Kiroileva siili on kirotun hyvä sarjakuva. Milla Paloniemi on julkaissut nyt jo kolmannen siilialbuminsa. Notta oli perk?*#en hyvä, että julkaisi.
 |
MILLA PALONIEMI
Kiroileva siili 3
SAMMAKKO 2009
Sid., 96 s.
ISBN 978-952-483-101-7
14.90€
Kiroilevan siilin tunneskaala laajenee kaiken aikaa. Heti tämän kolmosalbumin avaukseksi esitellään iloinen, surullinen, ärsyyntynyt jne. siili. Kaikkia näitä persoonallisuutensa osatekijöitä pieni ja piikikäs toki ilmaisee entiseen tapaansa: kiroilemalla. Tavaramerkki se on tämäkin hahmolle, eikä yhtään hullumpi. Kiroillaanhan sitä muissakin stripeissä, mutta Millan taito on siinä, että siilin kiroilu on ilmeikästä, sympaattista ja, mikä tärkeintä, ihan oikeasti hauskaa.
Hahmogalleria on laajentunut; mukana on nuori ja naiivi, vanha ja kokenut sekä urbaani ja katuviisas. Näiden välille saadaan mukavasti hassua dialogia väärinkäsitysten merkeissä. Kerronnalle välttämätöntä konfliktiakin syntyy, kun kilpakosinta alkaa. Kuka saa siilitytön?
* * *
Tekstaus on osa kuvaa. Kertova teksti nakutellaan kirjoituskone-fontilla. Nerokas yksinkertaisuus vallitsee myös tyypittelyissä, muutamalla tussinvedolla ja pienillä tunnusmerkeillä hahmot ovat heti erotettavissa toisistaan. Miten Antti (se, jolla on isot korvat) voikin näyttää niin söpöltä ja tyhmältä?
 |
|
Antti on söpö mutta harvinaisen tyhmä siili.
|
Tällainen pelkistäminen vaatii osaavan artistin. Siilin kuono on alkuvuosista vähän lyhentynyt ja pyöristynyt, piikkipeitekin on hieman pehmentynyt ja lyhentynyt. Evoluutio on totta!
Ruutuja Milla ei paljon piirtele, mitä nyt joskus todella harvoin. Yleensä siilit kelluvat valkoisen paperin keskivaiheilla kolmen kasan pötkössä. Homma toimii. Aluksi Kiroileva siili tuntui hyvin erikoiselta ja erilaiselta sarjakuvalta, melkein undergroundilta. Nyt se tuntuu niin tutulta ja turvalliselta. Lukija on tottunut sen konventioihin.
Yksi strippi per sivu on sekin hyvä ratkaisu, se antaa rauhan kuvasarjalle. Millaa voi onnitella siitä, että hän pystyy väsymättä varioimaan tuttuja asetelmia tuoreen tuntuisesti ja ikään kuin leikkii hahmoillaan.
 |
|
Siili on joutunut koiranpaskapussiin. Kakkahuumori naurattaa aina. Niin nytkin.
|
Lukija saa sitten seurata tuota tekijän leikkiä. Millan ääni kuuluu sarjakuvan takaa. Vaikka kirjailijan ja teoksen välille ei saisi vetää suoria yhtäläisyysmerkkejä, niin jotenkin tuntuu, että piikkiolion valinta protagonistiksi kertoo symbolisella tasolla jotain kirjailijasta itsestään.
* * *
Albumi on edellisiä osia paksumpi. Ja parempi. Jotenkin ihmeellisesti sarjakuva ei suinkaan ole heikentynyt alkuasetelmistaan vaan elää nyt terävintä kultakauttaan. Eläköön se sitä pitkään.
Kustannusyhtiö Sammakolla on Kiroilevassa siilissä kulta-aarre itselläänkin. Ensimmäinen albumi on myynyt jo 40 tuhatta kappaletta. Se on paljon, sarjakuvakirjalle todella paljon. Tuotteistaminen on täydessä käynnissä. Millan seuraava julkaisu on kaikenikäisille tarkoitettu kuvakirja Kettu ja minä, joka ilmestyy ensi syksynä.
Keskustele Kiroilevasta siilistä Kvaakissa.
Ks. myös arvostelut albumeista En vaan osaa! , Kiroileva siili 2 ja Tassutellen.