen sointi on saatu aikaan thereminillä. Se on ainoa soitin, jota voidaan soittaa ilman fyysistä kontaktia (ennen neurolinkkiä, jolla kohta voidaan varmaankin ottaa yhteys kaikkiin elektronisiin laitteisiin). Kaikki liikkuu kertoo tämän soittimen ja paljon muuta keksineen Lev Termenin elämänvaiheista Neuvosto-Venäjällä, Euroopassa ja Amerikassa, vapaana ja vankina.
Puupää-hatulla palkitun Kivi Larmolan (s. 1966) uudessa sarjakuvaromaanissa on suuruuden huminaa niin aiheensa kuin toteutuksensa osalta. Paitsi että se kertoo venäläisestä nerosta, keksijästä ja historian kurimuksessa tempoilevasta ihmisestä, niin se kertoo tietenkin myös tekijästään, tai ainakin siitä, mikä tekijää kiinnostaa. Voi vain arvata, kuinka paljon tarinan pohjaksi on pitänyt hakea ja lukea lähdekirjallisuutta. Kirjan lopussa on muutaman sivun mittainen taustoittava asiateksti. Larmolan syväsukellus historiaan antaa lukijalle lahjan, aikamatkan sekventiaalisten sarjakuvaruutujen avulla, joilla on luotu näennäinen järjestys kaoottisiin tapahtumiin. Hyvä tarinankertoja osaa luoda uskottavan illuusion siitä, että jonkun elämä edes jollakin tavalla sisältää selkeitä draamallisia elementtejä ja merkityksellisyyttä.
Termenin, alias Léon Thereminin, elämäkerta on otollinen aihe runsautensa ja todennäköisyyden lakeja uhmaavien käänteidensä takia. Larmolan tyyli on sopiva sekoitus gogolilaista absurdismia ja dostojevskilaista subjektiivista mielenmaisemaa maustettuna solženitsynilaisella tarkkanäköisyydellä. Kuvatut elämänvaiheet on myös rinnakkaistarina Neuvostoliiton epävaltion epätodellisuudelle, jossa oli kuitenkin pakko elää ja olla. Hahmot on kuvattu tyylitellysti ja liioitellen, mutta ei silti liian karikatyyrisesti; realistinen ote säilyy. Leikkimielisyys ja huumori keventävät synkimpiä vaiheita vankileirien saaristossa.
Väreillä on iso merkitys tunnelman tekijänä. Sivujen salaperäinen punainen hehku ja ruutujen reunat sopivat paitsi neuvostohistorian kohinaan niin myös päähenkilön tunne-elämään. Levin rakkaudet jakavat elämän luontevasti episodeihin, samoin vuorottelevat vankeudet ja vapaudet. Vihersävyiset etu- ja takakannet puolestaan ovat arvattavasti saaneet vaikutteita koneromantiikan ja tulenkantajien ajalta, ja ne ovatkin enemmän maalaustaidetta kuin sarjakuvaa.
Kivi Larmolan Kaikki liikkuu on ihmeellinen kirja: se elää ja se liikuttaa.
Kaikki liikkuu
(Manitou Oü ja Rosebud 2024)
Teksti ja kuvat: Kivi Larmola
138 s., 4-v., kovakantinen
ISBN: 978-952-73135-9-6
26 €
Keskustele Kvaakissa Kivi Larmolan sarjakuvista
Kuvat © Kivi Larmola 2024