Glömp 8 kolistelee modernin kuva- ja kirjataiteen ja sarjakuvan rajoilla.
 |
|
Tommi Musturin rönsyilevän kaunista kansigrafiikkaa
|
Glömp 8
(kastelee Mandelbrotin)
Boing being 2006
Toimittanut: Tommi Musturi
4-värinen B5 220 s. ISBN 952 99603-1-H
20 € with English subtitles
Paino: New Goff, Belgia
Suomalainen taidesarjakuva on seuraillut jo pitkän tovin alansa kansainvälisiä suuntauksia aivan eturintamassa. Suomalaiset tekijät ovat menestyneet mainiosti kansainvälisillä festivaaleilla ja näyttelyissä.
Sarjakuvan joka osa-alueella on aina ja kaikkina aikoina ollut omat rajoja ylittävät trendinsä ja ne toisinaan näkyvät selvästikin suomalaisten tuotannossa. Enemmän tai vähemmän kiusallisesti, niin hyvässä kuin pahassakin. Glömpin esikuvana paistavat kansainväliset taidejulkaisut, etunenässä Ginko Pressin julkaisema Kramer’s Ergot -antologia (etenkin #5).
Se ei kuitenkaan tarkoita välttämättä omaperäisyyden puutetta tai puutteellista laatua. Näin muhkeaa, kunnianhimoista ja huolellista sarjakuvajulkaisua pienkustannusrintamalla ei Suomen oloissa ole pahemmin näkynyt. Reilut 200 nelivärisivua on positiivista hulluutta. Ilmeisesti ei kuitenkaan taloudellinen itsemurha, kustantajaltaan kirja on jo loppunut. Jälleenmyyjiltä sitä toki saa vielä.
Psykedeelisten kansien väliin mahtuu polyfoninen värien kirjo, kuvien ja visioiden runsaudensarvi, sarjakuvanovelleja, luonnoskirjojen sivuja, yksittäisiä kuvia, kaikkea ylen runsaasti. Hiljalleen sillisalaatin oloisesta tyylien sekoituksesta alkaa erottua yhtenäisiä teemoja ja kokonaisuuksia.
 |
|
Jarno Latva-Nikkolan lapsuuskuvaus
|
Lapsuuden muistot ja nostalgia nousevat esille useammastakin sarjasta. Osa sarjakuvista on selkeitä tarinoita, Jarno Latva-Nikkolan Lapsuuteni savotat onnistuu kuin ihmeen kaupalla olemaan samanaikaisesti herkkä ja hirtehisen rivo, Hanneriina Moisseisen eräänlaisena nykyantropologina tallentamat eri ihmisten nolot lapsuudenmuistot ovat myös hykerryttäviä, useamman muistelon joukosta tähän kokoelmaan on valikoitunut Setit ja partituurit. Ina Kalliksen muistelu epäsuositusta biologian opettajasta jäi myös mieleen. Myös lapsekas piirrostyyli ja tekniikat tukevat useammassakin tarinassa teemaa, Benjamin Bergmanin huopatusseilla piirtämässä tarinassa yhdistyvät 1980-luvun popkulttuuri lapsuuden leikkeihin ja vakavampiinkin teemoihin kuolemasta.
 |
|
Ina Kalliksen grafiikkaa
|
Toisena teemana pyörii surrealistinen vapaalla assosiaatiolla toimiva tajunnanvirta. Useimmat nojaavat vahvaan grafiikkaan joka haastaa lukijansa mukaan etsimään kuvista merkityksiä. Taidekollektiivi Piirustuskerhon värikkäistä huopakynäsivuista voi niille pysähtyessään löytää kaikenlaista. Jyrki Heikkinen on aina ollut runollinen surrealisti. Lapsekas naivismi ja graafiset kokeilut lyövät kättä. Tarinoita, runoja, grafiikkaa, vapaata kokeilua. Tätä kaikkea on Glömp 8. Melkein ähkyyn asti. Kirjaa kannattaa makustella hitaasti ettei yliannostus iske.
Keskustelua Glömpistä Kvaakissa
www.boingbeing.com
www.kutikuti.com
Kirjaa myyvät ainakin
Kreegah Bundolo
Pitkämies
Zum Teufel
ja isommat kirjakaupat useilla paikkakunnilla.